Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,447)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • kim1

    Oikea suunta ainakin olisi…

    Timppa

    Oli mitäänsanomaton ulostulo Ministeriön virkamieheltä.  Ei halunnut puuttua oleellisimpaan eli talviruokinnan kieltämiseen.

    Ohjelmassa ei tuotu esille myöskään borrelioosiriskiä.

    Metsästämällä kantaa ei saa alas.  Se on selvä, koska eläimiä on runsaasti myös alueilla, joissa metsästäminen on mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa.

    Lupakäytännön poistaminen ei auta, koska silloin häviää ainakin mahdollisuus yrittää pakottaa seurat metsästämään runsaasti.

    Siis ainoa järjellinen keino on kieltää metsästyskauden jälkeinen ruokinta.  Jos olisin jonkin puolueen piirijärjestössä pahimmalla peura-alueella, aloittaisin kampanjan ruokinnan kieltämisen puolesta.  Tietysti suututtaisin metsästäjiä, mutta saisin varmasti enemmän muita äänestäjiä.  Ongelma taitaa kuitenkin valitettavasti olla, että metsästäjiä kuuluu puolueisiin vaikuttavissa asemissa.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos lupakäytännön poistolla on tuollaiset vaikutukset, niin eikö sitten edes lupien maksujen poisto olisi askel oikeaan suuntaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Naaraisiin painottuva pyynti ja ruokinnan rajoittaminen metsästysaikaan olisivat tehokkaita kannan rajoituskeinoja jos tahtoa on. Onhan kauris terveellistä luomulihaa mutta haitat ovat aika massiiviset. Vhp:n runsastuminen ja ilmaston lämpeneminen yhdessä ovat tärkeimpien borrelioosia lisäävien syiden joukossa kärkipäässä. Metsästysvuokrasopimuksoon voisi lisätä ehtoja joissa määrätään alentamaan kantaa. Yksittäisten sopimusten irtisanominen ei välttämättä auta – pitäisi saada aikaan laajempi liike.

    Jantura

    Kannattaa muistaa, että vhp:n pyyntiluvan saamisen edellytyksenä on vähintään 500 hehtaarin yhtenäinen metsästysalue. Yksittäisen metsästysvuokrasopimuksen irtisanominen voi pahimmassa tapauksessa johtaa yhtenäisen metsästysalueen pirstoutumiseen ja lupamäärien laskuun tai pienillä metsästysalueilla jopa estää pyyntiluvan saanti kokonaan.

    Mitä tulee naaraiden ampumiseen niin se ei ole niin yksinkertaista. Syksyllä tuottava naaras liikkuu lähes poikkeuksetta 2-3 vasan kanssa, joita se saattaa edelleen myös imettää. Lähtökohtaisesti emää ei koskaan ammuta vasoilta, joten tilanne jossa pääsisi ensin ampumaan vasat ja sitten vielä emän samaan läjään, on aika harvinainen.

    Talviruokintaa tehdään muillekin eläimille, kuten metsäkauriille, joka ei aiheuta vahinkoja läheskään valkohäntäpeuran tavalla. Ilman talviruokintaa kauriskanta vaihtelee todella kovasti, tästä hyvänä esimerkkinä 10 vuoden takaiset paksulumiset talvet Etelä-Suomessa, jolloin metsäkauriskanta väliaikaisesti ”romahti”.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vahingollinen vieraslaji ja maksulliset pyyntiluvat, yhtenäisten pyyntialueitten vaatimus, tiukat pyyntiajat ja pyyntisäännöt.

    Huomaako joku muukin tässä asiassa jotain ristiriitaisia piirteitä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    sitolkka

    Eihän siinä mitään muuta olekaan kuin ristiriitaa. Kyllä nykyään jokin laji pois saadaan jos todella halutaan. Vähintä mitä voi vaatia on, että maanomistaja voi halutessaan poistaa eläimen ampumalla mailtaan vuodenajasta riippumatta.

    Planter Planter

    On esitetty arvio, että valkohäntäpeurojen talvikanta olisi 111 000. Arviointi on tietysti vaikeaa. Jos ajatellaan, että arviointi menisi likimain samalla tarkuudella kuin hirvikannan viime vuosina, niin arviot olisivat aina noin 20% alakanttiin. Ei ole oletettavaa, että metsästäjät yliarvioisivat kannan. Talvikanta saattoi siis olla esimerkiksi 133 000. Kun lupamäärä ja kaatotavoitteet asetetaan 111 000  arvion mukaan ”kannan kasvun pysäyttämiseksi”, kanta tulee kasvanmaan edelleen.

    Kun riistahallinnon hemmo A-studiossa kertoi, että kannan kasvu ensin pysäytetään ja sitten pienennetään, niin  korvat heiluvat niin lujaa, että paperit putosivat pöydältä 200 km päässä.

    Aika hauska kannanotto tässä ketjussa, että talviruokinnan lopettaminen johtaisi kannan levittäytymiseen. Jos Paraisten saaristossa lopetetaan talviruokinta, niin eläimet vaeltaisivat tietysti Saarijärvelle hyvälle riistapellolle?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Levittäytyminen riippuu paljon  talven lumitilanteesta: vähälumisena talvena kauriilla olisi mahdollisuus siirtyä alemman kannan alueelle. Metsästyksen tehostaminen olisi kyllä eettisesti parempi keino kuin nälkään näännyttäminen.

    MaalaisSeppo

    Eiköhän kauniille ole nykyisten elinpaikkojen alueella paremmin ruokaa kuin pohjoisempana, vaikka talviruokinta lopetettaisiin. Nythän ne levittäytyvät muille alueille nimenomaan talviruokinnan ansiosta. Kesällä ensin kannan leviäminen. Kun tämä huomataan uudella alueella, alkaa ruokinta, jotta kanta säilyy kesään. Jne jne.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,447)