Nurmen käyttäminen välillä auttaa, varsinkin, jos on apilaa paljon joukossa.Meillä oli kotona ohra perunamaalla vuoroviljana. Oljilla kuivikka jalostettua karjanlantaa lannoitteena ja jotain pussipaskaa pantiin perunoille.

Savipitoisissa maissa ei pitäisi ainakaan viljan jälkeen polttaa olkia, vaan silppurilla pätkiä ne ja kyntää maahan. Näin maa pysyy multavampana.

Kyllä perunamaille ja ohutmultaisille mailla ajettiin aika usein (talvella) rekipelillä maatunutta turvetta, joka oli vuosikausia ollut kasalla maatumassa.

Nykyään käytetään myös kuiviketurvetta, jolloin sonta on on hyvin turvepitoista ja oikein hyvää kivennäismaille.

Nykyaikaisilla vehkeillä tuollaiset maanparannushommat ovat helppoja. Minäkin olen ajanut hevostilalta turvepaskaa pellolle itsepurkavalla kärryllä. Se on helppoa ja tehokasta hommaa.

Peruna kasvaa hyvin happamassa maassa. Siksi sopii mura/turve ja kuusen havutkin siihen maan parannukseen . En tiedä onko kuusenpihka haitallista millekkään viherkasville. Siitähän tehdään ihovoidetta, joka tappaa bakteereja usein paremmin kuin muut kaupalliset voiteet. Abilar-nimellä saa apteekista. Voi tehdä itsekin, puolet valkovaseliinia ja puolet pihkaa sulatetaan ja avot – voide on valmista eikä maksa paljon.

(NL:n aikaan muuten Bresnev oli kysellyt Kekkoselta, miksi Suomessa ei julkaista yhtään neuvostoliittolaista lehteä?   Vähän aikaa mietittyään Kekkonen muisti että olihan niitä yksi ; ”Avot akka” .)

Ei perunankasvatus mitään rakettitiedettä ole. Kolmen vuoden kierto. Välikasvustona ihan tavallinen ruokaherne ja linnunsiemenistå auringonkukkaa. Kesantokasveina. Kaura olisi muuten hyvä muttei sitä saa keväälläkään puutarhajyrsimellä muokattua maahan, terät tukkeutuu.

Kuusenhavut papat ennen pilkkoi kassaralla pieneksi hakotukin päällä. Massa käytettiin kuivikkeina lehmille ja lampaille. Kun vuoden lantatunkiossa kompostoitui tunkiossa, ajettiin keväällä pellolle ja muokattiin maahan.

Pihattonavetan kuiviketurve on kyllä ylivertainen maanparannusaine. Perunaa ei kyllä kannata laittaa samana kesänä siihen peltoon mihin tuota makkia on levitetty. Ensin kauralle yhdeksi kesäksi, kasvusto kynnetään maahan syksyllä ja peruna vasta sen jälkeen.

Vähän viitseliäisyyttä ja perunan viljelyssäkin pärjää ilman ruttomyrkkyä. Tärkeintä on saada maahan mahdollisimman aikaisin keväällä oli laji kesä-tahi talvi. Kun se kerkeää ennen ruton iskemistä silloin kasvattaa perunan ruokasopivaan kokoon. Toinen on ettei samaan paikkaan montaa kertaa. Parin-kolmen vuoden välein perunamaa uuteen paikkaan. Joka vuosi on pitkälle kevääseen omista laareista syöty. Toki vaihtelua on. Nyt tulee hyvä perunasato.

Nyt on täällä toisin. Eerikäinen lopetti perunoiden viljelyn , jos haluaa syötäviä perunoita niin ne kannattaa kasvattaa itse. Teemme näin , laitamme keväällä perunat maahan , aloitamme syönnin heinäkuussa ja lopetamme tammikuussa kun perunat loppuu , lopun ajan kynimme noita kaupan perunoita ja ne ovat tosi surkeita.