› Keskustelut › Metsänhoito › Taimikoiden laatua parannettava

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 74 total)
1 2 3 … 6 7 8

  • Taimikoiden laatua parannettava

    Sent on: 29.10.2023 at 09:25

    Katri Himanen muistuttaa Metsälehden kolumnissaan 27.10. taimikoiden heikosta laadusta, joka on jo pitkään näkynyt valtakunnan metsien inventoinneissa ja alan toimijoiden omavalvonnoissa.

    Luonnonhoidon laatua ja harvennushakkuiden laatua valvotaan. Metsäsertifioinnin henkeen kuuluu että metsänuudistamisesta huolehditaan. Pitäisikö metsänuudistamista valvoa nykyistä tiukemmin, vai voidaanko ongelma poistaa kustannustehokkaammin toimijoiden omaa toimintaa kehittämällä? Kiertoajan alussa tehdyt virheet kertautuvat koko kiertoajan vahingoksi.

    Jos peilaa taimikoiden inventointeja hirvikannan hoidosta käytyyn keskusteluun, jää epätietoiseksi. Puhutaan taimikonhoitorästeistä ja keppimetsistä, ja siitä että hirville jätetään rehua vääriin paikkoihin ja väärään aikaan, kun taimikoita ei hoideta ajoissa. Toisaalta VMI-tulokset väittävät, että taimikot ovat jääneet liian harvoiksi ja maanmuokkaus vajaaksi.

    Kokonaiskuva taimikoista on siis sumea, mikä voi estää meitä valitsemasta oikeita lääkkeitä ongelman ratkaisuun. Kuka tai mikä on syyllinen, kenen tulee korjata toimintaansa ja miten: me metsänomistajat, metsänuudistamisen kaupalliset toimijat vai metsästystoimijat? Kaikki kolme ovat jossain määrin ilmiössä mukana.

     

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • isaskar keturi 2.11.2023 at 09:31

    Mielestäni koko ”taimikon laatu” on turha käsite. Metsän alkuvaiheen kehityksen onnistuminen katsotaan vasta ensiharvennusta ennen. Hyvinkin monenlaisesta taimikosta saa aivan hyvän nuoren metsän aikaiseksi oikealla käsittelyllä ja käytettävissä olevan puuston oikealla valinnalla. ”Taimikon huono laatu” heijastelee edelleen vanhanaikaista käsitystä täystiheästä yhden puulajin taimikosta.

    A.Jalkanen 2.11.2023 at 09:36

    Inventoinneissa hyväksytään kasvatuskelpoiksiksi kasvupaikalle sopivat puulajit kehityskelposisina yksilöinä. Siitä kaivattaisiin lisätietoa, mikä on huonoon laatuun johtavien syiden osuus ilmiössä: väärä puulaji, hirvieläin, liikaa tiheyttä, liian vähän tiheyttä, etukasvuiset lehtipuut männyntaimikossa…

    Olisiko taimikoiden laatutilastojen keräämisessä metsää uudistavilta tahoilta kehitysideaa Luonnonvarakeskukselle vai saadaanko tämä tieto ulos VMI:stä? Joka tapauksessa tilaston laatu paranisi jos kerättäisiin VMI:n lisäksi laatutieto metsäalan yrityksiltä ja mhy:iltä.

    Tästä saisi myös toimintaa ohjaavan kriteerin metsäsertifiointiin. On se PEFC:ssä, mutta ehkä parannettuna versiona, eli järjestelmien tuottama tieto taimikoiden laadusta ja havaituista ongelmien aiheuttajista raportoitaisiin entistä kattavammin. Mielenkiintoinen tieto olisi myös se kuka toteutti taimikon perustamisen ja tietojen ryhmittely sen mukaan. Ei tietenkään toimijakohtaisesti vaan ryhminä (metsäyritys eli puun ostaja, metsäpalveluyritys, mhy, maanomistaja).

    PEFC:

    7.3 Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan. Mittari: laatujärjestelmä olemassa.

    8.6 Taimikot hoidetaan oikea-aikaisesti kuntoon. Mittari: taimikonhoitotarve.

    mehtäukko 2.11.2023 at 09:43

    Kyllähän hyvälaatuisesta (seka) taimikosta on palkitsevaa ohjailla kehitystä metsäksi.

    Jovain 2.11.2023 at 09:53

    Tämän hetkisessä tilanteessa riittää kyllä vatvomista metsänhoidossakin. Yhtiöt sen paremmin kuin Mhy:n korjuupalvelu eivät lupaa urakoitsijaa metsänomistajan hakkuille. Urakoitsijat on hommattava itse ja jo siinä mielessä yhtiöt valvovat tiukasti korjuun ja metsänhoidon vaatimustasoaan. Vaatimustasosta voidaan poiketa.

    Metsuri motokuski 2.11.2023 at 10:34

    Pitäiskö metsäyhtiöiden vielä hommata korjuukalusto metsänomistajan hakkuille joiden puita se ei pääse ostamaan ? On nuo jovainin jutut aika lennokkaita. Metsäyhtiöt eivät valvo muuten korjuun laatua kuin siltä osin että ne ovat sopimuksen mukaiset ja hyvä metsänhoidon suositusten mukaiset. Näitä korjuita valvoo nykyään myös urakoitsijoiden edustajat oma valvontana sekä ulkopuoliset sertifioinnin tarkastajat. Mitä jovain vielä haluaa ?

    A.Jalkanen 2.11.2023 at 10:39

    Jovainin aloittama korjuuaihe ei kuulu tähän ketjuun vaan Jatkuva kasvatus käytännössä -ketjuun. Koetetaan pysyä otsikossa, kiitos!

    mehtäukko 2.11.2023 at 10:55

    Joovainin jutut ovat tarkoitetutkin vain sekoittamaan pakkaa. Eikä niissä ole mitään logiikkaa.

    Jovain 2.11.2023 at 21:40

    ”Niin menivät metsien rauhoituikset omista syistään”, mutta mehtäukon olisi syytä muistaa, että sieltä alkoi myös vuosikymmeniä jatkunut jatkuvan kasvatuksen sulku ja PEFC sertifikaattiin vaikuttanut ajanjakso, jossa kerrotaan jatkuvan kasvatuksen osuudeksi vain noin 3%. Se on erittäin valitettavaa metsänhoidon kannalta.

    mehtäukko 3.11.2023 at 06:07

    Lopetahan taas tuo vaikerointi menneillä asioilla, joilla on vain negatiiviset puollot. Sekoilet aiheesta lisäksi jatkuvasti.

    Jovain 3.11.2023 at 10:04

    Mitähän mehtäukko kuvittelee saavuttavansa, puolustaa narratiivia, joka on muutospaneiden alla. Siitä on monestakin tuutista kerrottu.

Viewing 10 replies - 61 through 70 (of 74 total)
1 2 3 … 6 7 8