› Keskustelut › Metsänhoito › Taimien istutustiheys

Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 19 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 3 viikkoa, 2 päivää sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Taimien istutustiheys

    Lähetetty: 21.10.2019, 16:59

    Merkitty: 

    Mitäpä olette mieltä jos viljelytiheyden laskisi 1000r-1200r/ha. Luontaisesti tulee lisäksi ainakin vähän havupuuntaimia ja varsinkin koivua. Näyttää siltä että jatkossakin koivukuidun hinta on havukuitujen tasolla joten ensiharvennuksessa voisi lähes kaikki koivut poistaa jotka ovat tulleet alueelle ilmaiseksi. Uudistamiskustannukset pienenisivät mutta onnistuisikohan hyvin rehevillä kohteilla.

    Tekijä
    Musta miäs
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 21.10.2019, 18:10

    On jo kokeilussa ollut jonkin aikaa.  Maisemat on semmosia että luontaista taimiainesta tulee yleensä hyvin lisäksi.    Mä – kylvölle sopivilla paikoilla voi esim. vähentää pitkälle jalostettujen siementen määrää ja lisätä metsikkösiemenalkuperää olevia, jos hirvistä ei ole isompaa haittaa talvisin.

    Marni 21.10.2019, 18:18

    Mielestäni kokeilemisen arvoinen asia ja ainahan voi täydennys istuttaa jos luontaista ei tuukkaan tarpeeksi

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2019, 18:24

    Jossain uutisissa oli juuri tänään juttua, että istutuskuusien lomaan voi kylvää männyn siementä niin saa sekametsän. Yhtä hyvin voisi kylvää koivuakin, jos siemenpuita ei alueella ole.

    Gla Gla 21.10.2019, 18:31

    Minustakin asia on selvittämisen arvoinen. Ensiharvennuksen jälkeen jäävä puusto on se, millä on vaikutusta talouteen. Lisäksi sekametsä on niin luontoarvojen kuin metsien terveydenkin kannalta hyvä asia. Kasvatus on tietysti vaikeampaa kuin yhden puulajin metsän, mutta jos siitä uskoo selviävänsä, hyvä niin. Itse ainakin suosin uudistusaloilla sekametsiä, tosin 1000 istutustaimella + luontaisella täydennyksellä en ole vielä kokeillut. Suurimpana riskinä pidän hirvieläimiä, joiden takia esim. kuusikossa saattaa taimivaiheen jälkeen olla kasvatuskelpoisia vain kuuset. Mitä se vaikuttaa lopputulokseen, on myös kiinnostava kysymys.

    arto 21.10.2019, 18:49

    Ainut toimiva juttu kuvitellulle ajouralle luontainen metsä muuten viljelty. Noista mänty kuusi sekajutuista. jompikumpi voitta toinen kärsii. koivu kuusi, koivu voitta kuusi kärsii, Sitten niitten ylipuitten poisto. konehakkuulla  Jokainen voi miettiä. Nähnyt sellaisen talvisavotan kuuset oli aika tikkuja sen jälkeen. Eri-asia jos itse tekee kaiken niin eriasia. Mutta onko hankinta käytössä 20-30v päästä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.10.2019, 19:16

    Minä laittaisin ne tuhat tainta tasavälein, mutta kukin taaplaa tavallaan. Jos koivun kylvää, on alkuunlähtö sen verran hidas, että istutuskuusi ehkä ehtisi karkuun.

    rompe 21.10.2019, 19:25

    Onko sallittua lain mukaisesti istuttaa vain 1000 tainta hehtaarille kun puunostajakin jo änähti ”että pitää olla niin että (1800 kpl/ha) täyttää vaatimukset että (metsäkeskus) hyväksyvät”

    Tien niin kuin tien

    Gla Gla 21.10.2019, 19:34

    Lain mukaan pitää saada tietty määrä taimia tietyssä ajassa. Kukaan ei käske istuttaa. Tämä oli metsälakiuudistuksen hienous. Voi kehittää sopivat menetelmät, kun vain lopputulos ratkaisee.

    Arton maininta erirakenteisuudesta on asia, mikä pitää ottaa huomioon.

    jees h-valta 21.10.2019, 20:16

    Talvisavotan kuuset ovat juuri sellaisia kuin moton puikoissa oleva ammattilainen. Eli onko ammattilaisen elkeet vaiko tekeekö tuhoa mistään välittämättä. Minun kuuseni ei jääneet tikuiksi vaan ovat nyt syksyn sateiden myötä suorastaan henkeä täys. Tulee komea kuusikko, se on varma jo nyt. Metsäverkkokin oli nimennyt nuoreksi metsäksi. Ei aukoksi vaikka peraatteessa työselitys siihen viittasikin. Pieni ala tienvierestä oli merkattu aukoksi. Olikohan käyty droneilemassa kun hieskoivut eivät olleet kelvanneet metsäksi. Sentään hyvinkin miehen ranteen vahvuisia.

    Kumikettu 22.10.2019, 02:59

    Onnistuu varmasti etenkin rehevähköillä mailla, ellei oteta huomioon tuhoeläimiä. Perkaamalla kahdesti ja ennakkoraivaamalla selviää ehkä sitten ensiharvennukseen.

    Männystä ei pysty tulemaan samanlaista laatua, kuin normitiheydessä, mutta kuka siitä laadusta ikinä mitään maksaa sitten, se jää taimettajan puntaroitavaksi. Kuusen ja koivunkin alaoksien kuivuminen viivästynee.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3