› Keskustelut › Metsänhoito › Todellinen hirvitiheys metsissä

Viewing 10 replies - 301 through 310 (of 350 total)
1 2 3 … 30 31 32 33 34 35

  • Todellinen hirvitiheys metsissä

    Sent on: 14.11.2016 at 14:50

    Tagged: 

    Alla on linkki Luken sivuille, josta voi tarkistaa arvioidun hirvitiheyden
    haluamallaan alueella. Ruksi kohtaan hirvitiheys ja karttaa klikkaamalla löytyy tiheys siinä kohdassa. Sivustolta löytyy muutakin mielenkiintoista tietoa.

    http://riistahavainnot.fi/hirvielaimet/hirvitiheys

    Olen ihmetellyt ja tutkiskellut, miten hirvitiheydet oikein määritellään, kun tuntuu, että ne 1000 hehtaarin 4,3 hirveä ovat kaikki aina omalla pienellä metsäpalstallani.

    Jaoin hirvimäärän riistanhoitoyhdistykseen kuuluvien kuntien maapinta-alalla ja hirvitiheys näyttäisi pitävän likimain paikkansa.
    Sitten katsoin aluetta Googlen satelliittikuvista. Aika tarkkaan puolet pinta-alasta on peltoa, lisäksi on kuntakeskukset ja tiheästi asuttuja omakotialueita ja muuta hirvetöntä aluetta. Varsinaista metsää jää jäljelle noin 1/3 pinta-alasta. Joskus kesällä hirvet voivat käväistä pelloilla, eivät kuitenkaan torilla tai istuskelemassa Samppalinnan kesäteatterissa. Talvella ne ruokailevat ainoastaan metsien suojassa.

    Todellinen hirvitiheys riistanhoitoyhdistyksen metsissä onkin noin 13 hirveä 1000 hehtaarilla. Siksi metsätalouden harjoittaminen taloudellisin perustein alueella on käytännössä mahdotonta.

    Jossainpäin Suomea erittäin metsäisissä kunnissa virallinen tiheys ja todellinen tiheys metsissä ovat lähellä toisiaan, mutta ainakin Varsinais-Suomessa tilastot vääristävät tilannetta.

    Kun suuret ikäluokat jättävät vähitellen kiväärinsä kaappiin, on syytä miettiä miten asiat hoidetaan jatkossa. Esimerkiski jotenkin näin:

    Vuotuisen hirvisaaliin arvo on noin 50 milj euroa. Perustetaan jokaiselle hirvitalousalueelle kolme riistanhoitoyritystä, jotka työllistävät kukin 5 henkeä. Näin työllistetään yhteensä noin tuhat henkeä. Yrityksiä syntyy ympäri maan maaseudulle.
    Ammattimetsästäjiksi koulutetaan nykyisistä metsästäjistä halukkaat. He hoitavat hirvien kaadon, lihankäsittelyn ja markkinoinin ym.
    He saavat palkkansa tuosta 50 milj euron potista, jolloin kullekin tulee 50 000 €.

    Liha tulee arvonlisäverotuksen piiriin, siitä tulee 12 miljoonan verotulot vuodessa. 1000 uutta työllistä tuo verotuloja syrjäseudun kunnille ja valtiolle 15 miljoonaa.

    Päätyönään, ammatikseen metsästävät, hoitavat homman tehokkaammin, kohdistavat oikeisiin paikkoin esim. metsätuhoalttiisiin ja liikkeenteelle vaarallisiin. Yhteiskunnan hirvivahinkokulut pienenevät.

    Creator
    Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tolopainen 1.1.2017 at 11:10

    Voi tuota pimeyttä, hirvivahinkoja tietenkin vähätellään, mitään laatuvaurioita ei ole koskaan käsitelty ja ne ovat vasta tulossa maksuun. Vakuutusyhtiöt eli vakuutusten maksajat maksavat vuosittain täysin turhaan kymmenien miljoonien korvaukset hirvien aiheuttamista liikennevahingoista.  Ihmisiä on vammautunut tuhansia hirvikolareissa ja kuollut useita.  Miten yhteiskunata on voinut nostaa hirvet niin korkeaan suojeluluokkaan, että mitään ei voida tehdä järkevän kokoisen hirvikannan aikaansaamiseksi.

    Ammatti Raivooja 1.1.2017 at 11:28

    Niin hirvi tuho on satunnaista. Se sattuu kenelle tahansa. Se on loistava keino rajoittaa männyn tuotantoa kun se satunnaisesti iskee minne tahansa. Eihän kukaan järkevä ota tosissaan näitä ”männystä on ylitarjontaa mutta silti sitä pitäisi kasvattaa lisää.” Tulevina vuosikymmeninä metsien kasvu vain kiihtyy ja vanhoja sellutehtaita suljetaan sitä mukaan kun uusia avataan niin puunkäyttökään ei juuri kasva.

