Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • e-h e-h

    Tänä aamuna olikin tuhkalannoituksesta ohjelmaa televisiossa,paikka oli Sahalan kartano ja asiantuntijoina oli Veli -jussi ja Remeksen Markku.

    Timppa

    Antonhan ne Sahalan maat tuntee. Taitavat olla aika soisia, kun sinne on jouduttu kaivamaan valtavasti ojia. Kuten tuossa edellä myyjä kertoi, niin ehkä niille se tuhka sopiikin. Tuskin siis karuille mäntykankaille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Timppa: kyllä ne sahalan maat ovat pääasiassa tuoreita ja lehtomaisia kankaita.
    Karttapaikastahan ne näkyvät: sahalantie 50, rautalampi.

    Timppa

    Netin mukaan Sahalan metsäpinta-ala on 895 ha. Turvemaita ja paksuturpeisia kankaita on tuhkalannoitettu 250 ha. Ojia on kaivettu 100 km. Siis tuhkaa levitetty tuosta päätellen vain erilaisille turvemaille. Mielestäni ristiriitaa Ylen uutisten johtopäätösten kanssa. Uutisissahan puhuttiin kangasmaista sen kummemmin asiaa erottelematta.

    Tulkitsen, että tuhkaa on levitetty soille sekä soistuneille ojitetuille kankaille, mutta ei tavallisille kivennäismaille.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Tarkkaavaisimmat kuunteli, että kun siihen lisätään typpeä ni sitä voi kylvää myös kivennäismaille.

    Timppa

    Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niin oli myös sellaisia näkemyksiä, että liika emäksisyys kivennäismailla oli haitaksi hivenaineiden imeytymiselle. Mikä sitten on lopullinen totuus, tietääkö kukaan. Selvähän on se, että ennen kaikkea typpeä pitää lisätä kivennäismaille, jos kasvua halutaan keinollisesti lisätä. Kysymys kuuluukin, mitä se tuhka siinä puuhassa mäntykankaalla auttaa. Vai onko siitä ehkä vain haittaa. Joku viisas voi sen tietääkin. Luonnollisestikin suhtaudun myyntimiehen puheisiin ´varovaisuudella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmaan tuhka on hyvä myös soistuneilla kivennäismailla, jonne turvetta on kertynyt jonkin verran, jos samalla korjataan vesitalous. Niissä on typpeä runsain määrin ja tarvitsee vain lisätä muut ravinteet puutuhkan muodossa.

    Tuhka mäntykankaalla auttaa siinä, että ravinteita lisätään oikeissa suhteissa, koska tuhka sisältää kaikki hivenravinteetkin toisin kuin NPK. Hieman mietityttää kuitenkin menetelmän soveltaminen karuimmilla kohteilla, joissa on ohut humuskerros: jos siihen lisätään runsaasti ravinteita, riittääkö maan pidätyskyky vai huuhtoutuvatko lisäykset vesistöön / pohjaveteen?

    Entä voiko tuhka nostaa ph:ta liikaa? Hyvä kysymys. Peltomaitakin kalkitaan, joten äkkiseltään ei uskoisi. Kalkkimaillakin kasvaa metsää, mutta toisaalta, voisiko pH:n muutos olla joillekin puulajeille liian raju?

    Apli

    Itse olen tykästynyt tuhkaan ja sitä on levitetty omille maille paljon, rakeistettua tuhkaa helikopterilla, tekee turvemaille hyvää ja puuston kasvun huomaa nopeasti ja tulen sitä käyttämään myös jatkossa, omatoimisesti en ole levittänyt kun salpietaria..

    Pete

    Anneli, kannattaa perehtyä vanhoihin tutkimuksiin, niitä on paljon, suon metsälle muuttamista on tutkittu Suomessa paljon, mutta opit ovat unohtuneet. Ohutturpeisia metsiä on kahta tyyppiä, korpia ja rämeitä (niinkuin paksuturpeisiakin). Ohutturpeisilla karuilla mailla (entisiä soistuneita mäntykankaita) lisäkasvua antaa vain typpi. Tämä löytyy 80-luvun lannoitusohjeistakin, ”ohutturpeisten männiköiden loppulannoitus typellä”. Mikäli kuivatus on kunnossa (=soistuminen on pysähtynyt), niin kasvupaikat vastaavat kivennäismaan puolukkatyyppiä. Kun turvekerros on alle 40cm, niin 40-150v puustoissa juuret ulottuvat kivennäismaahan (=fosforin ja kaliumin tarve on turvattu). Näillä pohjilla lisäkasvua saa lisäämällä typpeä. Edullisin tapa lisätä typpeä on levittää salpietaria. Booria on hyvä lisätä myös.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 130)