› Keskustelut › Metsänhoito › Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

  • Tämä aihe sisältää 2,772 vastausta, 100 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Goofy toimesta.
Esillä 10 vastausta, 2,761 - 2,770 (kaikkiaan 2,772)
1 2 3 … 276 277 278

  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Lähetetty: 3.9.2019, 18:25

    Merkitty: 

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 19.12.2025, 10:51

    Harrastuneille tuore tutkimus punkeista, myyristä ja hirvieläimistä (linkki MT:n jutussa, open access eli on luettavissa ilmaiseksi). Riistakeskuksen Wikström tykkää viitata tutkimuksiin, jotka ovat mieleisiä metsästäjille. Tässä työssä ei havaittu yhteyttä ihmisten alueellisen borrelioosiriskin ja alueen kasvinsyöjänisäkkäiden populaatioiden välillä. Tarkastelusta kuitenkin puuttui kasvisyöjälajeja, lintuja ja petoeläimet kokonaan. Tutkimus ei pystynyt kuitenkaan sulkemaan pois tutkittujen kasvinsyöjien vaikutuksia.

    Lyme borreliosis incidence in relation to mammalian abundance, climate, and landscape characteristics in a boreal area

    https://link.springer.com/article/10.1186/s13071-025-07162-7

    Methods

    We analyzed long-term (1997–2018) and spatially extensive (277 municipalities covering 230,000 km<sup>2</sup>) data on human LB incidence in Finland. Using dynamic species distribution models, we assessed the effects of (i) the abundance of pathogen reservoir hosts used by immature ticks (voles and squirrels), (ii) abundance of the key reproductive hosts for adult ticks (moose and deer), (iii) landscape characteristics, and (iv) climatic variables on the risk of LB.

    Results

    LB presence and incidence varied across the study area and exhibited a clear increasing trend. While host species showed temporal and regional variation in abundance, their relationships with LB risk were inconsistent. In contrast, environmental variables showed more consistent patterns: increased forest fragmentation, longer growing seasons, and higher humidity were generally associated with elevated LB risk.

    Juniori Juniori 19.12.2025, 15:21

    Varsinais-suomessa ainekin itselle tutuilla alueilla kanta on pienentynyt roimasti tai ainekin kaatomäärät susien toimesta. Mikä on ihan tervettä kehitystä vaikka henkilökohtaisesti otan mielummin peuran pyörimään omaan pihaan kuin suden.

    Gla Gla 27.12.2025, 16:21

    Syksyllä laimennetun Tricon ruiskutus, nyt käytännössä kaikki 2 vuotta sitten istutetut männyn taimet syöty. Todennäköisesti peurat asialla. Onneksi kuviolla on hiukan istutettua ja luontaistakin kuusta, ihan koko alaa ei tarvitse istuttaa. Alkaa vaan heinikko olla melkoista, kaikki taimen pituus olisi kelvannut, vaikka useimmat mättäät vielä erottuukin. Ehkä osa taimista elpyy kasvuun, kun vahva juuristo sitä tukee. Tuon kokoisessa ei edes runkoon jää mutkaa, jos joku oksa tai silmu ottaa latvan paikan.

    Ei ole peurakanta tarpeeksi vielä pudonnut.

    mettämiäs 27.12.2025, 18:38

    Oletko varma, ettei asialla olekin myyrät tai jotkut muut jyrsijät? Männyntaimilla on yllättävän paljon rusikoivia ”vihollisia”, kuusi monesti pääsee paljon vähemmällä.

    Metät kunnossa! 27.12.2025, 23:32

    Noniin. Gla siis kertoo ettei moottoriruiskulla koko alueelle levitetty laimennettu Trico anna riittävää suojaa.

    Jatketaan siis yksittäisruiskutusta laimentamattomalla latvoihin kuten tähänkin asti. Olin kyllä tulevaan syksyyn jo vaihtamassa torjuntamallia. Kiitos Gla.

    Gla Gla 28.12.2025, 19:43

    Peuraa pidän todennäköisimpänä syyllisenä.

    Voi olla, että laimennetun aineen ruiskutus pieneen taimikkoon ei toimi, kun heinikkoa on paljon. Vaikka taimet eivät olisikaan hukkuneet heinikkoon, ehkä se vähentää sumun pääsyä taimiin. Muut käsitellyt taimikot ovat isompia ja vähemmän peuraa kiinnostavia, mutta hirvi ei niitä ole syönyt. Poikkeuksena yksi koivikko, jossa haapoja on katkottu.

