› Keskustelut › Harrastukset › Suuri puhallus

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 94)
1 2 3 … 7 8 9 10

  • Suuri puhallus

    Sent on: 17.2.2017, 09:42

    Merkitty: 

    Numerot tekstin joukossa ( ) viittaavat linkkeihin joista tieto löytyy.

    Normaalisti yhteiskunnassa toimitaan niin, että jos jossain alkaa syntyä suuria taloudellisia vahinkoja, tutkitaan mistä ne johtuvat ja yritetään ehkäistä vahinkoja.

    Tässä tapauksessa toimittiin aivan toisin. Vuonna 2009 hirvivahinkoja korvattiin 5,6 miljoonalla eurolla, 3 miljoonalla eurolla 2010 (1). Keskimäärin korvaussumma oli 2000-luvun alkupuolella 3,3 miljoonaa euroa. Korvaussumma oli noussut liian suureksi, jotain oli tehtävä. Korvauksiin käytettävät rahat kerätään metsästäjiltä lupamaksuina. Rahat eivät riitä, eikä valtion kassastakaan heru. Eikö olisi aika loogista ajatella, että lähdetään rajoittamaan tuhoja?

    Tässä lähdettiinkin tuhojen rajoittamisen sijasta rajoittamaan maksettavia korvauksia. Järjestelmä toimi hyvin. Korvauksen saannin ehtoja kiristämällä korvauksiin tarvittava raha oli 2015 pudonnut jo 0,45 milj. euroon (2).

    Tällä aikavälillä on käytetty laskevaa korvaussummaa uutisoinnissa valtamedioissa hyväksi laittamalla yhtäläisyysmerkki maksettavien korvausten ja toteutuneiden vahinkojen välille (3). Hirvituhot ovat siis laskeneet jyrkästi, jopa muutamissa tutkimuksissa ja opinnäytetöissä (9) on vedetty tällainen johtopäätös.

    No nyt uudistetaan korvausjärjestelmää taas: Luin jokin aika sitten Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistaja-teemanumerosta uutisen: ”MTK on mukana korvausjärjestelmän uudistamisessa. Arvioisin, että korvaustasot nousevat uudistuksen myötä jopa kolmanneksen”.

    Siis korvaus nousevat vuoden 2015 tasosta 0,14 miljoonaa euroa, jopa 0,59 miljoonaan euroon. Fantastista! Tätä pidetään aina esillä, korvausta saa älkää valittako.
    Professori Matti Kärkkäinen on arvioinut, että hirvet aiheuttavat ainakin 100 miljoonan vuotuiset kustannukset (4). Mainittakoon, että petovahinkoja korvattiin 7,3 milj. euroa  ja metsästyskoirasta voi saada korvausta 10 000€ (5). Koko Lounais-Suomen vuotuiset taimikkotuhokorvaukset olivat yhden koiran verran?

    Tätä voisi kuvata vaikka näin: Metsuri sahaa vahingossa reisivaltimonsa poikki. Paikalle hälyytetään ensihoitoryhmä. Ensihoitajat yrittävät pienenpienellä lasten nalle-laastarilla tyrehdyttää verta suihkuavaa isoa avohaavaa.

    Nyt jäi kassaan ylimääräistä rahaa, kun korvaukset lähes nollaantuivat. Kiinnostuin mihin ne ylimääräiset rahat joutuvat? Tutkin asiaa. Lakiin riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta  oli lobattu muutos, jolla metsänomistajille tarkoitetut rahat voidaan palauttaa takaisin riistaorganisaatiolle (6). Käyttötarkoituksena ”hirvikannan hoito”. Siis metsänomistajille tarkoitetut korvausrahat voidaan palauttaa ”hirvien hyvinvoinnin” parantamiseen. Niin on myös tehty, niitä on palautettu.

    Tuosta noin 600 000€ korvauspotista, jos se  jaetaan kaikille metsänomistajille tasan, tulee 1€ / nuppi. Eikö olisi syytä aloittaa norminpurkutalkoot ja pistää jokaisen tilille suoraan kerran vuodessa se 1€? Kannattaako työryhmien kuluttaa palavereissa housuntakamuksiaan miettien montako oksakiehkuraa pitää olla syöty latvankatkaisun lisäksi, jotta taimi on vielä hyvä ja kehityskelpoinen (=monihaaraisen aihio).

    Hirvituhojen jatkuminen ja vakavuus on kyllä riistaorganisaation tiedossa, eikä voi yrittää selittää, että tuhot olisivat pienentyneet. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen järjestämillä vuoden 2017 riistapäivillä oli asia esillä. Osallistujina oli suuri joukko riistakeskuksen henkilökuntaa. Juho Matalan esityksestä ”Hirvi satavuotiaassa Suomessa” asia tulee täysin selväksi (7).

    Viitteestä (8) ilmenee selkeästi, mikä on korvausjärjestelmän ongelma.

    Metsänomistajien korvausrahat on puhallettu takaisin omiin taskuihin.

