› Keskustelut › Metsänhoito › Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 11 12 13

  • Tuhkalannoitus

    Sent on: 10.7.2015, 08:40

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

    Tekijä
    Portimo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 23.1.2018, 14:06

    Jatkan nyt vielä viisastelua kun olen vauhtiin päässyt. Neulasanalyysi ja lannoitussuositukset eivät anna mitään absoluuttista totuutta asiasta. On aivan tavallista, että karuhkolta ohutturpeiselta suolta otettu neulasanalyysi antaa tuloksen jossa P ja K ovat juuri ja juuri alle ”lannoitusrajan”. Tai tulokset ovat pikemminkin ”kemera-kelpoisia”. Tästä jotkut sitten reimuitsevat, että nyt saa lannoitukseen kemeratukea. Ei se kuitenkaan kemeran ansiosta muutu kannattavaksi kun kasvu ei käytännössä lisäänny ja itse pitää kuitenkin maksaa 60 prosenttia kuluista.

    wanhajätkä 23.1.2018, 16:53

    Pete vaikuttaa kovastikkin lukeneelta mieheltä kun pystyy suosittelemaan tai varotella. Pelkän keppihevosen kanssa kulkemalla ja katselemalla varpuja. Se on  nöyrää hommaa. Minä olen kyllä kulen rahnankiilto silmissä ja pää pystössä puuston ja varsinkin sen latvuksia ja yhteyttävän massan määrää. Nöyrästi mietiskelen miksi joissakin kuvioissa on monilatvaisuutta tai selvää harsiintumista ….toisissa ei. Silmämääräisesti sama maapohja. Siksipä vähintään neulasnäyte, joskus maanäytekkin. Turvekerroksen vahvuuden näkee myös silmämääräisesti ojanlaidasta. Se ei minun palstoilla näytä ollenkaan ratkaisevalta.

    Peltoviljelyssäkään ei tyydytä enää pääravinteisiin N, P, K. Boorin vaikutus on ollut tiedossa jo ainakin sen sata vuotta kun isäni oli Kärsämäen pappilan renkinä. Sieltä minulle tuli perintönä vahtia sitäkin. Tuhkassa on niin monia mineraaleja. Näyttää vaan yllättäen vaikuttavan vaikkei luulis. Mitkä mineraalit ja missä suhteessa? tieto siitä on jäänyt tutkijoiden kammioihin. Jos sielläkään sitä tiedettänee yksiselitteisesti.

    Jotainhan sieltä maaperästä tällä seudulla puuttuu. Metsän elukat sen mulle kertovat. Jänikset, ketut ja porot kaivavat aumoja. Hirvetkin kamilastavat nuoleskelemassa. Palstojeni läheisyyteen jäi nyt ensikertaa talvehtimaan hirviä ihan tokkatolkulla. Johtuuko tuhkasta…? Härnäänkö verta nenästä, tuleeko hirvivahingot lisääntymään?

    Jotain luonto yrittää kertoa ja jos elän se selvinnee minulle ennen kuin tutkijankammioihin joissa jokainen tutkija tuntuu rakastuneen oman haaransa  aiheeseen ja taistelevan käsityksensä puolesta.

    Ei nyt ihan noinkaan ole. Kyllä tutkijat tekevät hyvää työtä mutta joskus harhaillaan täysin erillään käytännön pulmista. ”Isossakuvassa”, muotisana nykyään, edetään kyllä toivottavasti oikeaan suuntaan…vaikka jatkuvan kasvatuksen mukaan…

    Pete 23.1.2018, 22:48

    Wanha on siinä ihan oikeassa, että kannattaa suunnata katse ensisijaisesti latvuksiin kun miettii mitä seuraavaksi vaiko mitään. Harvassa on ne tosi osaajat jotka jotenkin vaan kokonaisuudesta osaa aistia seuraavat oikeat tekemiset. Wanha taitaa kuulua mitä ilmeisemmin näihin. Itse en, mutta tutkijakaan en ole. Tutkiminen jäi vaatimattomaan opinnäytetyöhön kauan sitten.

