Keskustelut Metsänhoito Tilavuuskasvun taulukko

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 151)
  • Tilavuuskasvun taulukko

    Hei,

    Olen aloitteleva metsänomistaja. Minua kiinnostaa, onko olemassa taulukkoa jossa on puun tilavuuskasvu suhteessa läpimittaan ja metsän pohjapinta-alaan. En ole sellaista onnistunut löytämään. Toki ymmärrän että on myös paikallisia muuttujia kuten kasvupaikkatyyppi ja lämpösumma. Osaisiko joku linkata taulukkoon tai tutkimukseen jossa tilavuuskasvua käsitellään?

  • isaskar keturi

    Tulevaisuuden ennustaminen onnistuu, kun on tarpeeksi siihen vaikuttavia asioita tiedossa. Valitettavasti vaan usein käy niin, että kun on kaikki tarvittavat tiedot on hankittu, tulevaisuus on jo menneisyyttä.

    Yksittäisen kohteen kasvun ennustaminen tarkasti on käytännössä mahdotonta, joten aikaisemmin mainitut taulukot on riittävä ja sopiva asian arviointiin käytännön tarpeisiin.

    Jos kuvion puustotiedot kohdallaan, metsään.fi:stäkin löytyy kasvu. Se on vain siellä kuvion kokonaiskasvuna, joka pitää jakaa kuvion pinta-alalla, jos haluaa hehtaarikohtaisen kasvun.

    aegolius

    Nämä Pukkalan tekstit (Perkon linkki, jota en täältä enää löytänyt) ovat melkoista asioiden sekoittelua. Hänen osaaminen huomioiden todennäköisesti tarkoituksellista. Tekstissä kerrotaan 500 m3/ha olevan Etelä- ja Keski-Suomen hyvillä kasvupaikoilla ”peruskauraa”. Hän ei kuitenkaan kerro, että jk:n avulla se jää tooodella kauas tavoittamattomiin. Hän lisäksi paheksui Suomen metsien taimikoiden määrää. Myönsi kuitenkin puustoa olevan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Huomaamatta jäi jälleen se, että hänen markkinoima kasvatusmenetelmä vie kohti jutussa mainittua 1950-luvun tilannetta. Taimikot kyllä vähenisivät, mutta niin vähenisi kasvukin ja myös puusto.

    >Suomen metsiin mahtuisi puuta ainakin kolminkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.

    Nämä yllä olevat ovat ihan älyttömiä myyntimiehen mainosheittoja, koska jk-hakkuun jälkeen ollaan (Arvonkin mielestä) lakirajalla tai lähellä, eli reilussa sadassa kiinnossa. Siitä sitten 15-20 v kuluttua uusi hakkuu… Miten se yli 300 kiintoa mahtuisi kaikkiin jk-metsiin samanaikaisesti? Pukkalan tekstien alta saa maton vedettyä todella helposti.

    Arvon taulukot ovat oikein mielenkiintoisia pikkulaskelmia. Hienoa, että tällaista intoa on ja sitä jaetaan kaikille. Erikoista on se, että valitaan lähtökohdaksi yksi puu ja koetetaan siitä yleistää laskelmaa puuston määräksi, _vaikka_ ajatus on puhua erirakenteisen metsän puolesta. Ymmärtäisin Arvon laskelmien käytön ennemmin jaksollisessa.

     

     

    R.Ranta

    Kun kairaat siemenpita muutaman vuoden jälkeen hakkuusta, niin tyvellä on hirmu kasvu lustoissa, mutta vain tyvellä. Puu on viisas, se kasvattaa paksuutta sinne, mihin se sitä kulloinkin tarvitsee. Puu ei ole kiinostunut pätkääkään metsänomistajasta ja hänen tilinteostaan,  vaan omasta elinmahdollisuudestaan. Siksi taulukoiden laatiminen on ongelmallista.

    R.Ranta

    Kun pohditaan kysymystä jaksollinen vai jatkuva, niin johtopäätös riippuu siitä, mitä tavoitellaan ja millä reunaehdoilla. Siksi ehdoton kannanotto kertoo enemmän keskustelijan ymmärtämättömyydestä kuin ymmärryksestä.

    mehtäukko

    Johtopäätöstä ei pitäisi johdatella kuten vihermafia viime vuosina sitä sönköttänyt. Poliitikko joka ei tiedä metsänkasvatuksen lainalaisuuksia, ja vääntää mielihalunsa mukaan, sortuu  todella tyhmään politikointiin.

    Näillä kun höynäytetään (metsä)kansa, ollaan enempi kuin tyhjän päällä.