    (1)

    http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/farre-algskador-en-forvaltningsplan-under-arbete

    (2)

    https://www.metsakeskus.fi/uutiset/tihea-hirvikanta-tuhoaa-kuusikoita

    (3)

    http://yle.fi/uutiset/3-6632861

    (4)

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/professori-hirvituhoista-jopa-100-miljoonan-euron-menetykset-mets%C3%A4taloudelle-mets%C3%A4st%C3%A4jien-aika-kaivaa-kuvetta-1.163910

    (5)

    http://yle.fi/uutiset/3-7831003

    (6)

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150042

    (7)

    http://www.slideshare.net/LukeFinland/juho-matala-hirvisatavuotiaassa-suomessa

    (8)

    http://yle.fi/uutiset/3-8434077

    (9)

    https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/115281/Nuotio_Iiris_Ryyppo_Laura.pdf?sequence=1

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Harrastukset Harrastukset
  • Apli 5.5.2017, 07:19

    Saattaa tulla vielä aika että hirvien salakaadot lähtee rajuu nousuun… Taimituhot alkaa olemaan kestämättömällä tasolla monilla paikoilla..

    Planter Planter 5.5.2017, 09:24

    Näin asiaa uutisoitiin mm. Metsälehdessä, mutta  todelliset vahingot ovat aivan jotain muuta.

    ”Viime vuonna hirvieläimet aiheuttivat metsävahinkoja 432 000 euron edestä.”

    Olisi syytä uutisoida, että vahinkoja korvattiin 432 000 euron edestä, koska kaikki tietävät, että todellisia vahinkoja ei korvata.

    Metsälaki määrittelee korjuuvaurion rajaksi kuoren irtoamisen rungosta yli 12 cm2  alalta. Tulitikkuaskin kokoinen kolhu on jo korjuuvaurio. Jos hirvi kaluaa puun rungosta toisen puolen paljaaksi,  ei se ole merkittävä vaurio, eikä oikeuta korvaukseen. Ei toteudu tasa-arvo motomiehen ja hirven kesken.

    Suurta teatteria koko korvausjärjestelmä ja MTK yksi primadonna, joka tanssii muiden mukana.

    Metsuri motokuski 5.5.2017, 13:39

    Planter: Suurta teatteria koko korvausjärjestelmä ja MTK yksi primadonna, joka tanssii muiden mukana.

    Nyt täytyy olla ihan samaa mieltä.

    Visakallo Visakallo 16.5.2017, 06:53

    Vaikka jotkut saattavat täällä pahoittaa mielensä ja joku jopa pillastua, laitan siitä huolimatta tuoreen lainauksen Kauppalehdestä:

    Hirvet, nuo taimikoidemme jyhkeät tuhoeläimet, laiduntavat tällä hetkellä metsissämme ylitiheän kannan voimin.

    Viime syksyn jahdin jälkeen hirvikannan suuruus on vajaat 100 000 yksilöä. Määrä on kymmeniä tuhansia päitä enemmän kuin tavoiteltu taso. Suomessa on 60 niin sanottua hirvitalousaluetta. Niiden kantatavoite on tyypillisesti 2,5–3,0 hirveä tuhatta hehtaaria kohden, paikoitellen hieman enemmänkin. Nyt määrät ylittävät useilla aluilla tavoitteet.

    Tilanne on paha, mutta ei aivan yhtä hirveä kuin vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin talvehtiva kanta oli jopa 160 000 hirveä.

    Joka tapauksessa hirvikanta on vuosikausia ollut liian korkea. Tätä taustaa vasten ei voi olla aivan perätön väite, että metsästäjät haluavat pitää hirvikantaa ylisuurena. Tätä tukee se, että aika-ajoin metsästäjien kanta-arviot ovat alempia kuin Luonnonvarakeskuksen arviot.

    Metsästäjät omistavat Suomen yksityismetsistä puolet. Heistä osa voi nähdä, että uunissa kypsyvä hirvenpaisti on osa metsän tuottamaa ”osinkoa”. Pahimman tappion kärsii metsästysharrastusta karttava maanomistaja. Taimikko on tuhottu, eikä lihaakaan ole liikaa pakastimessa.

    Syrjäseuduilla ongelmana on metsästäjienikääntyminen, polvi ei nouse enää notkeasti eikänuoria ole tarjolla hirviporukoihin tungokseksi saakka. Etelän vetelistä voisi löytyä apua, joku voisi olla jopa valmis maksamaan hirven kaatoon pääsystä. Metsästysmatkailussa onkin Suomessa selvä kehittämisen paikka.

    Metsästäjien ensi syksylle esittämiä kaatolupahakemuksia käydään parhaillaan lävitse.

    Viime syksynä Suomessa kaadettiin noin 49 000 hirveä. Toivottavasti metsästäjät olisivat valmiita sotkemaan hirvikiväärin piippujaan aiempaa useammin. Haettujen kaatolupien määrän pitäisi selvitä aivan lähiaikoina, ja myönnettyjen lupien määrä tiedetään viimeistään loppukesällä.

