Keskustelut Metsänomistus TES

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 85)
  • TES

    Tänään 29.11. R Aalto ilmoitti TV1:n aamuteeveessä, että ”kun tilauskirjat ovat täynnä ja osinkoja näyttää olevan jaettavissa omistajille, työntekijöille kuuluu tästä siivu”…

    Heitetään nyt yksinkertainen kysymys, mihin perustuu tuo logiikka?

  • Rane

    ”ovat metsänomistajat vaatimassa puunhintaan korotuksia. Millä logiikalla”

    No ei millään.Kun vientihinnat nousevat puun hinta pysyy paikallaan.Kun vientihinnat laskevat puun hinta laskee.Eikä metsänomistajat voi edes mitään vaatia koska siitä joutuu kilpailuviranomaisen syyniin ja markkinaoikeuteen.

    Puuki

    Mitään samansuuntaista yhteyttä ei ole palkankorotusvaatimuksilla ja puun hinnan noston odotuksilla (jotka menee kuten edellä on kerrottu) . Käänteistä korrelaatiota on kyllä ollut havaittavissa, kun palkat ja mukut on nousseet, niin kantohinnat on vastaavasti usein laskeneet sen takia.    Kun ei voi devalvoida, niin sitten on laskettu puun hintaa.  Siksi ”puunhintaneuvotteluissa” on jääty 80-luvulle.  Esim. Ahonen kunnostautui siinä metsäteollisuuden ajamisessa ulkomaille aikoinaan kiitettävästi.  Kehtasi sitten vielä jälkeen päin puolustaa liian korkeita eläkkeitä.(omaa eläkettään samalla).

    Metsuri motokuski

    Aallon asian voi ymmärtää jos vastaavasti palkat laskevat kun tilauskirjat hiljenee.  Palkat voisivat hyvinkin elää molempiin suuntiin mutta eipä taida näin käydä.

    Kurki

    Palkkoja metsäteollisuudessa voi nostaa vasta sitten, kun kilpailijamaiden palkataso alittuu 10% ja sen jälkeen vain kilpaijamaiden nostojen mukaan. Tuo 10% marginaali tulee ylimääräisistä vientikustannuksista keskukseen l. Keski-Eurooppaan.

    Nythän palkka ja palkkakustannukset (sos.kust+ lisät) ovat 70% korkeammat kuin Ruotsissa.

    Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: 1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi. 2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna. 3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352

    Kurki

    Rane:    AY-liikkeelle mieluisampia tapoja joustaa on lomautukset ja irtisanomiset.

    Tuhon vielä lisäisin, että ay-liikkeelle yritysten lopettamiset ovat mieluisampaa kuin niiden jatkaminen ja työpaikan säilyminen palkkakustannuksia laskemalla kilpaijamaiden tasolle.

    Kurki

    Tulospalkkio on reilu. Kun firmalla menee hyvin, jaetaan ylimääräistä. Siis boonukset.

    Tuo on kannatettavaa, mutta ensin palkkakustannusten pitäisi olla kilpailijamaiden tasoa.

    Jätkä

    Palkkojen pitää olla oman maan hinta- ja palkkatasoon verrattavissa, ei muiden maiden!

    arto arto

    Tuo on kannatettavaa, mutta ensin palkkakustannusten pitäisi olla kilpailijamaiden tasoa.                       Silloin pitäisi olla muutkin samaa tasoa Ruoka. Bensa. Muu eläminen.

    Metsuri motokuski

    Niinhän Suomesta sanotaan että valtio on rikas mutta asukkaat köyhiä. Meiltä puuttuu rikas yläluokka tai se on hyvin pieni. Verotus tasaa tuloluokkia. Onko se hyvä sen voi jokainen pohtia. Mutta onhan se hienoa että ne muutamat rikkaat maksavat miljoonia euroja meidän yhteiseen hyvinvointiin. Voisihan asia olla toisinkin. Minä arvostan ainakin näiden rikkaiden pyyteetöntä veronmaksuintoa kun yli puolet tuloista viedään yhteiseen kassaan.

    Kurki

    Silloin pitäisi olla muutkin samaa tasoa Ruoka. Bensa. Muu eläminen.

    Tuohan on poliittinen kysymys. Pitää äänestää sellaisia puolueita, jotka hallituksessa sitten tekee sellaisa päätöksiä, että yritystoiminta tuottaa työllisyyttä ja verotuloja riittävästi menoihin ja näin kansalaisten kulutustason saadaan samalle tasolle kuin kilpaijamaissa.

    Tosin yksityisen puolen työllisyyden, joka on talouden selkäranka,  voi  ay-liike yksin romuttaa ylläpitämällä kilpaijamaita korkeampaa pakkakustannustasoa tai korkeammilla palkankorotuksilla, jolle hallitus ei voi oikein mitään, kun ollaan yhteisvaluutassa eikä voida devalvoida palkkoja alemmalle tasolle.

    Sipilähän yritti sisäisellä devalvaatiolla laskea palkkoja kansainvälistä  kilpailukykyä edellyttävälle tasolle ja sai tyhmän kansan tuomion. Puolueen kannatus romahti.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 85)