Keskustelut Harrastukset Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 94)
  • Suuri puhallus

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

  • sitolkka

    Uudistuskulut on nykyään niin isot, että ei taimia kannata hirven ruuaksi istuttaa. Tuhonaiheuttajia on muutenkin tarpeeksi.

    Gla Gla

    Kun tuota rahaa näyttää olevan, voisi sen käyttää tapporahana. Ehkä se vähentäisi niitä metsästäjiä vaivaavia ongelmia, josta suorittava porras on ollut huolissaan.

     

     

    Planter Planter

    Tämä kuvio kaikkinensa alkaa muistuttaa Putinin hallintoa pienoiskoossa. Sitä ei Suomi ole ansainnut. Olisiko hyvä syntymäpäivälahja satavuotta täyttävälle Suomelle, jos heitän reilusti lisää löylyä, ja yritän pelastaa demokratian ja oikeudenmukaisuuden?

    Täällä keskustelupalstalla sitä ei tehdä, mutta aineistoa on kertynyt ja suunnitelma alkaa olla hiottu valmiiksi.

    suorittava porras suorittava porras

    Jahas! Planter on ilmeisesti tyhjentänyt  riistakameransa kuva-aineiston muistitikulle , tehnyt yhteenvedon sorkkaeläinten liikkeistä ja edesottamuksista maillaan kuluneen vuoden ajalta ja kauempaakin ja suunnittelee palaveria jatkotoimista alueensa hirviseurueen jahtipäällikön kanssa .

    Tilanteen seurantaa jatketaan luonnollisesti yksissätuumin ja suunnitelmat ovat valmiina toteutettaviksi , kun hirvijahti tulevana syksynä alkaa . Näin siis menetellään , jos halutaan nopeita lääkkeitä paikallisten pulmien ratkaisemiseksi .

    Toinen tie on pitkä ja kivinen eikä välttämättä johda minnekään . Itku ja hammasten kiristys vain jatkuu . Tavoitteita pitää toki olla , mutta ripaus realismia ei olisi pahitteeksi ☺

    Planter Planter

    Kyllä riistakamerat on tyhjennetty ja kuvat analysoitu. Opeteltu tunnistamaan eri yksilöt. Tehty päätelmiä, että sama yksilö ei voi olla samanaikaisesti kahden eri paikassa olevan kameran kuvassa. Lumijälkiä on laskettu. Näköhavaintoja tehty. Pelotettu pois ja seuraavana päivänä ne ovat takaisin.

    Jos ajatellaan, että hirviä olisi tasaisesti sama määrä ympäröivällä 1000 ha:lla. Sain hirvitiheydeksi  76,2 / 1000 ha.

    ”Toinen tie on pitkä ja kivinen eikä välttämättä johda minnekään . Itku ja hammasten kiristys vain jatkuu . Tavoitteita pitää toki olla , mutta ripaus realismia ei olisi.

    Tie oli eilen tosi liukas, mutta levitin sille seulottua sepeliä (9€/tonni), hyvä tuli, ei ole kivinen. Joskus käytin sorakuopalta kaivettua soraa. Siinä tosiaan oli pään kokoisia kiviä, joita  sitten sai potkia sivuun. Siinä hommassa ei hampaita ei kiristänyt, varpaanpäitä  kylläkin. Kyllä tie johtaa  johonkin, sitä pitkin voi kulkea vaikka pääkaupunkiin asti.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Mikäs on ilmoitettu hirvitiheys koko hirvitalousalueella , jossa tilasi sijaitsee ?

    Planter Planter

    Siteeraan suoraan  riistapäällikkö Jani Körhämöä Suomen riistakeskuksesta: ”Absoluuttista tietoa hirvikannasta ei ole kenelläkään”

    Tavoite kuitenkin oli 2,5 / 1000 ha.

    suorittava porras suorittava porras

    Jos kertomassasi tavoitetiheydessä ollaan hirvitalousalueesi kohdalla, ratkaisu vaivaan pitäisi löytyä kyllä aivan lähiympäristöstäsi .

    Mainitsemallasi menetelmällä mitaten aikoinaan omistamallani tilalla päästiin aika-ajoin 5-10 hirven tiheyksiin /100ha Valkohäntäpeurojakin oli loppuvaiheessa 5-10 elukan laumoja mansikoita ja porkkanoita ”listimässä”. Peura / vuosi pataan , niin puntit oli tasan. Lihat jaettiin näissä tapauksissa koko porukan tai jahtiin osallistuneiden kesken  . Yksin kaatamani menivät aina jakoon koko porukalle -niin hirvet kun peuratkin .

    Nyt valkohäntäpeuraa ei nää edes joka vuosi metsästysalueellamme.

    Myös tienoilta , jossa aikoinaan omistamani tila sijaitsee on saatu viime vuosina saaliiksi vain sattumahirviä . Porukasta kuuluu nykyisin nurinaa , jos aion suunnata metsästystä sille alueelle pinta-alaltaan 2 000ha .”Miksi sinne , eihän siellä ole hirviäkään”

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Luken yhteenveto (20.01.2017): …Viimeisen 40-vuoden ajan talviravintoresurssitilanne on jatkuvasti heikentynyt. Metsävahinkojen määrä on vastaavasti jatkuvasti kasvanut. Uusimmassa metsävara- ja hirviaineistossa näkyy yhteys hirvimäärän ja metsävahinkojen välillä suhteessa talviravintoresurssiin HIRVITALOUSaluetasolla: keskimäärin yksi hirvi aiheuttaa LAATUA ALENTAVAA taimikkovahinkoa 2,5 hehtaarin alalla vuodessa…”

    Satatuhatta hirveä aiheuttaa laatua alentavaa taimikkovahinkoa kaksisataaviisikymmentätuhatta (250000) hehtaaria vuodessa, kahden vuoden uudistusalat. Pää on tullut jo aikoja sitten vetävän käteen.

    Metsuri motokuski

    Odotappas AC kun villisiat leviää meilläkin kuten Ruotsissa. Kuusikot käännetty mustalle mullalle ja sikakanta lisääntyy vähintään kahdella pahnueella vuodessa jossa voi olla jopa kahdeksan porsasta kerralla. Sen jälkeen hirvet on pikkumurhe. Ruotsissa yksittäisiä villisikoja saa metsästää ympäri vuoden kuten meilläkin. Siitä huolimatta kanta vain Ruotsissa kasvaa. Joillakin alueilla maanviljelijät ovat ihan helisemässä kun viljan oraat syödään suoraan pelloilta. Metsästäjiä soitellaan pitkin kyliä sikajahtiin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 94)