Löytyykö jostain vertailuja traktorimoto vs. oikea. Kuinka suuriin työsaavutuksiin tuommoisella voisi päästä. Netistä videoita olen katsonut ja hyvin tuo näyttää käyttävän. Suurimmat ongelmat lienee epätasaiset maastot?
Itseltä löytyy vertailupohjaa ”oikeista motoista” monen vuoden ajalta yrittäjänä ja jatkuu edelleen. Traktorimoto tuli käyttöön tänän syksynä. Alusta on Valtran runko-ohjattu, nosturina loglift ja hakkuupäänä keto. Tein koneella tuulenkaatojen korjuuta, jossa mielestäni oli parempi kuin oikea moto. Savotat olivat suhteellisen pieniä, joten nopea siirtyminen ilman lavettia toi etua selvästi. Oli edullisempaa minulle ja teettäjälle, vaikka tehtiin tuntihommana. Ketjuja kone ei tarvinnut, kun ei ole lunta. Myös pystymetsää hakattiin energiaksi. Alle 80l/r metsässä, kone häviää tuotoksessa ponsse beaverille n.10%. Vastaavasti polttoainekulu oli puolet pienempi. Traktorien osat ovat oikeisiin koneisiin verraten halpoja, joten siitäkin etua tulee. Maastokelpoisuus on traktorimotossa kohtalainen, osittain sen tekee isot metsäkoneen renkaat. Myös täysi nestetäyttö pyörissä tekee koneessa sen verran vakaan, että viitsii hyvin tehdä sillä. Pienet ensiharvennukset on tuolle koneelle omiaan, sillä pärjää niissä. Jyrkät rinteet voi unohtaa, kun myös tukkimetsät, mutta niihin on halukkaita muitakin. Täällä p-savossa maastot on melko tasaisia, joten aika vähänä on metsät, joissa tuolla hakkuu ei onnistu.
Valtra x 120 tuli esiin ja kertoi faktoja. Liitos siitä.
Hänellä on vahvuutena vuosien kokemus oikealla koneella hakkuusta.
Ehkä suurin moka onkin ollut vertailtaessa noita erilaisia traktorivirityksiä, että niillä on aloittaneet sellaiset kuskit, jotka eivät osaa pätkääkään oikeasta työtekniikasta.
On toki tuo Valtran x 120 täysin eri sarjassa kuin saman kokoiset peltotraktoriksi alkujaan kasatut keksinnöt.
Olen pikkuisen seurannut kyseisen koneen työskentelyä ja ainakin siinä tapauksessa voi todeta, että kuljettaja ei osannut pätkääkään metsätöitä. Hän ei osannut edes ajouraa hakata, vaan ajomies joutui kaatamaan moottorisahalla uraa auki.
Mutta vika oli kuljettajan ja sen näki.
Noilla eväillä tuo Valtra kuitenkin on jo melko kallis, joten yksi vaihtoehto voisi olla kuitenkin panna pikkusen lisää rahaa ja oikea moto.
Oikeaa motoa saa ajamalla siirtää jopa valtatiellä, jos siinä ei ole teloja ja kesällä tietenkään ketjuja, mutta eiköhän se liiku metsässä siinä kuin Valtrakin.
Yksi huutava puute siinä on ja se on ulottuvuus!
Jätkä pätkät sanoi sen juuri niinkuin se on. Mikään kone ei tee hyvää jälkeä, ilman hyvää kuskia.
Tuo x120 on tehty oikeastaan 6850:sen valtran alustalle, siihen on vain lisätty runkonivel. Ulottuvuutta on se n.9m, mikä juuri ja juuri riittää, kun hieman nokkaa laittaa sivuun. Toisaalta nosturi saa olla vaikka 20m pitkä, mutta se on silti aina puolimetriä liian lyhyt ;)….
Uutena tuommonen paketti olisi jonkun 180t-200t€, joten on viellä moton hintaan matkaa, Ja kuitenkin saa uuden koneen, käytetty on aina käytetty.
Itse hankin koneen käytettynä.
Kyllä metsäkoneellakin tielläajo hetkellisesti onnistuu, mutta ei se herkkua ole. Nykyisissä koneissa omapaino on jo niin suuri, että ilman teloja ei käytännössä hakkuuhomma luonnistu kuin soraharjuilla.
Lisäksi siirtonopeus on hidas (n.20-25km/h), ja kuluttaa voimansiirtoa kovasti, kun ei ole siihen suunniteltu, toisin kun traktorin voimansiirto. Valot on myös viriteltävä metsäkoneissa, kun traktorissa ne ovat jo valmiina.
Mielestäni toimii parhaiten traktorimoto, kun tekee talvet ensiharvennuksia, ja muuna aikana erikoiskohteita. Esimerkiksi tienvarsihommat, tuulenkaatojen keruu yms.
