Keskustelut Tekniikka Traktorimoto

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 79)
  • Traktorimoto

    Löytyykö jostain vertailuja traktorimoto vs. oikea. Kuinka suuriin työsaavutuksiin tuommoisella voisi päästä. Netistä videoita olen katsonut ja hyvin tuo näyttää käyttävän. Suurimmat ongelmat lienee epätasaiset maastot?

  • reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Onhan noita vertailtu:

    https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/57371/B67_netti.pdf?sequence=1

    http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp048.pdf

    http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/tekklubi/Metsatieteen_Paiva_04112009/karha_kalle_integroituna_vai-ilman.pdf

    Lisää googlettamalla.

    Noiden lisäksi eri firmojen tuotekehitysosastot miettivät miettimästä päästyäänkin kolmessa vuorossa 24/7/365 että miten puunkorjuun kustannuksia saataisiin vielä alemmas. Jos metsätraktorimenetelmät olisi kustannustehokkaampia niin varmasti firmat siirtyisivät niihin yhdessä yössä. Ei näytä olevan se siirtyminen ihan just tuloillaan…

    Vastakkaista näkemystä Suomessa edustaa Lauri Vaara.

    Isäntälinjan hankintahakkuissa tilanne voi olla tietenkin toinen jos metsävarustuksella oleva traktori on jo ikäänkuin valmiina ja pääomakulut jakautuu osittain maatalouden puolelle. Koneelle saadan lisää käyttötunteja ja sitä rataa.

    kuusessa ollaan

    Pahimmat ongelmat ovat mielestäni traktorimotoilla:

    Maastokelpoisuus, johtuen painonjakaumasta. Pehmeellä perä painuu, kivikoissa ja kannokoissa ohjautuminen sitä sun tätä.

    Ulottuma, pienilläkin hakkuupäillä ulottuma jää 8 metrin tienoille, fysiikan lakien rikkominen on hankalaa. Toimivaan 10 metrin ulottumaan vaaditaan 13-15 tonnin omapaino, pienelläkin kouralla. Lyhyellä ulottumalla joudutaan kikkailemaan, mikä hidastaa merkittävästi työntekoa.

    Ergonomia, vaikka metsäohjaamot ovat kehittyneitä, näkyvyys jää lähes aina varsinaisille metsäkoneille ja keikkuminen on melkoista. Myös jalkatilat ovat ahtaat useissa tapauksissa.

    Sitten on muitakin syitä, alustaa ei ole tarkoitettu kivikoihin (vaikka olisi mikä kotimainen verme vaan). Lisäksi varustelu kunnolliseksi maksaa ja samalla rahalla saa jo 8000 h ajetun keskiraskaan, jolla päästää vuosia.
    Positiivinen puoli on helppo siirrettävyys, ei vaadi lavettikuljetusta. Ja kyllä niillä monet tekevät ja pärjäävät, mutta vaatii asennetta.

    Puuhastelija

    Tuo siirrettävyys on kyllä hyvä juttu, kun pieniä kohteita on varsin paljon. Esim alle hehtaarin enskoja lienee yksistään hankala saada kaupaksi jos ei ole muuta siinä samassa. Traktorille ei haittaisi niin nuo siirrot.

    Metsuri motokuski

    Ehdottomasti kannattaa hankkia sellainen. Uskon että sitä kautta saat ne pienet kuviot kannattavaksi. Tuollainen 100 tonnin investoinnin saat nopeasti takaisin kiertämällä ajaen niitä pikkukuvioita. Tuohon jos vielä hankit mönkijään sopivan kuormauskaluston ja ajat niillä ne pois niin ajokin on kannattavaa. Nehän saat vietyä auton peräkärryssä.

    raivaussahaaja

    Käytännössä se traktorimotokin vaatii lavettikuljetuksen koska joka pyörässä pitää olla ketjut jotta työ sujuu. Eli se siirrettävyysetukin menee siihen.

    Jätkä pätkät

    Jos tarkoitus on ihan aikuisten oikeasti urakoida pärjätäkseen, kannattaa jättää hankkimatta maataloustraktori varustettuna hakkuuseen.
    Ainoa peruskoneeksi kelvollinen on mielestäni se Valtran runko-ohjattava, ja sekin vain ensiharvennukseen.
    Alan ammattilaiset vannovat kahdeksanpyöräisen aluskoneen nimiin, kuljettajat kestävät keinutelin päällä parhaiten.
    Jos hakataan lyhytpuomisella koneella, pitää tehdä haamu-urat. ne nopeuttavat työtä, eikä niiden teko vaikuta kasvupinta-alaan.
    Hyvän hakkuukoneen saa vaikka käytetyn kahdeksanpyöräisen päälle tehdystä motonosturista ja siihen uudesta pienehköstä kourasta.
    Siirtyminen ei ole varsinainen ongelma, kun hommaa ison Urkin tai Xetorin kiskasemaan lavettia.
    En alkaisi ratustelemaan maataloustraktorista hakkuukonetta.

    kuusessa ollaan

    Kyllä tänä päivänä vanhasta metsätraktorista moton väsääminen on aivan toivoton projekti, jos vertaa käytettyjen motojen hintoihin. Aikoinaan noita tehtiin, kun tehdastekoisetkin hakkuukoneet oli vastaavia. Nyt on erikoiskoneita ollut markkinoilla 30 vuotta, niistä löytyy jokaiseen makuun valmiita paketteja.

    Nimittäin kuormatraktorista rakennellessa kaikki työhydrauliikka menee uusiksi, lisäksi ohjaamot eivät ole aina tarkoitettu hakkuukäyttöön. Ei ole kattolaseja ja näkyvyys muutoinkin puutteellisempaa. Siinä sitten takarunkoa lyhennellessä ja järeää nosturia sovitellessa palaa aikaa ja puikkoja. Päälle hakkuupään sähköjen ja mittalaitteiden sovittelua…ihan samat rojut joutuu siihen laittamaan, mitä traktoriinkin.

    Tänä päivänä melko hyvän ja toimivan keskiraskaan moton saa 50 000 eurolla, joka traktoria varustellessa palaa nopeasti…hakkuupää ja mittalaite 15 000 ja nosturi runkosovitteineen toisen mokoman, siihen sitten useamman tonnin keulapumppupaketti ja kaikenlaista letkutusta…renkaat kunnollisiksi metsärenkaiksi…huh.

    Rane

    Vaatii hyvää tuuria jos 20 000 eurolla saa ostettua toimivan harvesterin.Toki mahdollista.

    Puuhastelija

    Herää vain sitten kysymys, että miksi nuita tehdään? Ja onko niin, että joku on tehnyt huonon investoinnin ja perisuomalaiseen tapaan ei sitä kykene myöntämään vaan kehuu traktorimotoa, vaikka persnettoa tuottaa?

    topintam topintam

    Tuurilla saapi 20 000 harvesterin ja todennäköisemmällä tuurilla siiihen niin ison remonttilaskun että heittääpi hymyilyttämästä.

    Paremmin pysyy maanpinnalla kun aamusella vetäsee sahan käyntii,,

    Tulisi tuo energiapuu taas muotiin niin pääsisi leikkimään jehulla motomiestä. Vanha JEHU/TEG kaatopäällä on ensiharvennuksen kunkku kunhan saahaan hankintahinta kohilleen.

    Melkeen kulkevatkin löpon hajulla tuo mun jehu hakkuupään heiluttelussa 2,5l/h ja hakkuutähteen ajoos 4.7l/h

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 79)