Ne ikimetsissä kaatuneet ja lahoavat puut ne vasta paljon metaania tuottavatkin. Ennen kannattaisi ne polttaa roviolla kuin jättää syntetisoimaan anaerobisessa prosessissa satoja vuosia metaania joka vasta paha kasvihuonekaasu onkin.
<h1>Tutkijat hämmentyneitä: Hiilidioksidiakin voimakkaamman kasvihuonekaasu metaanin pitoisuus ilmakehässä kasvaa nopeasti, eikä kukaan tiedä miksi.</h1>
Minäpä se kemian alan experttinä sen tuossa aiemmin selitin.
Kaikki mätäneminen tuottaa metaania. Kaatopaikoiltahan sitä jo biokaasuksi kerätään ja myydään autoihin polttoaineeksi.
Metaania syntyy hapettomissa oloissa, esim. järven pohjassa tai suossa pohjaveden pinnan alaisessa osassa. Uusia metaanin lähteitä löytyy koko ajan, kun ikirouta sulaa.
Oletkohan erehtynyt (A. Jalkanen) nyt oman expertiisisi ulkopuolelle kun kirjoittelet tai lainaat; hapettomissa oloissa ” – , juurihan minä edellä kerroin asian että anaerobisissa olosuhteissa. Ne ovat juuri niitä hapettomia olosuhteita.
Ne uudet metaanin lähteethän ovat maakaasua joka on kyllä sinne syntynyt jo aikoja sitten mutta sen paine riittää vapautumaan sen ilmaan jos ikirouta sulaa. parempi olisi pumpata ne sieltä putkeen poltettavaksi kuin antaa vapautua ilmaan.
Enkös minä jo jossain ketjussa sanonut, että tulevaisuudessa ennallistetaan soita puun kasvattamiseen. Eli ojitetaan ja metsä päälle, että saadaan hiilinielua.
Minä olen jo tuota omalta vähäiseltä osaltani harrastanut. Kyse oli siis nimenomaan ennaltamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Suon pohjalta nousi nimittäin ojituksen yhteydessä puun runkoja, eli paikalla oli ennen soistumista ollut kunnon metsä.
Kovia tukkipuukokoisia koivuja ja muuta puuta nousi meilläkin suopellosta , kun ojitettiin ennen puun istutusta 2000-luvun alkupuolella. Peltoa ei voinut viljellä kunnolla aikoinaan, koska haot haittasi kyntämistä . Nyt kasvavat istutettuja hieskoivuja ja kuusia. Hiilivarastossa on lisäksi suossa niitä vanhempia puita. Kuivemmalla kangasmaapellolla kasvaa rauduskoivuja, jotka on nekin sitoneet CO2:a jo alle 20 vuodessa enemmän kuin luonontilainen suo sitoisi n. 100-150 vuodessa.
Tuo kommentti liittyi lähinnä lahoavien puiden anaerobiseen prosessiin. Eikö lahoamisprosessi ole paremminkin yhteyttämisen käänteisreaktio jossa kuluu happea.
Tanelille: ei nyt näytä siltä että ns. väärin ojitettuja soita oltaisiin ihan heti yrittämässä uudelleen metsittää. Rehevän pään soilla saadaan lisää puun kasvua, kun ravinne-epätasapaino korjataan tuhkalannoituksella.
Nyt on tehtävä valinta. Ei katsota vierestä, kun hiilivarastojemme kiihtyvä hakkaaminen nollaa muut ilmastotekomme ja vanhojen metsien hävittäminen ajaa metsäluontomme ahtaalle. Meidän on yhdessä suojeltava…
Kyllähän tämä on hulluutta.
Mitään valintaa ei tarvitse tehdä ennen kuin selvitetään perusteellisesti, miksi Keskiajan lämpökaudella tai Rooman lämpökaudella oli paljon lämpimämpää kuin nyt. Johtuiko se matalasta ilman hiilidioksiditasosta?
Alaskassa paljastuu jäättiköiden vetäytyessä puiden kantoja halkaisjaltaan 1,5m., joidenka kasvu ajoittuu vuosille 600…1000 jkr.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.