Keskustelut Metsänhoito Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 2,677)
  • Suuri ja kattava valkohäntäpeurakeskustelu

    Tästä ilmestyskirjan kahdeksannesta vitsauksesta kaivattiin omaa keskustelua. Todettakoon keskustelun pohjaksi, että osa Suomea on jo muutettu peuranhoitoalueeksi. Tämä on hyvin kummallista, kun kyseessä on vieraslaji, joka pitäisi joko kokonaan hävittää tai pitää ainakin kanta hyvin pienenä.

    Peurat ovat söpöjä hirviöitä, jotka syövät niin puut kuin kukkaset. Luonnon monimuotoisuus kärsii, ei synny hiilinielujakaan niin tehokkaasti kuin voisi. Ja mainitsinko jo, että ne syövät meidän perennat? Haaveeksi jää hyppelehtiminen niityllä perhosparvien seassa, ei ole niityllä kukkasia eikä näin ollen perhosiakaan, peurankakkaa vaan joka paikassa. Niin ja punkkeja!

    Seuratoiminnalla ei kantaa näytetä saavan kuriin. Olisiko järkevää vapauttaa metsästys samalla tavalla kuin kauriin kanssa? Saisin heti omaan pihaan innokkaita metsästäjiä, jos se olisi sallittua. Yksi koominen ulottuvuus on se, että ilvekselle haetaan kaatolupia sillä perusteella, että ne syövät peuroja.

    Urjalan tehokkain metsästäjä ampui viime vuonna muistaakseni 143 peuraa. Tänäkin syksynä niitä ammutaan Urjalassa tuhansia, ja silti kanta ei edes pienene, vain kannan kasvu (ehkä) pienenee. Tuollaiset saalismäärät tuntuvat suorastaan koomiselta, tuo on enemmän jotain lahtaamista kuin perinteistä metsästystä. Tyypit vetää käsittämättömät määrät ruokaa maastoon, tässä linkki yhden yrityksen sivulle: http://www.honkolahunting.fi/index.php?p=GalleryEngRus kuvateksti sanoo näin: Eight tons of carrots per week. Tämä siis yhden yrityksen tilanne vuosia sitten, kanta on sen jälkeen kasvanut hurjasti. Kuinka giganttiset määrät vedetäänkään metsiin eu-tuilla tuotettuja porkkanoita ja vastaavia luontoa tuhoavan vieraslajin ravinnoksi?

    Olisi oikein jees joku palstan valopää keksii jonkun keinon millä tähän hommaan saadaan joku tolkku.

  • jees h-valta

    Vmt saikin jo puunhalaajalta ja Glalta mielestäni tyhjentävät vastaukset vaikka hän sen minuun kohdistikin. Olen aivan samaa mieltä edellisten kanssa ja se mitä olen jo aikaa kannattanut (ja olen täällä saanut metsästäjiltä aivan täystyrmäyksen) on juuri tuo peurojen ylettömän järjettömän määrän ampuminen ja saaliin luontoon jättö. Ja saa tehdä minun puolestani myös hirvien suhteen. Ei ole pakko jokaista ruhoa tiettömien taipaleiden takaa tienvarteen runnoa vaan voi jättää sinne petojen haaskaksi. Ihmeellistä on metsästäjien arkijärjen käyttö. Ennemmin jätetään ampumatta kuin että ”haaskattaisiin” lihat. Vaikka muka siellä ei lihan tähden jahdissa ollakkaan, sallikaa mun nauraa metsästysurhoot!

    jees h-valta

    Aiheesta arkitodellisuuden jatkoon. Taas tuli tänä kesänä ja alkusyksystä muutama kilometri uutta hirviaitaa välille Loppi-Riihimäki. Mikäs siinä, hienoa ettei ne aivan koko matkaa ole tielle pomppimassa ne hirvet ja peurat. Kaksi kaivinkonetta teki linjaa kuukausia ja niiden edestä kaadettiin muun muassa päätehakkuukypsää kuusimetsää aika pitkä pätkä. Yhden lammen kaunis rantanäkymä pilattiin totaalisesti. Ihmettelen kyllä eikö olisi voinut jättää aitaamatta. Mutta ilmeisesti pelättiin vielä uimallakin tielle tulevia. Aika kovaa hintaa maksetaan yhteiskunnassa yhden harrastepiirin elikkojen kasvatuksen laajasta ongelmakirjosta. Rajoittaa kyllä ihmistenkin esim. polkupyöräretkien piipahduksia kauniille levähdyspaikoille. Joilla en tarkoita näitä asfaltoituja vaan luonnollisia ja luonnonmukaisia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehdotatko jees, että hirvieläimiä voisi kaataa ja jättää pedoille haaskoiksi? Jos haaskoiksi jätetyistä ei tarvitsisi maksaa kaatolupia, homma voisi toimiakin. Veikkaan kuitenkin, että yleinen mielipide paheksuisi, jos ei muuten niin siksi että toiminta lisäisi susia ja karhuja alueella.

