Keskustelut Metsänomistus Tiedätkö missä metsätietosi luuraa?

  • This topic has 48 vastausta, 17 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by AvatarNormandy.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
  • Tiedätkö missä metsätietosi luuraa?

    Merkitty: 

    Maaseudun tulevaisuus kirjoitti metsätiedoista ja GDPR:stä. Tiedätkö sinä, missä kaikkialla sinun metsätietoasi on? Metsäkeskus kerää tietoa julkisia hallintotehtäviään varten. Osa on avointa, muttei kaikki tiedot. Avointa tietoa voi käyttää kuka tahansa, mutta firmat ja yhdistykset saavat tietoja käyttöönsä asiakkuuteen ja jäsenyyteen perustuen.

    Huolettaako tietojen leviäminen ja käyttö? Tiedätkö missä sinun tietoja on?

  • derHorst

    Osaava tulkitsija on pystynyt jo vuosikausia päättelemään julkisesti saatavilla olevalta ilmakuvalta, mitä jollakin metsäalueella saattaisi puustona olla. Maastossa kävelemällä se viimeistään on selvinnyt.

    Tietysti homman tehokkuus on nyt eritasolla, kun kuka tahansa pystyy lataamaan metsävaratietoaineiston ja tekemään sille vaikka haluamiaan hakuja. Tuo onnistuu tässä maassa monelta.

    Joku voi tietoa käyttää omiin tarkoitusperiinsä (markkinointi, luontotiedon kartoitus tms.), mutta onhan omistuksen suoja vielä tässä maassa varsin hyvä. Enemmän tässä on kyse siitä, että tiettyjen organisaatioiden on yhä vaikeampi pitää (monopoli)asemastaan kiinni, kun tieto on yhä avoimempaa. Kilpailutekijän mureneminen luonnollisesti harmittaa.

    Asiassa on myös se puoli, että metsävaratieto kerätään julkisin varoin. On kerätty vuosikymmeniä. Lähtökohtaisesti julkisin varoin kerätyn tiedon pitää olla avointa, ellei se nyt perustavaa laatua oleviin turvallisuusasioihin liity. Voisikin kysyä, onko metsissäsi jotakin sellaista salattavaa, miksi metsävaratiedon ei pitäisi olla julkista? Eikä nyt mitään pankkitilivertauksia, sen kun pystyy päättelemään siltä muinaiselta ilmakuvaltakin.

    isaskar keturi

    Raati tuntuu olevan kovin avoimella mielellä, eli GDPR vaatimuksia pidetään turhankin tiukkoina.

    Tiedon laatuun ja siitä aiheutuvaan ”vaaraan” – huono tieto on kaikkein vaarallista! Väärään tietoon perustuen on ihmisiä marssitettu kaasukammioonkin. Samoin noiden suojeluehdotusten taustallakin usein väärä tieto kohteen historiasta ja ominaispiirteistä.

    Itse en ole innostunut tiedon leviämisestä sinne ja tänne ja se juorun tapaan muuttuu joka vaiheessa.

    Puuki

    Vakuutusyhtiöt saa metsävaratiedot automaattisesti , kun tekee metsävakuutuksen. Ja monet muutkin toimijat .

    Huono puoli tuossa jakamisessa on, että alunperin piti olla kokonaan mo:n säädeltävissä kuka tietoja saa. Sillä perusteella sopimus mo:en metsävaratietojen keräämisestä  mk:n kanssa tehtiinkin.

    Yksi huono asia on keilaustietojen epätarkkuus.  Ainakin toistaiseksi on  suuret 10:en %:en  virheet puuston arvoissa  (  ja jopa suuremmatkin ) kuviotiedoissa mahdollisia ja niitä on olemassa. Mm. alikasvoskuuset luetaan joskus tukkipuustoksi, sekametsien puulajit menee pieleen, hyvin kasvavat kuviot voi olla arvioitu 30 vuotta liian vanhoiksi, kasvut ja harvennusiät on sen takia vääriä jne.    Esim. viimeksi syksyllä , kuin käytiin yhdellä palstalla ostajan kanssa hakkuumahdollisuuksia katsastamassa, niin otin relaskooppikoealoja kuviolta jossa oli epäselvää voisko jo tehdä ensiharvennuksen kannattavasti.  Samalla kuviolla  (suht. iso kuvio) pitäisi olla kaukokartoituksella tehdyn arvion mukaan  mm. 100 mottia tukkia ja kuitupuutakin paljon enemmän kuin siellä todellisuudessa oli.   Metsän iän mukaan siellä olisi ollut puuta kartoituksen antamien tietojen mukaisesti mutta kasvu oli ollut maapohjan takia tavallista hitaampaa.       Ja jotkut tekee jopa metsätilakauppoja noiden metsmeni.fi tietojen mukaan.

