Keskustelut Metsänhoito TARKOITUSHAKUINEN TUTKIMUS

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
  • TARKOITUSHAKUINEN TUTKIMUS

    Keskisuomen Metsäkeskus.Miten meni niinkuin omasta mielestä? ”Tutkitte” Jyväskylän ympäristössä harvennustyömaita ja kiirehditte julkisuuteen tekeleenne kanssa, julkaisussa Metsälehti oli hyvin aktiivisesti mukana. Hyvät otsikot ja julkisuutta saitte. Lyttäsitte  konekuskien ja yrittäjien ammattitaidon sekä loitte  metsänomistajille epätietoisuuden tunteen joka vaikuttaa kielteisesti myös puukauppaan. Edistääkö tämä metsätaloutta jota muutenkin lyödään  metsien suojelun nimissä? Nyt on selvinnyt että tuo tutkimus sisältää isoja virheitä. Vahinko on kuitenki jo tapahtunut. Silti metsänomistajien edusmies Tiirola kiirehti Kalajoella puolustelemaan ko tutkimusta. Olisiko tutkijoiden  aika myöntää rehellisesti virheensä- Asia kuormittaa kovasti konekuskeja jotka kyllä yrittää tehdä parhaansa  osin hankalissa olosuhteissa jja syö koneyrittäjien muutenkin laihaa tulosta.

    Pienmetsänomistaja

     

  • Visakallo Visakallo

    Mitä olen Jannen kirjoituksia lukenut ja puheita kuunnellut, niin kyllä niissä faktat ovat muuttuneet melko lailla abstraktiseen muotoon.

    Jätkä

    Ruhopiikki:”Samaan tutkimusaineistoon ei missään tapauksessa saa laittaa kahdella eri menetelmällä tehtyjä mittaustuloksia.”

    Ratkaiseva virhe tehdäänkin, jos sokeasti luotetaan, kun joskus 70 vuotta sitten on keksitty uudenlaisia mittaustapoja, joilla kaikilla on tullut merkittävästi erilaisia tuloksia.

    Tuolla periaatteella selviää vain se, onko kysesellä tavalla tehdyt mittaukset tehty yhtä tarkasti. Tulosten luotettavuus lähentelee nollaa.

    KAIKILLA virallisesti hyväksytyillä mittaustavoilla täytyisi tulla sama tulos, johon toki hyvgäksytään pieni virhemarkinaali. Jos näin ei ole, on koko mittausmenetelmä hylättävänä, koska se on luokkaa arviointi-kin epäluotettavampi.

    Siksi on tehty kontrollimittauksia kontrollimittausten perään, että saataisiin kaikki menetelmät luotettaviksi. Silti jotkut Ruhopiikin tasoiset pölvästit toitottavat tuota vanhaa virttä.

    Paraimmillaan kuitenkin tehdään pystypuuston mittausta erlaisin koealoin, hakkuukoneen mittalaitteet mittaavt tarkasti, kuormainvaakamittausta käytetään yleisestikin, Tehtaiden mittaportilla käytetään vaakaa, lasermittausta ja perinteistä pinomittausta, upotusmittausta voidaan käyttää edelleenkin paikoissa, joissa ne ovat olleet paikoillaan, Sahoilla tukit mitataan laserilla yksin kappalein jne.

    Se on kuitenkin varmaa, että kaikki tuoreet MTI:t ovat käytännössä maastokelpoisia ja heidän on täytynyt läpäistä metsänmittauksen oppimäärä.

    Joka vuosi järjestetään metsätoimihenkilöille – ja myöskin metsänomistajille useita metsätaitokilpailuja sekä kesäkisoja, että talvikisoja.  Niiden osallistujat hiovat juurikin niitä maastokelpoisuuksia, joita täälläkin huudellaan.

    Vastaavia tilaisuuksia pitäisi järjestää myös Mopokuskeille – ja painotus ensiharvennusleimikon hakkuuseen ja sen totetuneeseen tulokseen.  Omalla koneellaan hakaten, vaikka puolisen hehtaaria enskaa, jonka jokainen runro olisi etukäteen mitattu ja numeroitu ja joka harvennettuna mitattaisiin uudemman kerran.