    Hirvien aiheuttama taloudellinen tuho ei pysähdy pelkästään mäntytaimikoihin.

    Hirvien pelko on johtanut siihen, että uudistusalueilla suositaan kuusta, joka ei maistu hirven suussa yhtä hyvälle kuin mänty. Paikoitellen kuusen osuus uudistusalasta voi nousta yli 70 prosenttiin.

    Kuusta on istutettu jopa sille epäedullisille kasvupaikoille. Tämä tietää metsälle heikkoa tuottoa. Näin hirvien aiheuttamat taloudelliset vahingot ovat suurempia kuin silmin havaittavissa olevat tuhotut mäntytaimikot.

    Kirjoittaja on Kauppalehden pääkirjoitustoimittaja.

    harrastelija harrastelija 16.5.2017, 10:27

    Planter on todellakin oikeassa! Sitä ei tahdo aina uskoa, ennenkuin sen kokee. Toissa keväänä totesin lähes täydellisen hirvituhon istuttamalleni pikku aukolle. Tein ilmoituksen metsään.fi kautta. Sieltä joku toimija kyllä soitti, mutta epäselväksi jäi, että milloin hän käy toteamassa tuhon, joka on hyvien kulkuyhteyksien päässä?

    Kysyin loppusyksystä 2016 asiaa. Toimija sanoi, ettei ole vielä ehtinyt tehdä mitään. Sitten hän huomasi, että se palsta on vaimon kanssa yhteisomistuksessa. Hän sanoi, että hakemus pitää tehdä uudestaan ja molempien nimet tulee olla! No, niin tehtiin. Nyt siitä on jo puoli vuotta, mutta asiasta ei ole kuulunut mitään?

    Olen vuokrannut sen palstan hirviseurueelle johon kuulun myös itsekin. Pitää nauttia hirven lihaa ja jossakin välissä ajattelin ripotella mätästetylle alueelle männyn siemenet 🙂 Hirviä on kyllä riittävästi, koska laskennassa jäi jahdin jälkeen 52 hirveä n. 3 000 ha:n alueelle.

    Tolopainen 16.5.2017, 10:53

    Talousmetsät nähdään hirvien kasvatusalueina, kun Ruotsissa on vielä enenmmän hirviä kuin täällä. Sudet taas ovat vaarallisia petoja, kun syövät metsästäjien koiria ja heidän omistamaansa riistaa. Hirven luvattomasta ampumisesta saa ankaran rangaistuksen, mihinkä yleiseen etuun tuollainen lainsäädäntö perustuu. Yleensä lakien tarkoituksena on suojella kansalaisia vahingoilta, ei myötävaikuttaa niiden syntymiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 16.5.2017, 11:46

    Jospa Kauppalehden lukijoissa olisi vaikutusvaltaisempaa väkeä kuin Metsälehden lukijoissa, ja hirvirintamalla alkaisi tapahtua? 😧

    Maaseudun Tulevaisuudessa aiheesta myös napakka kirjoitus:

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lukijalta/metsästäjätkö-syyllisiä-kaikkeen-1.187572

     

     

    Ei kiirettä. 16.5.2017, 12:44

    Yksittäisen metsästäjän/metsänomistajan mahdollisuudet vaikuttaa hirvikantaan on aika rajalliset.

    Mökin vieressä hehtaari toista taimikkoa ja alue on hirvien suosiossa syksyisin kun odottavat järven jäätymistä syksyllä(kitka,joskus menee aika pitkälle talveen.)Vein syksyllä 5 hajusaippuaa jotka laitoin pienen purkin sisään roikkumaan kuin hevosen kellon kielen.

    Ei viihtyneet taimikossa kuten aikaisempina syksyinä.Myöskin naapurin matalampi taimikko vieressä oli jäänyt rauhaan.Näin pienillä toimilla voi saada taimikon varjeltua.Mutta meneppä metsäkeskukseen kertomaan että lupia vois pinottaa ko.alueelle niin alkaa vaan kateilu ja kiemurtelu.

    Itse metsästän muualla.Sama homma kuin porojen kanssa,pitää sukupolvien vaihtua ennen kun aika on valmis muutoksille.

    Alpiinon aikovat ensi syksynä hävittää,onkohan pakko?.

    jees h-valta 16.5.2017, 19:37

    Tuossa juuri tämän illan metsälenkilläni totesin että kyllä iso UPM:in vain hirviä kunnioittaa yli järjen. Karuun, selkeään männyn hiekkaan vain kuusta iso mäkialue josta kaadettiin tyvilaho itikoiden tuhoama kuusikko. Mitä tämä kertoo yleisestä metsiemme uudistuksen tilasta tänä päivänä. Mielestäni hyvin surullista tarinaa jossa kaikki ovat alistuneet ”hirvimafian” valtaan.

    Jätkä 16.5.2017, 19:43

    Eipä se varmaan olisi sopivaa kasvupaikkaa Hybridihaavallekaan?

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 94)
1 2 3 … 7 8 9 10