Jos varsinaista aihetta sivuan, niin pelkästään omiin metsiin pidän hieman kyseenalaisena kumpaakaan vaihtoehtoa. Ainakin nykyään on hankala kumpaakaan realisoida, kun hakkuut saa päätökseen.
Periaatteessa olen jälkirakentelua vastaan, eli luotan enemmän koneen kokoamisvaiheessa tehtyyn varusteluun ja siihen, että sen tuleva käyttö on jo ”piirustuslaudalla” ollut huomioitavissa.
Kuitenkin olen koko ikäni huonommalla ja paremmalla menestyksellä tuunannut lähes kaikkia releitä, mitä olen päässyt raplaamaan.
Jotenkin vierastan ajatusta, että suunnitellaan mahdollisimman kevyt laite, joka sitten tosielämässä lisäpainotetaan. Hakkuukone pitää olla niin tukeva, että se ei ole vaarassa kaatua tehdessään sille suunnitellun kokoisia runkoja. Sen ei pidä mahtua pujottelemaan joka puunvälistä.
Mielestäni Sampo Rosenlew on minimiluokkaa ja sekin on jo niin pieni, että haamu-ura on järkevä.
Kuljettajaa ajatellen koneessa pitäisi olla vähintään kuusi pyörää, eikä siirtokustannus kovin isoksi nouse, kun veturiksi riittää iso Zetori tai Ursus ja rujo lavetti perään.
Moton liikkuminen havumattoa pitkin ei rasita juuristoa, vaikka siinä olisi telat ja piikkiketjut.
Traktorimetsäkoneissa on ohjaamo, hallintalaitteet ja näkyvyys surkeat verrattuna oikeaan koneeseen. Samaan tuottavuuteen ei pääse, jos kuski pysyy samana.
Niin, tämän hetkiset traktorimotovarustelut, jotka saa ostaa valmiina pakettina, kuten aikoinaan nuo X ja XM-Valtrat…aika vähissä on.
Nisula tarjoaa paria kokonaisuutta, toista N-Valtraan ja silloin nosturi on ulottumaltaan luokkaa 8-9 metriä, hakkuupäällä menee läpi 45 senttinen runko. Toinen paketti on nyt esitelty A-Valtran kokonaisuus, jossa ulottuma jää vajaaseen kuuteen metriin ja hakkuupää on pelkällä pituusmitalla (eli ei kuutioiva).
Valtra tarjoaa Kronoksen nosturin+Ketosen hakkuupään kanssa yhteistyössä sitten paketteja, joita voidaan asentaa jäykkärunkoiseen tai Valtran lisävarustelupajalla muutettuihin runko-ohjattuihin Valtroihin (T tai N). Viimeisimmän esittelyversio oli viime vuonna esillä Metkossa, nosturina ammattitason 9 metrin ulottuman versio (taisi olla Mesera Kronoksen teipeillä). Runko-ohjattuna tuo vastannee nimimerkki Valtra x120:n kalustoa. Mikä lienee sitten hinta, nosturin hinta taisi olla verollisena jo 36 000 euroa, hakkuupää lienee mittalaitteineen toisen mokoman, siihen perustraktorin erikoisvarustelut.
Traktori/kevyen kaluston hakkuukaluston suoranainen hintavertailu metsäkoneisiin on hankalaa, sillä pitäisi ennemmin verrata hintaa tuotokseen. Ja tuotokseen verrattaessa sitten muuttuvia tekijöitä on todella paljon, kuten puuston keskikoko, maasto ja vuotuinen käyttöaste.
Meillä oli konenäytös , jossa oli harvennusteema ja siihen oli tuotu tuo Valtran linkku tedasvarusteltuna. Kone oli ollut puoli vuotta omistajallaan käytössä, mutta hän oli vielä noviisi puiden yksilöinnissä.
Kellotimme jonkin aikaa tuotoksia ja noin satalitraisia runkoja traktorimoto sai hakattua n. 4 kiintoa tunnissa.
Nokka Profi vieressä teki 18 kiinnon tuntiteholla. Ero oli häikäisevä, mutta yksi loivennus myönnetään. Nokalla oli todella hyvä kuski.
Nopeasti räknäten Valtran kuljettajalle ei jäänyt palkkaa lainkaan, mutta Nokka Profin omistajalla jäi vielä patjantäytteeksi sen verran, että voi kolmen vuoden uurastuksen jälkeen vaihtaa koneensa vaikka Ponsseen.
Ymmärränkö oikein, että tuntiin pitää tehdä 180kpl 100 litran runkoa, että päästään 18kiinnon tulokseen? Jos nuin on niin ymmärtääkseni todella pätevä kuski on kyseessä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.