    Itse olen käynyt metsässä muutaman nimimerkin alueella ja aika kaukana totuudesta on nämä ”hirvi tulee ja syö kaiken.” Aika vääristyneen kuvan saa metsistä ja hirvituhojen laajudesta jos täällä alkaa ketään kuuntelee.

    Puuki 1.1.2017 at 12:04

    Puulajien välinen yli- tai alitarjonta on yleensä väliaikaista ja paikallistakin.    Mäntykuitu esim. on halutuin puutavaralaji tällä hetkellä osassa Suomea.  Männystä voi olla ylitarjontaakin jossain päin. Parasta olisi moneltakin kannalta, jos puulajivalinnat voisi tehdä niiden kasvuvaatimusten mukaan.

    Koivukin saattaa tulla taas jossain vaiheessa nykyistä suositummaksi. Lyhytkuituistakin tarvitaan mm. vaippojen ja muiden pehmytpaperien teossa.Niiden menekki on ollut nousussa. Aiemminkin oli jo puhetta siitä, kuinka eukalyptuksen kasvatuskin, sen nopeasta kasvusta huolimatta, maksaa samanverran  kuin  kotimainen koivukuitu  täällä.

     

    Planter 1.1.2017 at 12:19

    Olen ajatellut, että AR vaan kiusallaan provosoi,  eihän kukaan voi olla tosissaan tuota mieltä?

    Varmuuden vuoksi.

    Kuka lähtisi ehdottamaan, että metsien uudistamista alettaisiin tehdä mäntytukin maailmanmarkkinoiden mukaan? Muutama vuosi sitten mäntytukki veti hyvin, ainakin minulta ostettiin ja kyseltiin. Todennäköisesti muutaman vuoden päästä taas kysellään. Huolihan on juuri päinvastainen, mäntyala pienenee huolestuttavasti.

    Jätetäänkö Suomessa retuperälle nyt kaikki mäntytaimikot hirvien ruoaksi, että saadaan maailmanmarkkinahinnat nousuun? Nykyiset taimikot tulevat tukki-ikään 50-80 vuoden kuluttua, jos silloin on huono maailmanmarkkinasuhdanne, niin mäntyä voi kasvattaa 10 vuotta lisää ja odotella, lahokaan ei vaivaa. Ilmastopolitiikkakin vaatii, että kaikki metsitetään ja tiestysti kasvupaikalle kuuluvilla puulajeilla.

     

    Ammatti Raivooja 1.1.2017 at 12:43

    Onkohan Planter nyt ylidramaattinen noiden männiköille aiheutuville hirvensyönnöksille? Ihan tällänen yksinkertainen asia, että osoita, että mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien takia? Tottakai pitää pystyä osoittamaan mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien tai olisi aika ihmeellistä muuten miten menetyksiä voidaan euromääräisesti esittää?

    Visakallo 1.1.2017 at 12:47

    Suomessa ei kukaan kasvata hirviä elinkeinokseen, eikä hirvenliha ole merkittävä tekijä elintarvikemarkkinoilla, joten sitä kautta voidaan päätellä, että ainoa taho, joka hirviä tarvitsee on virkamieskunta. Tämän takia vahinkoeläin on ollut valtiovallan erityisessä suojeluksessa.  Onko näin myös jatkossa, ei olekaan enää niin varmaa.

    Metsuri motokuski 1.1.2017 at 14:38

    Minustakin hirvikeskustelulle voisi tulla lisää sisältöä kun lopetettaisiin tuo vahinkojen liiottelu. Minusta AR on ihan oikeilla linjoilla ja tuntuu että hän on katsonut metsiä muuallakin kuin oman metsän osalta. Liika yleistäminen ei ole järkevää tässäkään keskustelussa. Se ”ampuu ” omaa jalkaan.

    Planter 1.1.2017 at 15:27

    Ihan tällänen yksinkertainen asia, että osoita, että mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien takia? Tottakai pitää pystyä osoittamaan mäntyä on jäänyt käyttämättä hirvien tai olisi aika ihmeellistä muuten miten menetyksiä voidaan euromääräisesti esittää?

