Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 4 vastausta, 2,711 - 2,714 (kaikkiaan 2,714)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • Jalmari Kolu

    Itselläni ei ole Valkohäntäpeuraan mitään kosketuspintaa. Niitä ei meillä päin Suomea ole. Mutta tiedän että on tuontilaji ja joidenkin mielestä arvostettu riistaa.

    Mutta jotainhan tuossa pitää olla, jos luonnonsuojeluliitto haluaa sen hävitettävän.

    Gustav Hägglund totesi aikoinaan että Suomi on riistaköyhä maa.

    Gla Gla

    Vhp:n määrä pääsi tihentymäalueilla karkaamaan liian suureksi, jolloin laidunnus alkoi kuormittaa luontoa. Kun vielä kyseessä on vieraslaji, luontoväki on tilanteesta syystäkin huolissaan.

    Toki luontoväen motiiveista en voi olla varma, koska vhp:n tilalle SLL esitti saksanhirven kannan vahvistamista. Vhp on vieraslaji, mutta saksanhirvi tulokas. Epäilen, että tavoitteena on siirtää metsästäjiltä valtaa luontoväelle, koska saksanhirvelle ei kaatolupia saa ainakaan vielä ja laji on siten helpompi pitää suojelijoiden näpeissä. Kun muutenkin esitys piti sisällään vhp:n metsästyksen täydellisen vapauttamisen, en millään tasolla voi tätä ajatusta tukea.

    Hägglundit edustavatkin aihetta hyvin. Martin Hägglund lienee jotain sukua Gustaville ja on jonkin asteinen riistapomo Varsinais-Suomessa. Tälläkin palstalla on useasti lainattu MT:n artikkelia hirvien tavoitekantojen koosta. Hirvitaloussuunnitelmassa on todettu, että kannan ylittäessä 4/1000 alkavat vahingot olla liian suuria.  Siksi tavoitekantojen pitäisi olla 2-4 välissä. Rannikolla on kuitenkin 5-6, minkä Martin määritteli haastattelussa pieneksi ja sen leikkaamisen olevan kohtuutonta.

    Peura on toki arvostettua riistaa ja ykkösluokan raaka-ainetta keittiössä. Valitettavasti kannan tiheys on tehnyt lajista lähinnä kirosanan eli arvostusta se ei nauti muiden kuin metsästäjien parissa.

    Jalmari Kolu

    Mielenkiintoisia nuo näkemykset. Toisella puolen Suomea kukaan ei koskaan Vhp:tä ole edes päässyt näkemään ja toisella puolen se on rasite. Sama juttu villisian kanssa. Toiset haluisivat lajin olevan läpi maan rikkaus ja toisella kulmaa se pitäisi hävittää kokonaan pois.

    Esim. jos jostain syystä syntyisi tilanne että riista-asioiden hallinnointi menisi ympäristöministeriön käsiin MMM:n sijasta voisi metsästyksen alasajo alkaa systemaattisesti. Jo nyt on havaittavissa luontojärjestöjen pyrkimys kasvattaa vaikutusvaltaansa myös metsästysasioihin.

    Miten jos ajatellaan vhp:n kohdalta jos luovuttaisiin tuosta 500ha aluevaatimuksesta niin mihin kaikkeen tuo vaikuttaisi tihentymäalueilla? Tai jos vapautettaisiin pyyntiluvasta kokonaan?

     

    Gla Gla

    En usko pinta-alavaatimuksen olevan ongelma. Jokaisella seuralla on vähintään 5…20 kertaisesti tuon verran maata vuokralla. Ainoa tarve muutokselle voisi olla, että yhtenäiseen alueeseen voitaisiin liittää 100…500 ha sirpalealueita, joilla sallittaisiin kyttäysmetsästys. Tällöin esim. saaristossa ei jäisi alueita metsästyksen ulkopuolelle. Mantereella peurat liikkuvat sen verran, ettei pienet metsästyksen ulkopuolelle jääneet sirpaleet ole ongelma. Samalla toki tällaisilla alueilla olisi mahdollista metsästää mantereellakin.

    Isoon kuvaan tämäkään muutos ei vaikuttaisi. Hienosäädöllä voisi parantaa paikallisesti tilannetta, silloin, kun vuokraamattoman alueen taakse jää katve ilman maanomistajan omaa syytä. Tällaisia tuskin paljon on, vaikka tietysti esim. yksittäisessä saarikohteessa vaikutus voi olla merkittävä.

    Pyyntiluvasta vapauttaminenkaan tuskin vaikuttaisi ainakaan positiivisesti. Meillä on toimiva järjestelmä ja riittävästi lupia, joiden käyttöä seurat ja yhteislupa-alueet koordinoivat. Peuroja lahdataan täällä sellaiset määrät, ettei ilman seurojen ylläpitämiä asiallisia lahtivajoja kukaan pysty peuroja käsittelemään. Suuri osa peuroista menee myyntiin ja se edellyttää elintarvikehuoneistoa. Muutenkin seuroilla on kanavat toimittaa peurat eteenpäin. Samoin nahat yms. jätteet. Pienriistaan verrattavassa käytännössä ammuttaisiin korkeintaan muutama peura itselle ja sukulaisille, sen jälkeen homma loppuisi eli kaatojen määrä jäisi murto-osaan nykyisestä. Osa porukasta jättäisi nämäkin ampumatta. Lisäksi seuratoiminta näivettyisi, eikä nykyistä resurssimäärää saataisi käyttöön millään. Toki peurat ovat seurojen taloudellekin tärkeitä, mikä tietysti sotii vastaan kannan leikkaustavoitteita.

    Seuraan kuulumattomien rooli peuran metsästyspotentiaalissa on minun käsitykseni mukaan olematon, vaikka joskus tuo porukka meteliä pitääkin. Eihän se ole saanut kauriitakaan vähennettyä, vaikka laji pyyntiluvista vapautettiin. Käytännössä kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat jo seuroissa.

    Kukaan pyyntilupien vapauttamista esittänyt ei ole onnistunut perustelemaan, miksi muutos tehostaisi metsästystä. Se olisi vain muutos muutoksen vuoksi. Pyyntilupamäärä kuitenkin perustuu verotussuunnitteluun ja kun luvat on myönnetty esim. seuralle, syntyy siitä tilasto, jota voidaan seurata. Tämä muodostaa velvoittavan elementin. Rusakkokaatojen määrää ei kukaan seuraa ja jos rusakoiden määrää haluttaisiin leikata, keneen katse kohdistettaisiin? Joku varmaan niitä voisi ampua, mutta kuka on tuo joku. Vastaavaa asetelmaa ei peurojen osalta ole tarve luoda.

Esillä 4 vastausta, 2,711 - 2,714 (kaikkiaan 2,714)