Etusivu Keskustelut Harrastukset Suuri puhallus

Tämä aihe sisältää 82 vastausta, 19 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi jees h-valta 1 kuukausi, 1 viikko sitten.

82 vastausta (näytetään 1-10)
  • Suuri puhallus

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvin selvitetty, aineksia MOT-ohjelmaan. Tutkiva journalisti Planter voisi vielä selvittää mistä momentilta riista-aitojen kulut maksetaan. Tuleeko raha lupamaksuvaroista (ok) vai tiehallinnon momentilta (ei ok)?

    Planter Planter

    Periaatteessa riista-aidat voitaisiin maksaa lupamaksuvaroista, mutta käytännössä ei ole maksettu.

    ”Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 6 §:n mukaan ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin.”

    Tietysti pitää ottaa huomioon, että riista-aidat tarvittaisiin moottoritieosuuksille, vaikka hirvikanta olisi 1/6 nykyisestä. Muualla kyllä tarve vähenisi huomattavasti. Esimerkiksi Loimaalla aloitettiin miljoonan euron aitaprojekti ylisuuren valkohäntäpeurakannan vuoksi.

    ps. onko käytetty ”ensi sijassa” kun 3,4 miljoonan potista on käytetty maksimissaan 1,5 miljoona ehkäisyyn ja korvaamiseen? Minusta pitäisi käyttää ainakin yli puolet, jotta voitaisiin sanoa ”ensi sijassa”.

    Puuki

    Kuinka paljon käytetään varoja  tuon 6 § :n   mukaisesti varoja taimikkotuhojen ehkäisyyn, karkotteisiin ja karkotusnauhoituksiin ?   Vai haetaanko niitä ollenkaan ?

    Planter Planter

    Vuoden 2016 arvio oli tämä,  siihen kaikkein järkevimpään eli ehkäisyyn oli arvioitu käytettävän vain 300 000 €. Vahinkojen korvaamiseen varatusta rahasta on todennäköisesti jäänyt käyttämättä, jolloin se on voitu siirtää muihin tarkoituksiin, ”hoitoon” on jo ennestään mennyt 900 000€.

    ”Määrärahasta on arvioitu käytettäväksi vuonna 2016 hirvieläinkantojen hoitoon 900 000 euroa, riistavahinkorekisterin ylläpitämiseen 150 000 euroa, vahinkojen estämistoimenpiteisiin 300 000 euroa, hirvieläinkantojen seurantaan ja tutkimukseen 850 000 euroa ja vahinkojen korvaamiseen  1 200 000 euroa. Vuodesta 2017 lähtien edellä mainittujen kohteiden lisäksi määrärahaa  olisi tarkoitus voida käyttää muihin hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyviin tietojärjestelmiin osana hirvieläinkantojen hoitoa.”

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042.pdf

     

    suorittava porras suorittava porras

    Linkeistä pomittua :

    ”…..Korvaussumma on noin 45 % pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonan euron edestä. Korvausmäärät laskivat merkittävästi vuoden 2009 poikkeuksellisen suuresta määrästä. Poikkeus selittyy aiempien vuosien korkealla vahinkotasolla ja uuden riistavahinkolain voimaantulon siirtymävaiheella. Siinä vahingon kärsijän ns. omavastuuosuus poistettiin ja metsävahinkokorvauksia maksetaan takautuvasti kolmen vuoden aikana tapahtuneista vahingoista.”

    Eli syy hirvivahinkokorvausten suureen määrään vuonna 2009 (piikki) selviää edellä .

    Totta kai summa on iso , kun kolmen vuoden vahingot korvatan takautuvasti .

    Metsästäjätkin olivat aidosti huolissaan siitä , että heidän maksamiaan lupamaksuja seisotetan turhan panttina , kun korvauksia ei haeta . Tämän surauksena varoille suunniteltiin muuta käyttöä . Aika hiljaista korvausrintamalla todellakin on , kun Lapissakin tehtiin vuonna 2015 vain 44 vahinkohakemusta ja niistäkin suurin osa parin pitäjän alueella . Lapin alueella vahinkokorvaukset puolittuivat edellisestä vuodesta .

    On varmaan raskasta myöntää , että metsiin kohdistuvat hirvivahingot vähenevät ihan oikeasti ja ilman kikkailua . Todelliset vahingot korvataan edelleen .