    Suorittava joskus mainitsi, että pitäisi ampua ongelmapeurat tuolta pois. Sain tietää kaatotilastot, viime vuosina on yhteensä kymmeniä peuroja ammuttu tuolta alueelta. Ei vaikutusta. Paljonkohan niitä pitäisi ampua.

     

    suorittava porras suorittava porras 28.12.2025, 20:17

    Käsitykseni mukaan siihen aikaan keskusteltiin vain hirvistä.

    Gla Gla 28.12.2025, 22:55

    Liian kova homma alkaa perata vuosien takaisia juttuja. Itse olen jo pitkään pitänyt peuraa taimituholaisena. En tiedä, tunnustetaanko sitä vieläkään ns. virallisissa puheissa hirven tavoin taimikkoa tuhoavaksi tekijäksi. Ainakin jokunen aika sitten vielä asialla spekuloitiin ja korkeintaan peuran rooli oli mahdollinen tuhojen aiheuttaja. Ja edelleen metsien yhteydessä puhutaan hirvituhoista.

    Sen muistan, että vuosia sitten kerroin yhden palstan tuntumasta ammutun useita peuroja ilman vaikutusta peurakantaan (silmämääräinen arvio). Tuolloin oli tavallista, että metsästäjät kehottivat liittymään metsästysseuraan ja alkaa tehdä asialle jotain. Nyt on peuroja tuolla tehostetun metsästyksen myötä ammuttu, mutta tuhot vaan jatkuu. Aukon poikki menee muutama polkukin, satunnaisia kulkijoita ei ole ollut asialla.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2026, 11:06

    Valkohäntäpeuran haitoista vs. hyödyistä Minnesotassa: Voyageurs Wolf Project 2.1.2026.

    Some more thoughts on wolves, deer, and vehicle collisions…

    A few days ago, we shared our thoughts on whether we think wolves likely reduce deer-vehicle collisions and therefore benefit residents by protecting vehicles and human life. Our conclusions: we are skeptical for the reasons listed in our last post.

    Unsurprisingly, how some felt about our assessment depended on one’s views of wolves. Some folks on the wolf advocacy side were not happy with our assessment because we put a wet blanket on a purportedly positive impact some think wolves have. As one commenter asked: “Do you get paid to sell out wolves?”…

     

    Sources:

    Blossey et al. 2024. Where have all the flowers gone? A call for federal leadership in deer management in the United Stated. Frontiers in Conservation Science.

    Miller et al. 2023. Overabundant deer and invasive plants drive widespread regeneration debt in eastern United States national parks. Ecological Applications.

    Blossey et al. 2022. Myths, wishful thinking, and accountability in predator conservation and management in the United Stated. Frontiers in Conservation Science.

    Stern et al. 2023. Identifying deer vehicle collision concentrations in Minnesota. Final Report 2023-38. Minnesota Department of Transportation.

    Ross. 2024. 3 reasons deer attack people. National Deer Association article.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2026, 15:58

    Kirjoitus peuroista ja kauriista pihoilla.

    ”Etelä-Suomessa hirvieläinten kasvatuksesta on tullut poronhoitoa vastaavaa toimintaa, mutta eläintiheydet ovat moninkertaisia Lappiin verrattuna. Porotiheys on keskimäärin 24 poroa / 1000 ha, kun taas Lounais-Suomessa ja Uudellamaalla valkohäntäpeuran tiheystavoite on jopa 35 peuraa / 1000 ha – ja lisäksi metsäkauriita on lähes yhtä paljon. Kesällä vasat kaksinkertaistavat määrän, jolloin kokonaismäärä voi nousta yli 100 eläimeen / 1000 ha.”

    ”Riistakeskuksen on ryhdyttävä toimenpiteisiin riistaeläinten aiheuttamien piha- ja puutarhavahinkojen vähentämiseksi ja korvaamiseksi. Tärkeimpänä toimenpiteenä näemme riistaeläinten talviruokinnan kieltämisen.”

    https://www.puutarhaliitto.fi/peurat-ja-kauriit-pihoilla-kasvava-ongelma-suomalaisille-pihoille-ja-puutarhoille/

Esillä 10 vastausta, 2,761 - 2,770 (kaikkiaan 2,772)
1 2 3 … 276 277 278