Keskustelut Metsänhoito Taimikoiden laatua parannettava

  • Tämä aihe sisältää 74 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten mehtäukko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 74)
  • Taimikoiden laatua parannettava

    Katri Himanen muistuttaa Metsälehden kolumnissaan 27.10. taimikoiden heikosta laadusta, joka on jo pitkään näkynyt valtakunnan metsien inventoinneissa ja alan toimijoiden omavalvonnoissa.

    Luonnonhoidon laatua ja harvennushakkuiden laatua valvotaan. Metsäsertifioinnin henkeen kuuluu että metsänuudistamisesta huolehditaan. Pitäisikö metsänuudistamista valvoa nykyistä tiukemmin, vai voidaanko ongelma poistaa kustannustehokkaammin toimijoiden omaa toimintaa kehittämällä? Kiertoajan alussa tehdyt virheet kertautuvat koko kiertoajan vahingoksi.

    Jos peilaa taimikoiden inventointeja hirvikannan hoidosta käytyyn keskusteluun, jää epätietoiseksi. Puhutaan taimikonhoitorästeistä ja keppimetsistä, ja siitä että hirville jätetään rehua vääriin paikkoihin ja väärään aikaan, kun taimikoita ei hoideta ajoissa. Toisaalta VMI-tulokset väittävät, että taimikot ovat jääneet liian harvoiksi ja maanmuokkaus vajaaksi.

    Kokonaiskuva taimikoista on siis sumea, mikä voi estää meitä valitsemasta oikeita lääkkeitä ongelman ratkaisuun. Kuka tai mikä on syyllinen, kenen tulee korjata toimintaansa ja miten: me metsänomistajat, metsänuudistamisen kaupalliset toimijat vai metsästystoimijat? Kaikki kolme ovat jossain määrin ilmiössä mukana.

     

  • Metsuri motokuski

    Vastahan tässä on opetettu että taimien istutusmääriä taimikossa voidaan vähentää kuitenkin muokataan edelleen vanhaan malliin. Tavoitteena lehtipuun lisäys taimikoissa. Sen perusteella olikin yllättävä kirjoitus tutkijalta joka onkin sitä mieltä että tuleekin vajaa tuottoisia taimikoita. Oliko kyseessä tutkijan oma mielipide vai joku tutkittu asia ? Eniten kai vajaa tuotisuutta tulee hoitamattomuuden kautta.

    Minusta tuo hirvien ruokailupankki juttu taimikoissa voidaan toistaiseksi unohtaa ennen kuin paremmin tutkittua tietoa löytyy.  Näillä hirvimäärillä mitä meillä päin on niin mitään ruokapankkia ei todellakaan tarvita.

    mehtäukko

    Onko VMI- tuloksista taimikoiden yleiseen tilaan oikeasti mittapuuta? Kuinka edustavasti ne koe-alat sijoittuvat?

    Taimien istutusmäärää on ”opetettu” vähentämään. Mutta jos se johtaa luuloon, että nyt on kaikki hyvin, ollaan ojasta lammikossa.

    Rukopiikki

    Jokainen metsänomistaja perustaa ja kasvattaa taimikkoja itselleen. Sen ei pitäisi kellekään muulle kuulua millaisia ne on.

    A.Jalkanen

    Rukopiikille: jos valtio tukee taimikoiden hoitoa, sitä varmasti kiinnostaa millaisia niistä tulee.

    VMI on melko edustava valtakunnan ja maakunnan tasolla koska silloin koealoja kai on osunut taimikoihin riittävä määrä. Tarkastelussa pitää kiinnittää huomiota siihen minkä ikäisistä uudistusaloista puhutaan.

    On varmaan liian aikaista laittaa huonoja taimikoita istutusmäärän alentamisen syyksi, koska taimikoiden laatu on huolettanut jo pitkään, ja tiheyden alennussuositus on aika äskettäinen. Itse epäilen aiempaa korkeaa hirvikantaa ja taimikoiden hoitamattomuutta merkittäviksi selittäjiksi.

    Nyt kun hirvikanta on paremmin hallinnassa, olisi ehkä aika saada muutkin osiot ruotuun? Tarkoitan että jos muokkauksessa on puutteita, sen laatua pitää parantaa ja taimikonhoidot tehdä säntillisemmin.

    mehtäukko

    Korkean hirvikannan väärä puulajivalinta kestää koko kierto-ajan. Kasvu- ja laatutappiot ovat sen mukaisia eli elinikäisiä.

    Apli

    Korkea hirvikanta, erittäin kuivat kesät, varsinkin alkukesät eli ilmastonmuutos, huono istutus, väärät puulajit esim kuusta liian kuiviin paikkoihin, onhan näitä..

    Jovain

    Metsänhoito, siinä kuin metsän uudistaminen ja taimikoista huolehtiminen, perustuu vapaaehtoisuuteen. Vapaaehtoisuus valitettavasti tuottaa usein huonoja tuloksia. Kehutaan mieluummin hyvistä tuloksista, ainakin valtakunnan parhaista tuloksista ja taimikot jäävät hoitamatta. Taimikon hoidosta kuitenkin maksetaan ja kun vastuunkantajia ei oikein löydy, vastuu jää metsänomistajalle. Sen suhteen vaatimustason nosto voi olla perusteltua. Asettaa kriteerit vakiintuneelle taimistolle ja tuntuva korvaus metsänomistajalle.

    Nostokoukku

    kun vastuunkantajia ei löydy, vastuu jää metsänomistajalle..

    No eikö se hyvänen aika kuulukin jäädä. Eikö jokaisen kuulukin kantaa vastuu omaisuudestaan.

    vaatimustason nosto voi olla perusteltua… ja tuntuva korvaus metsänomistajalle.

    Aika outoa vaatia korvausta omaisuutensa huolehtimisesta. Jos vaatimustasoa nostetaan esim. talvirenkaiden osalta, voiko auton omistaja vaatia jostain tuntuvaa korvausta? Onhan tämä melkoinen kerjäläisten valtakunta tämä Suomi.

    mehtäukko

    Joovainin turinoissa ei ole taas mitään logiikkaa. Savuttomia aivopieruja kuten ennenkin.

    Itämaan ihme

    Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito on kyllä harvinainen näky. Sukupolvet vaihtuu, eikä monella perijällä ole välttämättä mielenkiintoa metsää kohtaan.

    Ja toinen mikä oli varsinkin männä vuosina yleinen tapa, hakattiin aukoksi eikä koskaan uudistettu. Tuossa kävin tällä viikkoa erään rahaston 3.5ha ”taimikoissa”. -17 vuonna hakattu eikä koskaan uudistettu. Oli täälläpäin aikas yleinen tapa, että hakattiin aukoksi ja myytiin rahastoille, jotka maksoi maltaita. Ei vaan intressejä ollut uudella omistajalla enää uudistaa.

    Jokainen tietenkin hoitaa metsänsä haluamallaan tavalla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 74)