› Keskustelut › Metsänhoito › Tammitaimikko

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 8 9 10

  • Tammitaimikko

    Sent on: 10.7.2013, 06:56

    Merkitty: 

    Lokakuussa olisi tarkoistus istuttaa kotimaisia 1-vuotisia tammia eteläsuomalaiseen heinikkoon muutama sata kappaletta. Maaperä on saven sekaista. Taimien keskikorkeus lienee tuolloin noin 20cm.

    Aluksi ajattelin poistaa loppusijoituspaikalta heinikon RoundUp:lla jo elokuussa. Puhtaalle alueelle sitten taimi ja ruonkosuojus. Onko esim Agramen 28cm suoja liian korkea? Eli jaksaako taimi nousta runkosuojan sisällä tuon n. 10 cm keväällä auringonvaloon vai pitääkö käyttää ”tyvisuojaa” joka on korkeudentaan noin 17cm?

    Jänissuojaksi olen valinnut 150cm korkean teräsverkon (Jänisverkko). Tässä on tarkoituksena se, että taimi menisi yhdellä verkotuksella ikään, jossa se lakkaa kiinnostamasta jäniksiä. Juureen sitten lisäksi haketta.

    Istutanko taimet yksitellen vai ryhmiin? Mikä on istutusväli näissä tapauksissa? Tarkoitus on myös istuttaa kuusta n. 1.5m päähän varjostamaan tammea/tammiryhmää.

    Kommentteja ja kokemusperäistä tietoa kaivataan!

    Tekijä
    Turisti
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 16.5.2019, 04:51

    Voin jakaa kaikki samat kokemukset kuin Burl. Kuusi on ollut tammelle paras kasvukumppani.

    harrastelija harrastelija 16.5.2019, 06:40

    Mikähän lienee ”Turistilla” tilanne? Onhan kulunut jo 6 vuotta alkuajasta?

    MaalaisSeppo 31.7.2019, 19:02

    Oletteko kokeilleet siirtoistutusta. Rivitalon pihaan oli ilmestynyt 10 cm tammen taimia. Jätin ne ruohonlekkuussa leikkaamatta. Siirtoistutus ensi keväänä.

    Toissa syksynä tökin terhoja metsään, mutta taimia en ole löytänyt. Ehkä tänä syksynä lisää.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi 31.7.2019, 19:29

    Kahta lajia kokemuksia tällä suvella.

    50 terhoa keräsin toukokuussa Tampereelta ja taimeksi asti Jyväskylässä 30. Pisimmät yli 20 cm.

    Samoilla geopoliittisilla suhdanteilla siirsiin juurikin leikkurilta säästyneitä 10 kpl. Elämis-% 20.

    Jos nyt noista laskis niin mielummin terhoista. Aloittelija olen ja netistä vinkit löytäneenä. Tosi voimakasta multaa se kai haluaa ja säännöllistä vesihoivaa myös. Tillipenkin reunassa perunamaan vierssä näyttää viihtyvän,

    Tero
    Revan Tammikokeilija

    Jätkä 31.7.2019, 19:35

    Metsälehdessä oli Kauvan-kauvan sitten suomalainen malli siirtoistutusvälineeksi, jolla sai A: – korkattua taimen paikka – B:- korkattua siirrettävä taimi samankokoisen paakun kanssa, ja jos paikka on lähellä,- C:- Siirrettyä taimi siihen valmiiseen paikkaan. Sopii kuin nakutettu.

    Ei aivan yhtä kätevä kuin paakkutaimen istutus pottiputkella, mutta melkein…

    Oli kehitelty uudistusalojen täydennysistutusta varten.

    Visakallo Visakallo 31.7.2019, 19:37

    Tervetuloa takaisin Reva! Olet sentään vielä hengissä!

    Scientist Scientist 1.8.2019, 09:46

    Itselläni vähän huonosti onnistuneita kokeiluja tammella. Ensin laitoin noin 50 tammen terhoa maahan keväällä, ei onnistunut (olisi ilmeisesti pitänyt laittaa syksyllä. Samoin ostin noin 50 tammen tainta, ekä niistäkään juuri mikään selvinnyt.

    Sen sijaan metsääni on tullut runsaasti taimia luonnostaan, ilmeisesti närhet ja oravat niitä hautaavat maahan. Tammia on jopa niin paljon, että niitä on mittausteni mukaan noin 80-100 kpl/hehtaari. Ja nämä ovat selvinneet hirviltä ja jäniksiltä jo siihen mittaan etteivät enää helpola tuhoudu.