    Se , että muutaman nimimerkin kohdalla vahinkoja tuntuu syntyvän (ja pahenevan) edelleen , johtuu mitä todennäköisemmin ihan muista syistä , kun valtakunnallisesta hirvipolitiikasta . Yhteistyö maanomistajan ja metsästäjien välillä ei toimi . Ratkaisu löytyy ihan kotikylältä .

    Kalle Kehveli

    Metsien omistajat eivät jaksa ikänsä puolesta enään valvoa taimikoitaan. Todelliset hirvivahingot voivat olla jopa 100x suurempia kuin korvaushakemuksia jätetään. Vain aktiivisimmat metsänomistajat hakevat korvauksia hirvivahingoista.

    Planter Planter

    ”Yhteistyö maanomistajan ja metsästäjien välillä ei toimi . Ratkaisu löytyy ihan kotikylältä .”

    Metsälehden numerossa 3 oli artikkeli ”Kanta-arvioista pyyntiluviksi”. Siinä oli valotettu myös sitä ongelmaa, että vaikka kaikki muut ovat keskenään samaa mieltä, niin riistaneuvosto on erimieltä ja runttaa oman tahtonsa, vaikka lainsäätäjän asettama rima väpättää rajusti ja ainakin omasta mielestäni lopulta putoaa. Miten tällaisen tahon kanssa voi tehdä yhteistyötä?

    Kun omavastuu poistettiin ja alettiin maksaa korvauksia lain mukaan, ne kasvoivat liian suuriksi. Otettiin ”omavastuu” taas käyttöön ettei tarvinnut noudattaa lakia. Kun korvaus kattaa vain pienen osan vahingosta jää omavastuuta vielä moninkertainen määrä korvaukseen verrattuna.

    http://yle.fi/uutiset/3-6056363

    19 §
    Taimikon ja sitä varttuneemman puuston korvaaminen. Taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon katsotaan alentuneen merkittävästi, jos vahinkoalueella on yksi tai useampi vähintään 0,1 hehtaarin suuruinen yhtenäinen  hirvieläimen vahingoittamien puiden alue.

    Mänty- ja koivutaimkot ovat vähentyneet, laidunnuspaine niissä kasvanut, tuhot niissä kasvaneet, korvauksensaannin kriteerejä kiristetty….Kehvelin toteamuskin pitää paikkansa.

    Kun vertaa muille maksettuihin korvauksiin, metsänomistajan oikeusturva on lyöty maanrakoon.

    suorittava porras suorittava porras

    Suurin syy sopimattomiin puuvalintohin tänäpäivänä on roimasti  yliapuva uutisointi hirvivahingoista . Jos eläisimme vuotta 2000 , uutiset olisivat ok .  Uutisia hirvien hirmuteoista olisi kyllä syytä jo kiireesti päivittää nykyisen tilanteen vastaavalle tasolle . Mäntyä ja koivua voi istuttaa tai kylvää niille sopivalle maapohjalle lähes joka paikassa . Talvehtimisalueet vativat erikoisjärjestelyjä. En usko ,että metsäyhtiöt tekisivät turhaa työtä syöttämällä taimet hirville . Kuitenkin ovat nähneet hirviriskin niin pieneksi, että maapohja ratkaisee , mitä puulajia käytetään alueen uudistamisvaiheessa.  Näin soisi muidenkin toimivan . Ennätyksellinen metsien kasvu on saanut alkunsa aikana , jolloin hirviä oli lähes puolet nykyistä enemmän . Tuskin tilanne ainakaan huononee nykyisissä olosuhteissa .

    jees h-valta

    Kyllähän niitä voi istuttaa, mäntyä ja koivuakin. Mutta itse en teksisi sitä ilman sähköaitaa. Ja sekin vielä talvivarmaksi. Yritin viime kesänä hiukan istuttaa lehtipuuta ilman aitasuojaa mutta aika sataprosenttinen uusien kasvujen ja vähän vanhankin syönti oli tuloksena. Pienissä aloissa olisi ollut sujuvampaa ilman aitaa mutta todennäköisesti joudun nekin jotenkin yhdistelemään nykyisten aitojen yhteyteen laajennuksilla.

    Kalle Kehveli

    Itsekin uudistin hirvien syömän 16 ha taimikon uudestaan männylle. Lähivuosina pääsen taas täyttelemään korvauspapereita. Nimittäin hirvet jyrsivät samaisella palstalla jo tukkien kylkiäkin!

82 vastausta (näytetään 1-10)