    puunhalaaja

    ”Kerro nyt vielä miten metsästäjät ja riistahallinto on riivauksen takana.”

    No minäpä kerron: riistahallinto on tuottanut useita erilaisia peurakannan hoitosuunnitelmia. Niissä metsästäjiä on ohjeistettu ruokkimaan peuroja, jotta nämä säilyisivät talven yli. Lisäksi metsästäjät ampuivat lähinnä uroksia, joten peurakannasta tuli naaraspainotteinen.

    Kymmenen kilsan päästä mun mailla yksi ainoa metsästysyritys retostelee sivuillaan vievänsä joka viikko 8 tonnia porkkanaa peuroille. Lisäksi peuroja ruokitaan läheisyydessäni todella monessa muussakin paikassa. Osassa vain kauden aikana houkuttelumielessä, osassa ruokinta tähtää kannan ylläpitoon.

    Minun kulmilla peuroja on kauden jälkeen 75/1000h, naapurikunnassa liki 100/1000h. Näin kauden alussa peuroja on tietenkin paljon tuota enemmän.

    Johtuuko tämä tilanne sinusta a) auringonpilkuista b) Trumpista vai c) riistahallinnon ja metsästäjien toimista?

    Planter Planter

    Linkissä maa-ja metsätalousministeriön kantoja kannan hoidosta.

    Jonkinlainen helmi selitysten joukossa on tämä: ”Ehdotus 1) Pinta-alan pienentäminen lisää byrokratiaa, koska hakemuksia tulee enemmän.”

    https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-304237.pdf

    Planter Planter

    Tällaistakin toimintaa harjoitetaan riistahallinon valvonnassa, vaikka se on laissa kielletty.

    https://ita-savo.fi/uutiset/kotimaa/2ac9562d-e362-4c84-91a5-da1eb601ae0b

    590/2010
    Valtioneuvoston asetus tarhattavien peurojen suojelusta

    2 §
    Määritelmät
    Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
    1) peuralla valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa, metsäkaurista, japaninpeuraa ja saksanhirveä;

    4 §
    Tarhan aitaaminen
    Peuratarhassa on oltava riittävän vahva ja korkea aita, joka estää tehokkaasti kaikkina vuodenaikoina peurojen karkaamisen tarhasta sekä tarhan ulkopuolella olevien peurojen, hirvien, koirien tai muiden vastaavien eläinten pääsyn tarhaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuossa Laanikarin tuoreessa esitelmässä (parliament.fi) kerrotaan, että vuoden 2019 saaliin vasaprosentti oli 51 ja aikuisssaaliin urosprosentti 48. Tarkoittanee, että kokonaissaaliista vain neljännes oli naaraita. Siinä on käyttämätön voimavara kannan alentamiseen. Jätetään urokset pääosin ampumatta ja otetaan koko aikuissaalis naaraita. Laanikari: peurakanta on naarasvoittoinen, 1,24 naarasta urosta kohti.

    Toinen käyttämätön voimavara on keinovalon käyttö, joka on kielletty, paitsi jos porukka on niin epätoivoista että hakee poikkeusluvan. Lumettomana talvena keinovalo olisi ehdoton juttu joka varmistaisi kunnolliset osumat. Keinovaloa pidetään epäreiluna saalista kohtaan, mutta so what? Henkihän siltä on tarkoitus pois saada, ja mitä paremmat osumat, sen vähemmän aikaa otus kärsii.

    suorittava porras suorittava porras

    Puunhalaajan kannattaisi perehtyä siihen ,mitkä ovat riistahallinnon ja mitkä metsästäjien edunvalvonnan tekosia. Kannanhoitosuunnitelmaa valkohäntäpeuroille ei ole ollut viime vuosiin mennessä. Kannan arviointikin on ollut hyvin alkeellista. Tosin se homma on varsin haastavaa ,kun yhden eläimen reviiri saattaa olla kooltaan 5000 ha. Nyt kannanhoitosuunnitelma taitaa olla valmistumassa ja elukkakannan arviointiin panostetaan entistä enemmän.

