Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harrastuneille tuore tutkimus punkeista, myyristä ja hirvieläimistä (linkki MT:n jutussa, open access eli on luettavissa ilmaiseksi). Riistakeskuksen Wikström tykkää viitata tutkimuksiin, jotka ovat mieleisiä metsästäjille. Tässä työssä ei havaittu yhteyttä ihmisten alueellisen borrelioosiriskin ja alueen kasvinsyöjänisäkkäiden populaatioiden välillä. Tarkastelusta kuitenkin puuttui kasvisyöjälajeja ja petoeläimet kokonaan. Tutkimus ei pystynyt myöskään sulkemaan pois tutkittujen kasvinsyöjien vaikutuksia.

    Lyme borreliosis incidence in relation to mammalian abundance, climate, and landscape characteristics in a boreal area

    https://link.springer.com/article/10.1186/s13071-025-07162-7

    Methods

    We analyzed long-term (1997–2018) and spatially extensive (277 municipalities covering 230,000 km<sup>2</sup>) data on human LB incidence in Finland. Using dynamic species distribution models, we assessed the effects of (i) the abundance of pathogen reservoir hosts used by immature ticks (voles and squirrels), (ii) abundance of the key reproductive hosts for adult ticks (moose and deer), (iii) landscape characteristics, and (iv) climatic variables on the risk of LB.

    Results

    LB presence and incidence varied across the study area and exhibited a clear increasing trend. While host species showed temporal and regional variation in abundance, their relationships with LB risk were inconsistent. In contrast, environmental variables showed more consistent patterns: increased forest fragmentation, longer growing seasons, and higher humidity were generally associated with elevated LB risk.