Keskustelut Metsänhoito Tuhkalannoitus

  • This topic has 130 vastausta, 30 kirjoittajaa, and was last updated juuri nyt by AvatarJätkä.
Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 130)
  • Tuhkalannoitus

    Merkitty: 

    Muhokselle tehtiin aikoinaan aavan suon metsityskokeilu. Tiedotteen mukaan:

    Puuston kokonaistuotos kolmella koealueella 60 vuoden aikana (puustomittaus vuonna 2004):
    -Ei tuhkaa 45 m³/ha
    -Tuhkaa 8 t/ha 445 m³/ha eli 10-kertainen verrattuna lannoittamattomaan
    -Tuhkaa 16 t/ha 592 m³/ha eli 13-kertainen verrattuna lannoittamattomaan.

    Näyttää, että tosi hyviin tuloksiin päästään täällä pohjan perilläkin. Isommalla tuhkamäärällä on päästy 60 vuoden aikana lähes 10 kuution keskikasvuun!

    Linkki tutkimuksen tiedotteeseen tässä:
    http://www.metla.fi/mu/mu-puuntuhkakoe.htm

    Portimon metsiin on rakeistettua tuhkaa levitetty maalevityksenä ja nyt odotellaan helikopteria 8 hehtaarin töihin.

    Portimon haaveena olisi, että turvemaiden harvennuksen yhteydessä tehtäisiin aina tuhkalannoitus. Samoin turvemaiden uudistamisen yhteydessä, jos on pelkoa ravinteiden epätasapainosta tai boorin puutteesta. Itsekovetustuhkaa olisi saatavilla. Talviaikaan se pitäisi kuormata murskaavan seulakauhan läpi, että ei tule turhan suuria kokkareita.

    Kysymys palstalaisille. Onko teillä kokemuksia tuhkan omatoimisesta levittämisestä? Tai oisko vinkkiä hyvästä levityskalustosta?

  • wanhajätkä

    Selvennän omaa kuviotani. Juurikin jätkän toivoma laite. Ostan palvelun Lapin ammattiopistolta. Viisiakselisen Vinsentin kuormatilassa on hihnakuljettimella varustettu pohja joka syöttää kahdelle pyörivälle lautaselle. Kuormaan mahtuu 3-4 tonnia lumella stabiloitua lentotuhkaa. Rakeistettua mahtuisi toki tonneissa enemmän mutta onhan siinä paljon vettä seassa. Levitintä on yhdessä koulun kanssa kehitelty hieman lisää vuosittain. Kuormaus tapahtuu koneen omalla kuormaajalla jossa on reilun kokoiset kahmarit. Näin oppilaat saavat hyvää harjoitusta kormaimen käytöstä. Levitys tapahtuu talvella hakkaamiini nuoriin metsiin. Avaan vielä omalla ajokoneella reitit ja urat on läppärillä juuri ennen levitystä. Näin oppilaat ei eksy ja kone kulkee kuin raiteilla. Maataloustraktorin lumikauhalla stabiloin lumen kanssa helposti kuormattavaksi. Homma sujuu niinku *itun pesu talon saippualla.

    Jaa koulun hyväksikäyttöä…Ei. Lähes samanlaisella levittimellä urakoitsija levittää Otson alihankkijana halvemmalla taksalla mitä koulu laskuttaa. Etuna minulle on ehkä sujuvampi aikataulu levitystyön aikana. Myöskin stabilointivaatimus. Miinuksena on taas ettei mikään ole varmaa….tulevatko ja milloin….mihinkään ei koulu sitoudu.

    Teen paljon yhteistyötä muutenkin koulun kanssa….harjoittelijoita yms. Tosi urakoitsijoiden koneet ei jouda harjurin ajankulutukseen…hyvä välivaihe. Mulla on aikaa ja pinnaa…sitä se todella vaatii.

    Jätkä

    Eikö kone ota enempää kuormaa kerrallaan?

    Koululle on etua, kun saa työharjoitusta, oikea työ on hieman erilaista, kuin kourajumppa konehallin nurkalla.

    Kyllä me tehtiin normaalitaksoilla, mutta sivukustannukset puuttuivat lähes kaikki, eli sai siitä firma etua, kunhan hyväksyi ne muutamat erikoisehdot.

    wanhajätkä

    Urakkahinta on sama ilman sivukustannuksia oliko laskuttaja koulu tai urakoitsija. Mitä sivukuluja siihen voi lisätä tai vähentää? Eihän se koulu ja koululaiset minun palkkalistoilla ole…eli täysin vertailukelpoisia… Mikään ei ole lähes vaan just kun rahasta puhutaan!

    Täällä kun on lunta ja routaa vois ottaa enemmänki mutta tuo se säiliöön sopii. Olen tehnyt urat ja vatsitiet juurikin semmoisiksi että säiliö riittää. Aumat on sopivasti jaettu eri lansseihin ettei siitymät ole pitkiä.