    Jantura 1.8.2019, 22:19

    Eloa tässäkin ketjussa. Omissa tammikokeiluissa ensimmäinen kesä on hyvässä vauhdissa ja ainakin nyt näyttää siltä, että huonoiten ovat kesästä selvinneet tammikuussa sisällä idätetyt ja toukokuussa maahan istutetut paakut. Lehdet ovat hyvin kellastuneita ja osassa taimia täysin varisseita. Vain muutamissa on selkeä uusi kasvuvaihe käynnissä. Isommat siirtotaimet ovat selvinneet paremmin, tosin niissäkin vuosikasvu jäi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta muutamaan senttiin. Tähän oli luonnollisesti syynä juuriston vahingot siirrossa.

    Parhaiten ovat kasvaneet suoraan maahan kylvetyistä terhoista itäneet taimet, jotka ovat oikein terhakoita. Itämisprosentti on vain ollut valitettavan kehno.  Oletettavasti osa nousee maan pinnalle vielä myöhemmin elokuussa.

    Kaikesta huolimatta kasvatuskelpoisia taimia on jo ihan mukavasti.

    Biohorror 12.8.2019, 19:11

    Tammea on nyt kolmea eri ikäluokkaa n. parin vuoden välein n.400/ha ja seassa lehmusta 300/ha. Joukkoon liittyy kohta myös pihlaja 1500/ha, koivu 2000/ha ja mänty 300/ha sekä haapa 300/ha.  Kaikki eivät mahdu joukkoon ja ensin saa varmaan rajoittaa innokkaimpien pihlajien ja koivujen menoa.

    Tämän T1-kuvion maaperä on kalkkinen ja rinnettäkin on. Herrajumala mikä siitä tulee?

    Jantura 8.8.2020, 18:47

    Päivitystä vuoden takaiseen.

    Ensimmäinen vuosi istutuksesta kulunut ja käytännössä kaksi kasvukautta on nyt takana. Olkoonkin, että osalla taimista kesän toinen kasvu on edelleen käynnissä.

    Kuten jo vuosi sitten epäilin, parhaiten ovat lähteneet suoraan maahan kylvetyt terhot, joiden päälle loppukesästä -19 asennettiin 1,2 m tubexit. Nyt nuo reilu vuosi sitten kylvetyt terhot ovat putkien sisällä kasvaneet yleisesti n. 30-50 senttisiksi, parhaiden ollessa jo 0,7 m! Valeistutuksesta paljasjuurisena siirretyt 0,2-0,3 m taimet ovat parhaimmillaan jo putken yläreunassa. Myös terassilla edellisenä talvena idätetyt ja kasvatetut taimet ovat elossa, mutta kasvu on ollut selkeästi huonompaa kuin muilla taimilla, ja toinen kasvu on jäänyt tulematta. Näillä ehkä seuraava kesä on parempi. Parhaiten ovat luonnollisesti pärjänneet aukolta löytyneet närhien istuttamat taimet, joita niitäkin muutamia löytyi. Näistä parhailla pituus lähentelee jo kahta metriä.

     

    Muutamia havaintoja:

    Terhojen suorakylvö on ollut helpointa ja kustannustehokkainta. Oikea ratkaisu oli myös kääntää maa pelkällä kuokalla/lapiolla tai vain törkätä terhoille reikä kangella. Mätästys olisi ehken ollut turhaa. Putki on ollut loistava valinta. Käytännössä putken sisällä olleita taimia ei ole kuollut kuin muutama. Myyrä- /rusakko- /kauristuhoja ei ole ollut. Putki on myös lisännyt kasvua merkittävästi, koska jo nyt toisena kesänä kasvujaksoja on ollut suurimmalla osalla taimista kaksi – ilman putkea voi kokemuksesta todeta, että ensimmäiset 3-5 vuotta menee yleensä yhdellä lyhyellä kesäkasvulla juroen. Tarkoitus oli tehdä täydennysistutuksia viime syksynä suoraan terhoilla, mutta kehnon terhovuoden takia täydennykset jäävät tähän syksyyn. Nyt tehtävät kylvöt tosin täytynee peittää putkilla jo suoraan syksyllä, jotta taimet pärjäävät muun kasvuston joukossa.

    Kaiken kaikkiaan istutuksilla menee erittäin hyvin. Ensi kesänä valtaosa terhokylvöistäkin noussee putkista yli, ja sitten saa taas pohtia kasvatuksen seuraavaa vaihetta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 99)
1 2 3 … 8 9 10