› Keskustelut › Luonto › Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 291 total)
1 2 3 … 7 8 9 … 28 29 30

  • Suurpetojen käyttö hirvieläinten kannanhoitoon

    Sent on: 24.11.2021 at 10:23

    Tagged: 

    Sudet hyppäävät jokaiseen keskusteluketjuun, joten on syytä avata oma ketju suurpetoasioille.

    Yellowstonen kansallispuistossa on näyttöä, että sudet pystyvät palauttamaan luonnon tasapainon, kun jo kadonneet sudet tuotiin takaisin puistoon.

    Hallitsemattomaksi levinneen peurakannan paljaaksi järsimästä maastosta kärsinyt puisto alkoi toipua pikkuhiljaa, kun sudet saalistivat peuroja. Eheytyvä kasvillisuus houkutteli kansallispuistoon ruoan perässä runsaasti uusia nisäkkäitä, ja yhtäkkiä puistossa oli useita uusia eläinlajeja, monimuotoisuus kasvoi.

    Puistoon tuotujen susien vaikutus ei rajoitu pelkästään eläimiin, vaan se on vaikuttanut jo kahdessa vuosikymmenessä myös jokien kuntoon. Joenpenkereet tasoittuivat kasvillisuuden myötä, eroosio väheni, eivätkä penkereet romahda yhtä usein kuin aikaisemmin.

    Voidaanko Suomessa käyttää suurpetoja hirvieläinkannan hoitoon, mikäli metsästys syystä tai toisesta hiipuu, eikä sillä pystytä enää hallitsemaan eläinkantoja.

    Suomi ei kuitenkaan ole kansallispuisto. Ihmisten ja petojen yhteiselo Suomalaisessa kulttuurissa on ollut hankalaa.

    Creator
    Planter
    Theme Luonto Luonto
  • jees h-valta 13.1.2022 at 08:29

    A.J. oikeassa. Olisihan tuo haavankin viljely helpon kivaa jos saisi hirvieläimet vain satunnaisvierailijoiksi ilmna mitään torjuntaa. Mutta senverran aion taas ensi kesänä aktivoida aitaamisen että (olettaen että hakkuu nyt tulevana kesänä) saan itse valita ne parhaat kasvuyksilöt juurvesoista kasvuun. Ilman hirvivammoja. Eli osittainen aita prepataan uudella ylänauhalla ja alemmat saa olla vaikka virrattomana. Pikkusorkalliset saa pukertaa läpikin mutta isommat toppaa terhakka ylänauha. Hiukan haastetta ajatellut eli viidessätoista vuodessa uusi haapasukupolvi päätehakkuuseen. Siihen tarvitaan parasta vesa-ainesta.

    A.Jalkanen 13.1.2022 at 08:32

    Metsäkauriit pukersivat naapurin lauta-aidan alta karkuun ehkä 20 cm raosta. En tiedä miten, ehkä kyljittäin, mutta aika näppärästi menivät.

    jees h-valta 13.1.2022 at 08:37

    Kauriit ja peurat nakertavat hiukan uusia silmuja mutta se on noissa massamäärissä vesoja aika samantekevää.

    Puuki 13.1.2022 at 08:40

    Yrittikö naapuri aitaamalla saada kauriit omaan kasvatukseen vai miksi ne aidan alta pyrkivät pakoon ?

    Melko hankalia ne metsäkauriit on puutarhoissa, jos ovat jatkuvasti  paikalla.  Istutustaimet lyhenee pikkuhiljaa, kun talvi etenee ja luonnon ruokapaikat vähenee.   Aitaaminen voi olla ainut keino suojata taimia.    Hedelmäpuut saa automaattisen kevätleikkauksen mutta ei satu aina kohdilleen ne  leikkauskohdat.

    Lehtipuun vesat kasvaa nopeasti alkuun mutta lahoakin ottavat helpommin kuin siemensyntyiset taimet.   Mutta kun nopeasti hakkaa ne uudet kasvut vaikka energiapuuksi, niin ei paljon haitanne.

    A.Jalkanen 13.1.2022 at 09:12

    Kyseessä siis kahden omakotitontin välinen aita. Kauriit säikähtivät minua tai vaihtoehtoisesti neljäkiloista koiraani. Se ei ole suurpeto mutta sillä on ehkä suurpedon aivot. Eläimet vaikuttavat kyllä tietävän sen että yöllä tonteilla ei ole koiria, kun rusakot ja kauriit köpöttelevät ihan talojen vierestä.