    Puunhalaajalta on jäänyt huomaamatta (tai ei ole halunnut huomata), että riistaviranomaiset ovat jo muutaman vuoden ajan opastaneet keskittämään jahtia naaraiden ja vasojen suuntaan. Eivät kuitenkaan mahda mitään sille ,että metsästäjä ampuu mieluummin sarvipään trofeen toivossa. Toisaalta hämärissä tapahtuvassa kyttäysjahdissa jää naaras ampumatta ,jos on epäilys ,että vasa seuraa. Nämä viimeiset ovat yksittäisen metsästäjän päätöksiä . Ei riistahallinnon.

    Anneli otti kantaa peurojen aitaamiseen. Näin tänään pyörälenkillä ihan livenä ,mistä on kysymys. Erään kartanon pellolla makoili melkoinen tokka kuusipeuroja lihanautojen naapurina. Niiden aitaus oli 2,5 metriä korkea ja terästetty yläosastaan sähköaidalla. Aitatarpeita on mennyt kohtuullisen paljon . Useita kilometrejä. Toisessa syvälle metsiin ulottuvassa aitauksessa laiduntaa satapäinen lihakarja ja pitää tilan taimikot kunnossa. Ei pelota juurikääpä eikä vähäinen taimien turmeltuminen.

    55 kilometrin soratielenkillä nähtiin ainoastaan yhdet hirven jäljet ja pari valkohäntää oli loikkinut metsästä pellon puolelle aterioimaan.

    puunhalaaja

    Kannanhoitosuunnitelmaa valkohäntäpeuroille ei ole ollut viime vuosiin mennessä.

    Asiaa on edistetty alueellisilla suunnitelmilla, tällaisilla: https://docplayer.fi/5266032-Etela-hameen-valkohannat-2015.html

    Puunhalaajan kannattaisi perehtyä siihen ,mitkä ovat riistahallinnon ja mitkä metsästäjien edunvalvonnan tekosia.

    Viittaan edellisiin ja vastaaviin dokumentteihin: Riistahallinto on systemaattisesti ohjannut metsästäjiä kantaa ylläpitävään ruokintaan, jota on sitten totisesti harrastettukin. Riistahallinnon tavoite on ollut levittää peura mahdollisimman laajalle alueelle, saada siitä kaikkialla metsästettävä laji. Metsästäjät taas ovat kunnostautuneet siinä, että ei ole aiemmin paljon kiinnostellut ohjeet kannan rakenteesta, ja siksi kanta on ollut niin naarasvoittoinen.

    Tässä ei pääse vastuusta sen enempää hallinto kuin metsästäjät.

    Toisaalta hämärissä tapahtuvassa kyttäysjahdissa jää naaras ampumatta ,jos on epäilys ,että vasa seuraa. Nämä viimeiset ovat yksittäisen metsästäjän päätöksiä . Ei riistahallinnon.

    Löyhästi tähän liittyen. Ruokintaa ja kopeista ampumista perustellaan metsästyksen tehokkuudella ja sillä, että saadaan tehokkaita nopeasti tappavia osumia. Onkin absurdia, että riistahallinto ei aktiivisesti pyri vapauttamaan valon käyttöä, samaan tapaan kuin villisialla. Nyt metsästäjät kökkivät pimeässä lokakuun illassa, koettavat tihrustaa että onko siellä pellolla peura vai heinäpaali. Valon käytön salliminen tekisi hommasta tehokkaampaa ja turvallisempaa, muu infra on jo kunnossa.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Valoasiassa olen puunhalaajan kanssa täysin samaa mieltä. Valo käyttöön niin kauaksi aikaa , että tilanne on hallinnassa.

Esillä 10 vastausta, 881 - 890 (kaikkiaan 2,677)