    Edellä aegoliuksella hyvä teksti.

    isaskar keturi

    Ei taida nämä herrojen (?) jupinat Antti321:tä auttaa hänen kysymyksessään. Mutta Antti, jos täällä kysyt jotain, niin ennemmin tai myöhemmin keskustelu menee tähän tai liian suuriin sorkkaeläinkantoihin. Se ei haittaa, kun kaikkea ei tarvitse lukea.

    Jätkä

    Kyllä ikäkaira on hyvä kalu silloin, kun silmä ei sano, että puuston kasvu olisi esim hidastunut muutaman vuoden takaisesta. Ei tarvitse ihan ytimeenkään asti kairata, kunhan kymmenenkin vuosiluston verran, niin voi huomata, jos loppua kohti lustot ovat ohentuneet.

    Männyssä ei näytä sanottavammin vaurioita tulevan kairaamisesta: Olen sahannut opetusmetsästä otettuja tukkeja, joissa pahhaimmillaan on ollut kämmenen kokoisella alaal 5 – 10 ikäkairan jälkeä. Jokainen reikä on hieman pihkoittanut puuainesta ympäriltään, mutta värivikaa tai lahoa ei ole. Koulun porauksissa on aina se lastu työnnetty takaisin reikään, josta se on otettu.

    Koivuja en ole tutkinut, mutta epäilen niihin syntyvän helposti värivikaa.

    Puidenmittauksessa varusteina on yleensä Tallmeter – mittanauha, jolla läpimitta näkyy suoraan. Metlan Metsikönmittauskoealoissa puiden kasvua on seurattu puihin kiinnitetyilla millimetrit mittaavilla mittanauhoilla, joista voi kasvuvaiheesta tarkkailla vaikka joka päivä ympärysmitan lisääntymistä

    MaalaisSeppo

    En ole kairaa tarvinnut. Mulle riittää pääosin relaskooppi ja silmämääräinen arvio pituuskasvusta. Eräästä koivikosta mittailin muutaman vuoden tusinasta valittuja koivuja ympärysmittaa. Kun tilavuuskasvu oli sen perusteella jo alentunut, niin sitten kaupat, kun hintapiikki tuli.

    Jätkä

    R. Ranta. Kun puiden mittauksessa otetaan ”tyveltä” läpimitta, se tarkoittaa aina D 1,3:n läpimittaa, jolloin tyvilaajentuma on jo ylitetty

    Nuorehko, hyväkuntoinen puusto kasvaa pituuttakin aika hyvin vielä, eli se ei ole tasalatvaista, vaikka olisi Tammimetsää. Kuusikossa helposti metri tulee lisää kolmessa vuodessa hieman pidemmäsäkin puussa, paitsi pohjanmaalla, jossa pitvet lopettavat pituuskasvun jo alle 20 metrissä.

    Jokainen MTI hallitsee tuon kasvun mittaamisen + laskennan vaikka klubiaskin takakanteen lyijykynän avulla.

    A.Jalkanen

    Kun hakee netistä hakusanoilla ”puiden harvennusreaktio”, löytyy lisätietoa. Esim. s. 20-21 julkaisussa:

    Hynynen, J. & Arola, M. 1999. Ensiharvennusajankohdan vaikutus hoidetun männikön kehitykseen ja harvennuksen kannattavuuteen. Metsätieteen aikakauskirja 1/1999: 5–23.

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff99/ff991005.pdf

    ”Harvennus lisäsi eniten metsikön kookkaimpien puiden paksuuskasvua. Suhteellisen kasvunlisäyksen ja puun koon välillä ei voitu todeta selkeää riippuvuutta.”

    ”Harvennuksen seurauksena puiden paksuuskasvu oli nopeinta rungon tyviosassa, mikä on todettu aikaisemmissakin tutkimuksissa (Vuokila 1960, Valinger 1992). Puun runkomuotoa kuvattiin kolmella tunnuksella, jotka kaikki korreloivat voimakkaasti puun läpimitan kanssa. Harvennus lisäsi rungon kapenemista ja vähensi solakkuutta. Vastaavia tuloksia ovat aikaisemmin raportoineet Ojansuu (1993) ja Niemistö (1994).

    Harvennuskäsittely ei vaikuttanut rinnankorkeusmuotoluvun kehitykseen. Ilmeisesti harvennuksen aiheuttama kasvun nopeutuminen rungon tyviosissa kompensoi paksuuskasvun vähenemisen rungon yläosissa niin, että rinnankorkeudeltaan samanpaksuisilla ja samanpituisilla puilla muotoluku ei muutu harvennuksen vuoksi (vrt. kuva 9).”

    ”Hyvin hoidetuissa männiköissä, joissa taimikonharvennus on tehty suhteellisen myöhään ja riittävän voimakkaana, ensiharvennusta voidaan viivästyttää ainakin 10 vuodella ilman, että puuston kasvuedellytykset heikkenevät.”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 151)