    Viimekeväänä juttelin Otson urakoitsijan kanssa joka silloin teki levitystä Oulujärven eteläpulella roudattomalla ja tietysti esivalmistelemattomalla alueella. Kolmetonnia oli hänen mukaansa maksimi tai muuten menee saikkuuksi. Toki hänen kone on normi neliakselinen. Kyllähän tuollaisella poljetulla ja koveettuneella jäljellä kymppitonni kulkis. Pitäs vaan isontaa säiliötä. Ei kannata. Niitä poljettuja jälkiä kun ei vaan normisti ole. Urakoitsijan on mentävä sinne mihin tuhka on myyty.

    Lentotuhkaa ei kukaan myy palveluna. Ei siitä mitään tuliskaan.

    wanhajätkä

    Kun puhun tuhkatonneista puhun lentotuhkasta jonka kosteusprosentti on lähellä nollaa. Kylvettäessä se ei ole enää niin vaan stbiloinnissa siihen sekoitetaan lunta soppelisti pölyämisen estämiseksi. Levitystuhkan paino on sitten mitä on, en tiedä. Kuormavaaka punnitsee tuon stabiloidun.

    Touhua tuolla menetelmällä on isännällekkin. Eikä niihin saa kemeroja. Vaatii kyllä aikaa ja vähän rahaakin. Silti pidän sitä omalla kohdallani edullisena.

    Jätkä

    Koulu ei ole perinyt sivukustanuksia, kun me olemme tehneet oppilastöitä. Ainoa sivukustannus oli joku vakuutusmaksu 6%. ei kilometrikustannuksia eikä kaluston siirtokustannuksia jne.

    wanhajätkä

    Ei laskutuksessa voi olla sivukuluja. Vakuutukset kuuluu aina suorittajalle. Ei palvelun tilaajalle. Siirtokuluista tehdään eri sopimus. Siirto on siirtyö ja työ on työ….Yleensä näkyy erikseen laskussa. Oppilaitosten laskutus on normisti 80%  MH-taulukosta…eli usein kalliimpi kuin urakoitsijan tarjous.

     

    Jätkä

    Meinaatko, että meidän talouspäällikkö olisi laskuttanut väärin? En usko.

    Laskutukseen ei laskettu mukaan lomarahoja, työnjohtokuluja, eläkevakutusmaksuja jne. Ainoastaan konekustannukset, mutta nekin sillä periaatteella, että lähdetään siitä, että tunnin työtulos on pienempi – jopa rutkasti pienempi, kuin valmiilla ammattilaisella.

    Kun meillä oppilastyönä esim sahattiin tukkeja laudoiksi, oli laskuperusteena kpl – määrä, ei aika.

    Kuljetus on käytännössä ilmainen, kun se hoidetaan konsernin kuljettajakoulutuksen oppilailla ja lavetilla. puutavarakin voitaisiin kuljettaa omilla rekoilla, mutta ainakin nyt MH:lla on omat sopimusurakoitsijat.

    Linja-autotkin löytyy tarvittaessa, mutta niillä ei varmaankaan saa kuljettaa varsinaisia matkustajia.

    wanhajätkä

    Kyllä löytyy koululta kaikki. Ei täällä tunteja laskettu vaikka työ sujui mukavasti. Laskutus oli tonnimäärä/ha. Niin se on urakoitsijallakin. Olen tyytyväinen. Talouspäällikkönne on varmasti laskenut oikein mutta nehän on urakan sisään kuuluvia asioita. Oppilaitos on oppilaitos eikä oppilaat kykene tekemään koulun koneilla tiliä mutta laskutus on rikka rokassa.

    Tuossa muodossa mitä tehtiin oppilaitoksen panos oli ja toivottavasti on jatkossakin varsin merkittävä. Sempä takia vertaukseni normaali urakoitsiaan toki ontuu. Eihän tuommonen ole normihomma ollenkaan. Hyvä tulos saavutettiin oppilaitoksen, oppilaiden oppimisen ja minun kannalta. Eikös niin ole hyvä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puutuhkaa suositellaan tienparannusaineeksi, kuten täällä jo aiemmin vähän keskusteltiinkin!

    Jätkä

    Oivallinen kohde, kunhan otetaan haltuun. Kun tuhkalannoittajat esittelivä tuhkan rakeistamisen veden avulla, tuli mieleen jo silloin, että sehän on kuin Leca-soraa. Siitähän saisi moneen lähtöönmukaraa raetta. Tiessä tuhka ilmeisesti kosteuden vaikutuksesta kovettuu – jopa paremmin kuin kehnohko Filleri / Hieta , taikka se Tanelin Ketunmulta.

    Jämsänseudulla alkoivat käyttää keräyspaperin siistausjätettä muistaakseni Kaipolanvuoren korottamiseen. Ei ole enää vuosiin kuulunut juttuja touhun nykytilasta, mutta teoriassahan sekin oli hyvä ajatus.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 130)