    Jätkä

    Tutkimus – ja miten se tehdään?

    Tutkimuksella on aina jokin tarkoitus ja päämäärä.

    Yleensä rahoittaja sanelee ehdot ja näin ollen niissä ”tutkimuksissa” tuntuu läpi ns. astian maku.

    Jos puhutaan vaikka autojen vertailututkimuksista, niin usen aika pitkälti näkee merkkivalikoimasta, jossa on listattu ne kotterot, joita on tutkittu, että mitkä autot valkkaantuu listan hännille, jos paremmuusjärjestys on sellainen.

    Lisäksi usein painottuu jo sekin puoli, että kuka testaa.

    Autojen testausjuttuja on ole paljoa viitsinyt käydä läpi – ei ole mielenkiintoa riittänyt. Parikymmentä vuotta on autotesteissä juhlinut kärkipaikoilla kaskihintaisissa henkilöautoissa Oktavia, jos ajo-ominaisuudet on huomioitu kunnolla, Volkkari ja Audi myös tasaveroisina sillä osa-alueella. JNE.

    M-sahoissa taas vertailutesteistä näkee merkki / malliluettelon nähtyään, mikä saha voittaa ( ja minkä sahan maahantuoja on testin maksanut)

    Jos kaikki testitulokset haalii käsiinsä ja uskoo niihin, niin kyllä siinä taitaa jäädä uusi auto hankkimatta.

    Gla Gla

    Hiekkalahannu: ”Nyt on selvinnyt että tuo tutkimus sisältää isoja virheitä.”

    Saisiko lisätietoa näistä virheistä? Missä ne on todettu ja mitä virheet ovat?

     

    suorittava porras suorittava porras

    Pintaa raapaistu Metsälehden artikkelissa 11.5. / Uutiset ja blogit.

    Rane

    Kuten täälläkin on todistettu isommilla metsäfirmoilla harvennusjälkeä on ilmeisesti mitattu ja valokuvinkin dokumentoitu hyvin kattavasti.(Onko todella noin?).Olisi hyvä jos näiden mittausten tuloksia julkistettaisiin vertailuksi,ainakin trendejä eli miten kehitys on kehittynyt.Jostain syystä tämä on ns.salassapidettävää dataa.

    suorittava porras suorittava porras

    Eiköhän ne ”salaisuudet” paljastu siinä vaiheessa ,kun metsäfirmojen peräämä ulkopuolisen tahon toteuttama auditointi tehdään. Puhtain paperein ei selvinnyt yksikään toimija. Ei edes mhy:n korjuupalvelu. Kaikkien tekemiset sai huonoon valoon vain yhden tarkastajan raportointi . Hakkuut leimattiin laittomiksi vaikka viisi heikointakaan kohdetta ei päätynytyt uusintatarkastuksessa lakirajan alittavaan tiheyteen. Joiltakin kohteilta löytyi jopa puolet enemmän runkolukua verrattuna tarkastajan raportoimaan tulokseen ja ajourat todettiin yleisesti kapeammiksi.

    Rane

    Laitappa suorittava linkkiä jos näitä firmojen harvennusten kontrollituloksia on jossain julkistettu?

    suorittava porras suorittava porras

    Edellä mainitut uusintatarkastustulokset olivat metsäkeskuksen käsialaa. Varmasti yhtiöidenkin vastaavat tiedot tulevat ilmi ,mikäli  ulkopuolinen taho tekee auditoinnin. Tuskin teollisuus olisi esittänyt auditointia ,jos sen toimissa olisi jotain salattavaa. Ihmettelen kovasti ,miksi metsänomistajien edustajat suhtautuvat nuivasti auditointiin.  Nyt olisi oiva mahdollisuusa selvittää asiat perinpohjin ,jos halutaan.

    Rane

    ”Ihmettelen kovasti ,miksi metsänomistajien edustajat suhtautuvat nuivasti auditointiin. ”

    Turhaa ihmettelyä koska auditoinnit ovat aina hyviä.Ihmetellä tosin voi miksi yhtiöt salaavat omat valvontatuloksensa jos ne kumoaisivat metsäkeskusten huonot tulokset?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)