› Keskustelut › Metsänhoito › Tapion uudet metsänhoidon suositukset

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5
  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 23.3.2014, 22:14

    Juurikääpä ei ole ainoa laho mikä vaivaa aliskasvoskuusia. Ennakkoraivauksia kun teen niin karkeasti arvioisin, että moton nähneistä aliskasvoskuusista n. puolet on lahoja (myös koivu-mänty sekametsissä.)

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 25.3.2014, 13:57

    Myymällä jatkuvaa kasvatusta metsänomistajille, jotka eivät halua maisemallisista syistä myydä metsää, saadaan puuta liikkeelle. Useammin toistuvilla harvennuksilla saadaan paljon lahoa syntymään kuusen aliskasvos taimikkoon. Se onnistuu hyvin koska kuusen taimikko on lahoherkkä. Muutaman harvennuskerran jälkeen sitten huomataan, että metsä on lahoa täynnä ja voidaan viedä loput puut sitten avohakkuulla.

    metsänvartija 25.3.2014, 14:56

    Juuri näin. Lahohan sieltä tulee.

    Jatkuvaa rahanteko konetta ei ole keksitty.

    Usein toistuvia risusavotoita, pääasia että saadaan tuotetuksi markkinakelpoista, järeää puuta. Mieluummin tietenkin tukkia.

    Puun takaa 25.3.2014, 19:30

    Vielä tuohon Glan ajatukseen juurikäävän, ym. tautien toteamiseksi ennen jk-hakkuupäätöksen tekemistä.
    Onko olemassa maaperästä tehtävää, (mistä muusta sitä voisikaan tehdä?) kohtuuhintaista testimenetelmää asian toteamiseksi?

    Kantona 25.3.2014, 23:54

    Kyllä kun näitä taas lukee niin arkoja ovat palstan kirjoittajat, metsäasiantuntijoina itseään pitävät. Miten tuollaista lahonpelkoa, juurikääpäkauhua ym voisi vähän helpottaa. Kannattaisiko kaikkein vauhkoimpien myydä halvalla metsänsä suuryhtiöille ja lähteä vaikka hetkeksi lomalle.

    Lukaisin itse noita neuvoja hieman. Vähän varautuneena odottaen vanhaa mantraa siitä, miten ilmaista materiaalia pitäisi tuottaa savupiipputeollisuudelle.
    No heti ei tuo mantra lyönyt silmille joten voin lisää tutkia ohjeita, josko niistä jotain viisauttakin löytyisi. Mahdolliselta se näyttää

    jees h-valta 26.3.2014, 08:44

    Puuntakunen tyrmäsi ensimmäisellä hakkuulla analyysin lahosta mutta ei kait ole perehtynyt jk:n senvertaa että noin kymmenkunnan vuoden päästä seuraavassa hakkuussa ainakin hakataan jo kuustakin.
    Sillä välillä ei mitään läpipaskalahoa metsää kerkeä syntyä.

    Gla Gla 26.3.2014, 09:47

    Jos tavoitteet on 10 vuoden päässä, ei nuoren metsän kohdalla laho varmaan kuulukaan kiinnostavimpien asioiden joukkoon. Muutenkaan kun hakkuut painottuu kuituun ja energiaan, ei puun laadulla ole niin väliä.

    Tilanne muuttuu, kun tavoitteet asetetaan pitkäjänteiseen tukkipuun kasvatukseen.

    Jokin aika sitten uutisoitiin kevyestä laitteistosta, jolla voi skannata metsän puista lahoa, mutta mahtaako tuo hanke olla edennyt?

    MaalaisSeppo 26.3.2014, 11:55

    Silmäilin hieman suosituksia ja ovat mielestäni jo syntyessään vanhentuneet.

    Suositukset perustuvat liikaa menneeseen ja nykyajan tilanteeseen ja näkemyksiin. Metsän kietoaika on kuitenkin pitkä ja enemmän pitäsi tuoda esiin näkemyksiä, miten arvioidaan Suomen metsätaloustuotteiden kysynnän, kustannusten ja niiden perusteella puuntuotantomahdollisuuksien/menetelmien muuttuvan seuraavien vuosikymmenien aikana.

    Tilanne Suomessa ja maailmalla on viimeaikoina muuttunut merkittävästi. Suomen kustannusrakenne on hilattu ulkomaisella velanotolla niin korkealle, ettei täällä pystytä tuottamaan kannattavasti puuta edes 100 miljoonaa kuutiota/vuosi. Osoituksena tästä on puun hinnan pysyminen alhaalla suhteessa muiden hyödykkeiden hintoihin. Tilanne Suomen kustannusrakenteen osalta tulee kuitenkin muuttumaan melko nopeasti, kun ei enää ole varaa pitää yllä korkeaa kustannusrakennetta velkarahalla.

    Venäjän kriisi taas johtaa siihen, että Suomessa on mietittävä korvaavia toimenpiteitä energantuotantoon. Myös vientiin pitäsi saada lisää vauhtia. Yksi ratkaisu on mielestäni lisätä kaikin kannattavin keinoin puun tuotantoa ja käyttöä nykytasosta. Puuston kasvua voitaneen 50 vuoden aikana lisätä 50 %. Miksei myös käyttöä, kun vain kustannustasomme putoaa suhteessa muihin maihin riittävästi. Ja putoaahan se, kun lopetetaan velaksi eläminen.

    Timppa Timppa 26.3.2014, 17:28

    Minäkin luin. Hyödyllinen opus. Jos joku haluaa harjoittaa jatkuvaa kasvatusta, niin aivan varmasti löytyy perusteluja, jos sopivasti valitsee. Vastuuhan on lukijan, kuten ministerikin totesi.

    Mutta löytyy sieltä kyllä valistusta meille muillekin. Esimerkiksi esimerkki varhaisperkauksen merkityksestä taloudellisuuteen. Toinen kiinnostava esimerkki oli vertailu kuusikon ylä-/alaharvennuksen välillä. Esimerkin mukaan yläharvennus olisi selvästi kannattavampi. Ajankohtainen, sillä kesällä harvennetaan n. 50 vuotiasta kuusikkoa. Toinen, myös kiinnostava esimerkki ,oli taas harvahkon kuusikon harventaminen vain kerran. (siis Sahala-malli)

    Voi tulla motokuskeille haasteellisia harvennustehtäviä.

    suorittava porras suorittava porras 26.3.2014, 17:51

    Yläharvennus sopii muistini mukaan toteutettavaksi vain hoidetuissa ja kertaalleen harvennetuissa kuusikoissa . Tämä tosin jatkaa metsän kiertoaikaa noin kymmenellä vuodella. Yläharvennusta ei voi suositella tehtäväksi yhden harvennuskerran kasvatusmallissa. Tämä malli piuolestaan sopii kaukana tiestä ja hankalissa maastoissa sijaitseville kohteille.

    Näitä asioita käytiin läpi koneenkuljettajien koulutuksen yhteydessä jo kymmenkunta vuotta sitten . Yläharvennuksia on kuitenkin käytetty vaihtoehtoina varsin harvoin. Ylispuita on poisteltu siitäkin edestä ja se on työmuotona varsin haastavaa. Se vaatii hyvin onnistuakseen järeintä saatavilla olevaa halkkuukalustoa ja kovahermoisia kuljettajia . ”Känkkäränkkäpäivänä ” hommaan ei kannata ryhtyä .
    Jk-hakkuut muistuttavat ylispuuhakkuita lähes 1/1:een .Isoja puita pois aluskasvoksen ja pienempien puiden seasta . Korjuuvaurioiden osuus vähintään 20 %.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5