    Planter 13.1.2022 at 10:09

    ”Kauriit ja peurat nakertavat hiukan uusia silmuja mutta se on noissa massamäärissä vesoja aika samantekevää.”

    Mieli saattaa muuttua, kun nuo elukat leviävät oikein kunnolla Satakuntaan. Istutustaimen potissa on lannoitetta ja ensimmäinen vuosikasvu on rehevää, pehmeää ja maukasta. Erään kolleegan keväisen 3 ha istutusmännikön taimet olivat valkohäntäpeurat syöneet seuraavaan kevääseen mennessä tyystin pois. Ei ole ihan samantekevää hänelle.

    Takaisin otsikon aiheeseen. Olisiko summittaisten mielipiteiden roiskimisen sijaan syytä katsoa, miten riistakeskus huomioi suurpetojen vaikutuksen? Vaikutus siis nykyisellä petokannalla.

    Kun tiedetään suurinpiirtein karhu- ja susikantojen koko, niin alla olevista tiedoista voi arvioida suuruusluokkia, joilla petojen vaikutus on merkittävä. Vaikutus ei tietenkään ole suoraviivaista, jos petojen annetaan lisääntyä. Kun pedot alkavat merkittävissä määrin verottaa saaliseläimiä ja helppo saalis vähentyä, petojen pentueet pienenevät. Vähitellen löytyisi tasapainotila Yellowstonen tapaan.  Ei taida Suomalainen yhteiskunta olla valmis sellaisen tasapainotilan etsimiseen.

    PETOJEN VAIKUTUS HIRVIKANNAN KOKOON

    AIKUISET

    Karhu keskim. noin 0.5 %
    ‒ vaihtelu 0-5 %

    Susi keskim. 0.5 %
    ‒ vaihtelu 0-5 %

    VASAT

    Karhu keskim. 3 %
    -vaihtelu hyvin vähäisestä jopa yli 50 prosenttiin

    Susi keskim. 6 %
    – vaihtelu hyvin vähäisestä 15 prosenttiin

    A.Jalkanen 13.1.2022 at 10:15

    Ei petojen lisääminen käytännössä vaikuta mitään jos mennään nykyisellä sapluunalla, jossa kaatolupia vähennetään heti jos petojen vaikutusta alkaa olla. Pitäisi olla sekä että eikä joko tai.

    Planter 13.1.2022 at 10:22

    Hirvien talvikanta  pidetään keskimäärin 100 000:ssa. Petojen vaikutus on huomioitu Luken verotussuosituksissa. Jos pedot verottavat merkittävässä määrin, säästöjärjestelmä vähentää automaattisesti sitä  kautta lupia ja pyrkii pitämään suunnitellun kannan.

    Puuki 13.1.2022 at 10:43

    Kun ei asuta missään Yellowstonen kaltaisella asumattomalla luonnonsuojelualueella, niin petojen lisääminen ei ole järkevää monestakaan eri syystä.  Vaikka jostain EU:n luononsuojelupäällikön tms.  norsunluutornista katsottuna siihen voi ollakin pyrkimys, että  ls keskitetään harvaan asutulle seudulle eli tänne sen sijaan,  että metsiä suojeltaisiin ja metsän kasvatusta lisättäisiin (eikä vähennettäisi kuten nyt nurinkurisesti ilm.muutoksen vuoksi ovat jotkut tekemässä) koko alueella tasapuolisemmiin.

    Esim. Kanadassa on ongelmia metsänhoidossa, kun pitää hätistellä karhuja kauemmas metsäkoneita huollettaessa ja korjatessa.   Ei sen tyylistä suojelualuetta  tarvita tänne.  Ei ne suurpedot pysty hirvieläinkantoja hoitamaan tarppeeksi pieniksi eikä koiria ym. kotieläimiä kukaan ala tahallaan tapattamaan susien lissääntyessä.   Sudet ottaa ensin sen helpoimman saaliin (vähän niin kuin kasakka ottaa kaiken irti olevan olipa se kenen omistuksessa tahansa).      Kuvauskojut ja niiden ruokapaikat (vaikka muuten onkin ihan ok  saada hienoja kuvia) on yksi syy petoeläinten liialliseen kesyyntymiseen ja niiden metsästysreviirien laajentumiseen pihoille.

    arto 13.1.2022 at 12:04

    Eihän susi saa saalikseen pientä hirven vasaa. Ompa meiläpäin kuollut susi talvella hirven tappamana

Viewing 10 replies - 71 through 80 (of 291 total)
1 2 3 … 7 8 9 … 28 29 30