Keskustelut Puukauppa Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 159)
  • Tukin katkonta ero syntyy usein jo tyvellä

    Uutiset ja blogit julkaisi tänään MTK:n Pauli Rintalan tutkielman tavaralajimenetelmällä hakatun leimikon tukinsaantoon vaikuttavista tekijöistä.

    Aihe on ajankohtainen tukkileimikoissa niin kauan kun kaupalla on tavaralaji hinnat, tukin osto halukkuus on lisääntynyt ja kun korjuu pyörii täysillä ympäri vuorokauden.

    ” Mitat, katkonta ja ostajan tapaa jalostaa tukkirunkoja” , silloin myyjällä vain voitettavaa, rahallisesti !

  • Puuki

    Motomitan ja tarkemman tilavuuden ero riippuu koivujen koosta, mutkaisuudesta ja oksaisuudesta. Joskus karsintakourat veistää sopivasti mutkaisista rungoista puuta pois, ja ison oksikkaan tyven karsinnassa  saattaa puuta irrota pois melko paljon ennenkuin rungon voi katkoa. Sillä ei ole kovin suurta vaikutusta leimikon mittaustulokseen kuin jossain harvoissa tapauksisssa mutta on kuitenkin joskus.

    Sahojenkin  mitta-ja laatuvaatimukset riippuu sahasta ja sen tarpeista.  Suht. vähän lähti viimeksi leimikosta pikkutukkia , kun norm. tukkipituuksia oli riittävästi ja niitä oli myös tehty.

    mehtäukko

    Tällä palstalla on tyhjää vatvoa museoitujen menetelmien perässä. Ne olivat ja menivät aikanaan.Nyt niitten kanssa jumittuisi ”pölkyn huilaaminen” joka käänteessä ja rukkasen kuvia olisi vaan joka puolella.

    Jean S

    Keskusteluketjusta kannattaa huomata, että muuan suorittava henkilö puhuu tuolla edellä kolmimetrisestä lumpista.

    Huomasin tässä uutta väärävärikuvaa katsellessa, että eräs päätehakkuukuvioni näytti olevan 0,6 ha sijasta puitu vain 0,35 ha:n kokoiseksi. Kyseisellä kuviolla, josta olen joskus täällä valitellut, männyistä tehtiin ensin kolmemetrinen kuitu, sitten pitkä tukki, pitkä kuitu ja lyhyt kuitu.

    Ystävällinen kuljettaja lienee tuolloin todennut, että päivän mitat ovat huonot, ja jättänyt aukon pienemmäksi – metsänomistajan eduksi.

    Ja ei – ennakkoraivaustarvetta ei ollut.

     

    mehtäukko

    Kannattaa todellakin huomata se, että jos/kun tyven laho tai ns.”janahus”, haarat tms. monivääryys ovat kiusana, 3- metrisellä lumpilla saa jokainen jotain. Lyhyellä pökylällä ei kukaan mitään.

    pihkatappi pihkatappi

    Mutta jos katkaisee sen 1,5 m pois tyveltä ja saakin 2 tukkipölkkyä yhden sijaan, metsänomistaja saa noin 20% enempi rahaa ja firma ehkä liikaa tukkia suhteessa kuituun ja lumppi jää metsään kaikkien harmiksi. Tätähän tämä on kokoajan, näkökulmasta riippuu ja jos ymmärtää kaikkien tarpeet, oiva ratkaisu olisi runkohinnoittelu, muu jättää paljon mahdollisuuksia spekuloinnille.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Asiansa osaava puunostaja taitaa osata lenkometsän runkohinnan jättää sen verran alhaisemaksi, että epäilen onko metsäomistajan tili sen suurempi loppujen lopuksi vaikka kokorunko myyty.

    pihkatappi pihkatappi

    Tarkoitinkin, että runkohinnoittelu yleensä käytäntöön, niin spekulaatio katkonnasta loppuu. Tottakai hyvän leimikon runkohinta on huipputasoa, kun siitä kilpaillaan ja heikomman sitten heikompi. Leimikon puiden hinta on kuitenkin tarkoin tiedossa puukauppa paperia hyväksyttäessä, toisin kun nykyään voit leimikosta tehdä mitä vaan ostajan tilanteen mukaan ja runkojen katkonta muodostaa lopullisen rungon hinnan.

    mehtäukko

    ”…voit tehdä mitä vaan…” on valetta.

    pihkatappi pihkatappi

    Puukauppasopimukset antaa mahdollisuuden vaihtaa apteerausohjetta ja sopimus on silloin väljä ja katkonta riippuu muuttujista, jotka eivät ole tiedossa kauppaa tehtäessä. Tosin puiden viat ovat ja niiden lumppaaminen kannattaa sopia, muutoin tulee vaikkapa tyvestä 3 m kuitu.

    Noheva kuski tietää varmasti, että lumpit ovat rungon arvon suhteen metsänomistajan kannalta tärkeitä. 5 vuotta sitten sai tehdä 2 metrin kuidun vikakohdasta, se oli tietysti parempi, nykyisin lumppien pätkiminen metsään on yhä useammin kannattavaa, kun 3 metrinen kuitupölkky vie jo paljon tukkiosaa halpaan kuituun.

    suorittava porras suorittava porras

    On leimikoita ,joista kertyy satoja lumppeja. Ei mitään järkeä katkoa ilmaiseksi hukkapätkiä metsään. Valituksen aihe sekin monilla.

    Kun ottaa kolmosen kuidun tyvestä ,on tukkiosa kohtuullisen varmasti laatutavaraa. Ei se lautatavaran loppukäyttäjäkään riemusta hyppele ,kun ostaa tiettyyn tarkoitukseen määrämittaista lautaa ja joutuu kohteella ottamaan pätkän vajaalaatua pois laudan toisesta päästä ,kun laadullisesta rajatapauksesta on tehty tukkia. Syntyy kalliita hellapuita ja pahimmillaan tarve lähteä ostoksille ,että saadaan oikeanmittainen lauta tarpeeseen.

    Tämävain sillä kokemuksella ,että olen rakentanut kaksi omakotitaloa. Toisen itse kaatamistani puista ja toinen talopaketin tarpeista .  Aikamoinen keko polttopuuta kertyi omasta tuotannosta. Onneksi talo lämmitettiin puulla. Jolla ei tätä mahdollisuutta ole , vie hukkapätkät kaatopaikalle. Pätkistä on maksettu täyden tavaran hinta.

    Kyllä aikanaan hieman harmitti lattiaa naulatessani ,kun oli eksynyt vähän ”jahnukaista” sisältävää lankkua joukkoon. Oli työlästä naulata ja rakoset irvistelivät iloisesti muutaman vuoden kuluttua. Laadun merkitys on jäänyt tästä selkäytimeen.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 159)