    Yleensä pärjää  silläkin oikein erinomaisesti kun vaan noudattelee niitä taantumuksellisia hyvän metsänhoidon suosituksia ja pitää kulut kurissa.  Joitain niitä kirjaimellisestikin seuraavia tunnen ja metsät vaan on hienossa iskussa ja kasvvavirta tasaisesti omistajalle päin.

    Apli 28.1.2018, 07:31

    http://ecolan.fi/fi/ecolan-silva/ecolan-silva-on-metsasi-kasvun-tekija/

     

    Olen ollut enemmän kuin tyytyväinen tähän tuotteeseen… Männiköihin kylvetty ja paljon..

    tupe tupe 28.1.2018, 08:36

    Wanhajätkä: Koillismaalta löytyi tutkimusselosteen mukaan. Ajattelen niin, että kannattaa laittaa kerralla riittävä määrä, kuten Muhoksen koe osoittaa.

    wanhajätkä 28.1.2018, 08:44

    Kenelläkään ei ole aisteja tai kristallipalloa tulevaisuuteen. Toin juurikin hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Ositimme vanhan talon Etelä-Savosta. Vintillä oli paljon julkaisuja vuosituhannen -1900 alusta lukien. Erittäin mielenkiintoista luettavaa. Silloin perustettiin mallitiloja ja opetettiin isäntiä luopumaan kaskeamisesta ja harsintahakkuista. Opetukset ja teesit pitävät paikkansa vieläkin runsas satavuotta myöhemmin. Perusasiat ei muutu näin lyhyessä ajassa.

    Peltoviljelijänä olen oppimaan tarkkailemaan kasvustoa. Omat epäilyni olen sitten varmistanut analyysein. Tuhkassa vaan on niin monipuolinen mineraaliruiske että pelkkä pääravinteisiin tujottaminen ei mielestäni tuo toivottua tulosta. Nisäkkäiden kaivaminen tuhka-aumoilla minusta kertoo selvästi että jotain ravinteita kasvustosta puuttuu jota tuhkassa on. Kylvän sitä siis kasvustoon.

    Omalla systeemillä ostopalveluillakin hehtaarihinta tukineen jää alle satasen hehtaari. Halvimpia metsänhoitotoimenpiteitä…vaikutus näkyy sitten tuonnempana ja toivottavasti pitkään. Sitten voin minäkin viisastella puoleen jos toiseenkin.

    Jätkä 28.1.2018, 12:23

    wanha. Joskus on mielessä pyörinyt tuhkalevityskalusto, joka on asennettu metsätraktorin kuormatilaan ja jossa olisi pojalla purkukierukat, jotka syöttäisivät tuhkan perällä olevalle puhaltimetlle, jolla levitys tapahtuisi riittävän tasaisesti.

    Kuvittelen, että jonkun teloilla varustetun kahdeksanpyöräisen koneen päälle voisi huoletta lastata 25 – 30 kuutiota tuhkaa ja ajaa sillä korjuukoneiden talvella polkemia ajouria pitkin talvella – maan ollessa jäässä. Tuskin se kone painuisi sen enempää kuin ajokonekaan on painunut. Hintakin saattaisi pysyä maltillisena?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.1.2018, 14:45

    wanhajätkä. Jospa tuhka-aumasi houkuttelee, koska se on ikään kuin nuolukivi, eli tarjoaa metsän eläimille niiden kaipaamaa suolaa.

    tupe tupe 28.1.2018, 14:48

    Jätkä: jos olisi tuollainen levityskone, sitä pitäisi käyttää paljon. Perustraktorilla ja lingolla onnminulla kulu ollut noin 10€/ ha.

    Jätkä 28.1.2018, 15:01

    tupe. Kuvittelen, että tuhkausta tehdään metsänomistajille, joilla ei ole muita työkaluja kuin kynä, jolla allekirjoitetaan sopimukset .

    Tuollainen urakointikone levittänee tuhkakuormaa 5km / h ajonopeudella, joten kyllä siinä tehoa on, jos kuormanteko käy sujuvasti.

    wanhallakin on samassa aumassa tonneja niin paljon, että pyöräkuormaajalla saa pistää samasta paikasta useita kuormia. Meillä oli lumenkuormaajan koneessa 18 kuution kauha, sillä ei kauvaa yhtä kuormaa täyttele.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 130)
1 2 3 … 11 12 13