    Metsävaratiedoilla voi olla vaikutusta tulevaisuudessa esim. verotuksen muutoksissa , jos jonkun idiootin keksimä säännös tulisi voimaan ja alettaisiin periä esim.  hiilipäästöveroa vähentyneestä puuston kasvusta tms. (vaikka tulosuunta tulisi olla tietenkin toiseen suuntaan).

    Aimo Jortikka

    Onhan se helppo katsoa jokaisen tilan puuston arvo, monella metsäfirmalla on nettisivuillaan laskuri jolla sen voi tehdä. Ei tarvi muuta kuin etsiä kartalta tilan  rekisterinumero. Tosin otsikkona on, katso metsäsi arvo, mutta eihän siinä mikään estä katsomasta kenen tahansa metsän arvoa.

    Visakallo Visakallo

    Tosin niillä metsän arvoilla on lähinnä viihdearvo. Joka niihin uskoo, siirtää vastuun kokonaan itselleen.

    Planter Planter

    Jotain sentään siellä metsässä luuraa, joka on salaista. Joka syksy siellä lasketaan, tehdään havaintoja ja merkataan ihan kartalle havaintopaikat. Havainnot ja määrät tallennetaan erään julkisoikeudellisen laitoksen tietokantaan. Ne ovat julkisuuslain mukaan julkisia, mutta eivät kuitenkaan ole julkisia.

    Aimo Jortikka

    Maaseudun tulevaisuuden mukaan tietojen julkisuus aiheuttaa harmia varsinkin varakkaille  leskille, liiveihin on uiskennellut omaisuutta kärkkyviä tahoja. Tästä on tietysti syytä olla hyvinkin huolissaan.

    Normandy

    Minusta joillakin menee sekaisin tieto metsästä ja tieto henkilöstä. Jälkimmäistä suojaa GDPR eli sinusta ei saada tallentaa tietoa ennen tallentamisen välttämättömyyden arviointia.

    Metsätieto taas on tietoa metsästä, ei ihmisestä.

    Toki pienellä työnteolla kiinteistön voi liittää ihmiseen ja näin saada selville onko joku nimenomainen henkilö varakas. Mutta ei toisinpäin. Pelkällä nimellä et saa tietää mitä kaikkea joku omistaa.

    isaskar keturi

    Ei mene sekaisin

    ”Henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön.

    Henkilötietoja ovat sellaiset tiedot, joiden perusteella henkilö voidaan tunnistaa suoraan tai välillisesti esimerkiksi yhdistämällä yksittäinen tieto johonkin toiseen tietoon, joka mahdollistaa tunnistamisen. Henkilö voidaan tunnistaa esimerkiksi nimen, henkilötunnuksen tai jonkin hänelle tunnusomaisen tekijän perusteella.” (Tietosuojavaltuuten toimisto)

    Kun metsätieto kiinnittyy kiinteistöön, jonka joku henkilö omistaa, se on henkilötietoa. Metsätieto, joka ei kohdennu kiinteistölle tai sitten suoraan henkilöön, ei ole henkilötietoa (esim. Metsäkeskuksen avoin metsätieto). Tosin liikutaan koko ajan eräänlaisella harmaalla alueella, jos metsätieto on paikkatietoa, koska se paikkatietona voidaan kohdistaa kiinteistölle ja sitä kautta henkilöön.

    Metsätietolaki on päivityksessä ja sieltä tulee varmaan taas uutta tulkintaa liittyen ainakin Metsäkeskuksen metsätietoihin.

    mehtäukko

    Niin. Olipahan tietojen penkomisen tarkoitus ainakin ammatillisen toiminnan mustamaalaus,hankaloittaminen tai ” maalittaminen”, sitä ei tarvitse kenenkään hyväksyä. Väärinkäytösten riski kasvaa aina vain, kun toisten tiedot ovat vapaat kuin hollitallissa. En ymmärrä moista enkä siedä kun kohille sattuu..!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)