Keskustelut Metsänhoito Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 151)
  • Tilavuuskasvun taulukko

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

  • Puuki

    Kyllä onnistuu taulukkojen ym. avullakin metsänmittaus , jos osaa.

    Laskin erään kuvion keskikasvun manuaalisesti Tapiontaikakirjan taulukoista extrapoloimalla ja pääsin ~ samaan kuin Motin laskentaohjelmalla.   Puiden kasvuihin tuli eroa 10 l/v/ha.

    Dronekuvauksella tehtyjen ms:n tarkkuus on ihan vaiheessa toistaiseksi ainakin.  Tulee paljon heittoja esim. kuvioiden rajojen määrittelyssä ja sitä myöten mm. kok. puumäärissä. Mutta eihän ne sitä markkinoivat kerro.

    aegolius

    >Muistaakseni taisi olla jotain viidenkympin huitteilla per/ha. Kyllä sillä tiliä paremmin tekee kuin Tapion toivottomien virsikirjasta.

    Aloittajalle tiedoksi, että täällä palstalla saa monenlaisia ”neuvoja”. Vähän kuin tämä. Voit sitten miettiä laitatko muutaman kympin pätevän oloiseen ja napsun verran monessa asiassa pidemmälle menevään kirjaan vai muutaman tonnin dronearvioon, joka ei kehitä sinua itseäsi yhtään. Toki, kaikissa meissä ei ole enää kehittymisen varaa. 😉

    Itse olen kuutioiden lisääntymistä arvioinut Motti-ohjelman ja tilavuustaulukoiden avulla. Tapion mobiilisovellus on ollut hinta/laatusuhteeltaan mielestäni loistava. Siinä ne taulukot kulkee mukana siinä kuin puhelinkin. Harvennusmalleja räpläämällä näkee kuutiot helposti. Mukana on myös muutama muukin näppärä laskuri.

    Visakallo Visakallo

    Sehän se joskus ihmetyttää, että metsää on voinut olla aikaa kasvattaa jopa kymmeniä vuosia, mutta kun puukaupan aika tulee, onkin niin kiire, ettei ehdi edes leimikkoa läpi kävellä. Jos nauttii mahdollisimman suurista yllätyksistä, silloin drive-in -katselmus auton ikkunasta on kaikkein käyttökelpoisin menetelmä!

    Perko

    Antille tässä yks edullinen apu. Sädekasvu on se ratkaisu ja mittanauha.  Katso tuosta  Arvon blokin taulikoista.  Niistä selviää paljon muutakin eikä tarvitse äijien kasvupaikkojen höpinöitä.. lähetä kiitokset Arvolle!

    Laita googleen : Arvometsä järeytymisen ihme taulukot.  Siellä on ne taskukirjan taulukot!

     

    Puuki

    Sädekasvu on yksi mitattavissa oleva tunnus.   Se on unohtunut mm. Arvollakin, että sädekasvuun vaikuttaa esim. puuston tiheys. Harveikkohakkuun jälkeen puut vahvistaa ensin juuristoaan ja tyveään jolloin puun muotokin muuttuu.   Osin siitä johtuu alkuun hidas tilavuuskasvu harsinnan jälkeen  (muitakin syitä esim. taimien hitaaseen alkukasvuun on toki olemassa) .    Sitä ei näe tilastoista (~ syntyy systemaattista virhettä) vaan pitää olla muuten selvillä asiasta.

    Perko

    Systemaattisesti haittaa kun vatsa on  löysällä tilastoista. Tuota höpötystä  on riittänyt kun ei ymmärrä , että se puu on kasvanut olkoon muu miten hyvänsä  kun lustoa on 2 tai 4 mm /v niin se on siinä.   IV- luokan matikalla selviää  loput näistäkin.  Taulukoista näkee kunkin kokoluokan kasvun puukohtaisestikin.  Laasasenaho on  laatinut mainiot muutkin jutut joita on helppo käyttää,  niin ja  Arvo on vielä nettiin osan niistä laittanut.

    Helppo on seurata kasvua, eikä vaadi kuin mittanauhan, kynän paperia ja merkkaus värin jolla tekee raidan  ja numeron puuhun. Keväällä , syksyllä mittaa ja vielä seuraavana  syksynä niin kyllä lähtee! Oikein reipasta kasvua jokaiselle metsän mittaajalle!

    Ilmaisen laser mittatiedon voi hakea esim UBM- palvelusta puhelimeen.  Tiedot ovat  ”sinnepäin” mutta antaa kuvan missä mennään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos Perko hyvästä vinkistä: mittanauha onkin parempi konsti kuin kasvukaira, kun nauhaa käyttämällä puuta ei voi vahingoittaa.

    Taulukko ei niinkään hyvä, koska eri kokoluokkien puiden kasvu voi poiketa paljonkin toisistaan riippuen mm. puulajista, puuston tiheydestä, iästä, latvuksen kunnosta, kasvupaikasta (metsätyyppi, maalaji, ojitustilanne) ja lämpösummasta. Jos taulukko (joka kuvaa puuston kasvua sen kokoluokan funktiona) riittäisi, silloin kasvumalleja ei juurikaan tarvittaisi.

    Onkohan Tapio korjannut Taulukon 8 taskukirjaansa (kts. linkki)?

    http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html

    Puuki

    Niinhän se on, että yksittäisten puiden kasvusta ei voi suoraan johtaa ha:n metsän kasvua ed. mainituista syistä .  Lisää ymmärrystä voi hankkia esim. opiskelemalla. Oppi ei ojaan kaada jne..    Joo , ja peruskoulun matikallakin pärjää jo pitkälle.

    Perko

    Anneli just niin, oli mielessä se poran varoitus mutta unohdin. Nauhamitta on nopea ja helppo laitta millit ylös.  No , mie ennen laskin kuutiojalat ihan paperilla nyt on koneet!

    Kun nyt on kyse vuoden kasvusta niin se on karkeasti kuin jätskitötterö ylösalaisin lisätty puuhun,  sitä mitatessa  niin  sen tötterön mitat ovat tärkeimmät eikä ympäristö tai mittaaja.  Ympäristö ja ehkä mittaaja  ovat syyt  ja tötterön vahvuus on sitten seuraus.  Nyt tutkitaan seurausta ei syitä.

    Honkajokikin sanoi, että täit ovat seuraus eikä syy.    Mukavaa päivää Annelille!  Mie lähen lentokentälle, heh heeeh!

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä Perko, pitää paikkansa, että mittanauhalla näkee senhetkisen kasvun tietyssä puussa. Epätasaisessa erirakenteismetsässä pitää mitata useammasta puusta, että saa metsikön kokonaiskasvun ja voi miettiä hakkuita. Taulukko voi viedä paljonkin harhaan, koska se kuvaa keskimääräisen puun kasvua mutta puut ovat yksilöitä, joiden kasvuun vaikuttaa em. tekemäni luettelon tekijät ja lisäksi vielä kasvuvuoden säät.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 151)