    Hyvä ystävä katsopa hirvikannan kehitystä kuvasta alla:

    https://www.researchgate.net/profile/Tuire_Nygren/publication/42426685/viewer/AS:136549698117632@1409567393489/background/13.png

    Ei ole jäänyt mäntyä käyttämättä, sillä hakkuista on saatu laadukasta tavaraa niiltä kuvioilta, joiden taimikkovaiheessa hirvikanta on ollut 5000…20 000. Nyt siirrytään kuvassa käyrän huipulle. Siirry keskusteluketjuun :”Sahatavara laatu heikkenee, kuka maksaa” . Sieltä näet, mitä hirvittävä hyppäys käyrässä tarkoittaa.  Mittavat vahingot metsätaloudelle ja kansantaloudelle alkavat realisoitua. Vieläkö tätä  pitää jatkaa?

    Jokainen katsoo hirvimäärää ja vahinkoja aika suppeasta näkövinkkelistä. Eiköhän kaikki uskota Valtion Metsien Inventointiohjelmaa (VMI), sen mukaan hirvivahinkoja on 1 000 000:lla taimikkohehtaarilla.

    Puuki 1.1.2017 at 15:37

    Metsätieteen aikakauskirja-07 : ” Pohjois-Savossa vuonna 2005 tehdyssä inventoinnissa selvitettiin mäntypuustojen tilaa sellaisissa taimikoissa, joissa 1997 oli tehty vahingonkorvaustarkastus. Kun pahimmin tuhoutuneet rungot vähennettiin vuoden 1997 inventoinnissa, havaittiin, että kohteille oli jäänyt kasvamaan 1 000–2000 korkeintaan kohtalaisesti vikaantunutta puuta (kuva 2). Vuoden 2005 tarkastus kuitenkin osoitti tilanteen muuttuneen niin, että enää noin neljänneksestä taimikoita löytyi yli 800 edes jotenkin kehityskelpoista mäntyä. ” (Lisäys tähän :” 2 kpl ko. inventointialueen taimikoista  oli tuhoutunut kokonaan”)

    Saman opuksen mukaan: ”Mäntysahatavaraan hirvieläinten aiheuttamat laatuviat alentaa parhaimman laadun sahatavaran saantoa n. 30 % päätehakkuuikäisissä metsissä (Ruotsi)…   Normaalitiheyksisissä männyntaimikoissa on arvioitu hirvien talvilaidun tihentymillä  ( n. 10 kpl hirviä/ 1000 ha, Keski-Suomi)  n. kolmasosan taimista saavan vioittuman, joka estää niiden kasvatuksen norm. sahapuuksi.”

    Melko hankala on sanoa varmasti kuinka paljon tuhoja tapahtuu käytännössä, koska suuri osa tuhoista jää ilmoittamatta, osa taloudellisista tappioista ei tule ilmi kuin ehkä puuston päätehakkuun jälkeen ja puulajivaihdoksien merkitys on myös vaikea  arvioida.  Paljonko lienee korvattujen/osittain korvattujen hirvieläinten aiheuttamien taimikkovahinkojen kokonaismäärä vaikkapa 20 vuoden ajalta ?

     

    Ammatti Raivooja 1.1.2017 at 16:05

    ”<span style=”color: #000000; font-family: CloisterOldStyleSB, Garamond, Times, ’Times New Roman’, serif; font-size: 18px; line-height: 22.2857151031494px;”>Mittavat vahingot metsätaloudelle ja kansantaloudelle alkavat realisoitua. Vieläkö tätä  pitää jatkaa?” </span>

    Noniin, ei ole mäntyä jäänyt käyttämättä ja euromääräisiä tuhoja ei oikein ole.

    Selitätkö Planter, että kun meillä on ja tulossa ylitarjontaa mäntytukista niin hirvensyömä mänty ei kelpaa kuin selluksi tai energiaksi, niin ihan niinku näiden uusien investointien valossa niin mikä ihme se ongelma on? Mietippä nyt omalle kohdalle jos tarviit tietynlaisen mäntykalikan ja yhdestä puusta et saa sitä vaan pitää ostaa 2 puuta niin mikä se ongelma tässäkin on? Hirvituho alueella kasvaa järeää kuitua, sehän on täydellistä kansantalouden kannalta.

    Puuki ymmärtää, että 2005 jos jotain on todettu niin se ei pidä paikkaansa kun kaikki tietää, että 2000-luvun alussa hirvikanta oli toisissa sfääreissä. Tää on tietoista harhauttamista. Sama kuin Koivikoissa olo merkittäviä tuhoja ennen hirvikannan hyppäystä 7% ja 2000 – luvun alussa 12%. Kumpaa lukua luulette hirviharhauttajien käyttävän kun puhutaan koivikoiden merkittävistä tuhoista? Siis ennen 2000 luvun alkua hirvikanta oli sama kuin nyt.

Viewing 10 replies - 301 through 310 (of 350 total)
1 2 3 … 30 31 32 33 34 35