Millaisia tukille asetetuista kriteereistä hakkuupää pystyy tunnistamaan automaattisesti? Mittavaatimukset varmaankin, mutta miten laatuvaatimusten laita?
Kuski on paljon vartijana. Tunnetusti. Onko jopa liian paljon? Esimerkiksi oksien paksuudet ja onko kyseessä millainen oksa (tuore, kuiva, laho). Ei varmaankaan kovin helppo koneen kopista ratkaista.
Kun konenäkösovelluksilla pystytään videokuvamateriaalista automaattisesti tunnistamaan kalalajeja ja sitä, onko luonnonkala vai istari, on ihme että hakkuupäiden tekniikka on noinkin heiveröistä. Kun ajattelee sitä työtahtia, mikä hakkuissa on, niin tuntuisi että vähän liikaa asioita jää kuskin ”konenäön” varaan…
Jos aletaan oksia tarkasti noteeraamaan, niin puuta pitäisi tsiigata ylt`ympäriinsä, eli konenäkö-elimiä pitäiso olla vähintään kolme tai neljä. koneellahan katsotaan oksat myös sahalla laudoista ja senkin perusteella lajitellaan eri laatuihin.
Tukki on niin halpaa nykyään, että sillä hinnalla pitäisi kaikki paska kelvata, joka vaan on riittävän järeää.
Jäi vain yhdeltä hakkuulta asia mietityttämään. Tukkiprosentti jäi aika heikoksi motokuskin mukaan oksaisuuslaadun perusteella. Oksat saa kuitenkin olla aika paksuja, jotta sen perusteella raakkautuu kuiduksi. Aika vaikea asia lähteä kyseenalaistamaan jälkeenpäin. Olisi kai sitä voinut käydä kuitupinosta läpi sellaisia puita, jotka järeyden puolesta täyttäisivät tukin mitat. Kuinka usein olette riitauttaneet motolistoihin pohjautuvia mittaustodistuksia?
Jossitä päivässä sumpataan 10 000- 20 000 eurolla tavaraa nurin niin kyllähän se jonkinmoinen peräänkatsomisen paikka on.
Itse ainakin olen aina tietoinen leimikon aloituksesta ja olen siellä heti valvomassa, Kyytillä näkee miten kuskilla silmä pelittää ja miten mittoja käytetään. Palautettakin voi antaa hyvästä ja huonosta silloin kun tilanne on päällä.
Tehtaan raakkilistahan se sitten lopuksi kertoo palautteen niin valvojalle kuin tekijällekkin. Siitä on hyvä oppia itsekkin joka kerta..
Jos tukkileimikko on jo pinossa, ja ollaan tekemässä korjuun valvontaa oksaisuuden osalta ollaan valitettavasti kyllä myöhässä. Oksaisuuden suhteen tukin latuun ei ole tullut muutoksia-aikoihin ja sallittavat oksat läpimitaltaan on varsin suuria.
Esin. latvatukin tuoreoksa max. n. 4 cm ja välitukin n. 5 cm, jos leimikko on huomattavan oksainen kannattaa ostajaksi valita erikoispuun ostaja, jonka valikoimiin kuuluu hirsitukki ja ratapuu näissä oksarajatkin on lähes puolet vahvempia.
Rakkaudesta lajiin omaava kuljettaja kyllä pystyy hahmottamaan oksakoot jo ennakkoon, ostajat kyllä eroaa paljonkin toisistaan, kerätä tukkia tarkasti talteen.
Väli-Suomessa varsinkin sahureilla on kuljettajien koulutus ja työn laatu määrää tärkeämpi. motoisännillä on kuljettajien työn seuraaminen ja uusien kuljettajien opettaminen tekemään laatua, siitä hyötyy kaikki, hakkaaja, puunostaja ja metsänomistaja.
Joskus voi olla niin, että motolle tulee uusi kuljettaja joka on hakannut aiemmin sellunkeittäjälle, silloin opetellaan ensimmäisenä pois vanhoista tavoista.
Topintam, mistäs sinä tehtaan raakkilistan saat? Ei varmaankaan ole tarkoitettu, että isäntä hyppii väijymässä katkontaa kesken hakkuun. Mikäs se hakkuukoneen turvaetäisyys oli, 90 metriä? Näköjään on olemassa mahdollisuus hakea ns. virallista mittausta, jonka tekevät Luken palkkalistoilla olevat viralliset mittaajat. Kustantaa 500 euroa. Jos hakkuukonemittauksen ja virallisen mittauksen poikkeama on riittävän suuri, mittauksen maksaa puun ostaja / urakoitsija.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.