*** Minulla on kyllä mustaa valkoisella kaupoistani. Mutta jees-harjavallalla tuntuisi olevan vielä paljon,paljon opittavaa puukaupoissa. Ihan tulee omat nöösipoika ajat mieleen,kun kuvitteli osuuskunnan olevan se tuki ja turva kaupanteossa. Ihan hyvä se sellupuuta on ostamaan,en minä sillä. Ylijäreät tukit on aina kysyttyjä. Teollisuus ei osaa niitä kuin korkeintaan sorvata.

Joku tuossa kyseli,aiheuttaako poiminta leimikon arvoon negatiivisesti. Toki sen verran vähemmän motteja kertyy,tietysti. Muutoin niitä erikoispuita ei kukaan kaipaa tai ainakaan tarjoutuisi extraa maksamaan. Eikä sillä ole myöskään merkitystä,vaikka tukkikasa on lajiteltua. Kyllähän jokainen sen tietää,että ne on talkoohintaan tehty ja tienvarteen ajettu. Jos siitä joku ostoesimies alkaa nikotella,niin saa röhönaurut osakseen. Nämä nyt tietysti on kaikki selvää tekstiä kokeneille metsänomistajille.

@Horjumaton: Ehkä olen poikkeusyksilö kun minusta olisi reilua kertoa hankintakauppaa tehdessä, että kaupan kohteena on väli- ja latvatukit.

@Puun takaa: Oletko siis tehnyt mäntyjen kanssa samalla lailla kuin Horjumaton vai jotain muita kuvioita?

Aihe kiinnostaa, koska minulla on järeitä edellisen omistajan unohtamia siemenpuumäntyjä.

Kyllä se niin on, että puumarkkinoilla aina samaa latua hiihtäessä vauhti on aina sama eli saa sen hyvän perushinnan. Hieman mäkisemmän ladun kun valitsee niin on mahdollisuus tehdä hyvääkin voittoa

Kyllä tuoreella kankaalla jos on kaikki kunnossa niin sekapuuna mänty kasvaa varsin kovaa vauhtia e-Suomessa jos hakkuu hieman myöhästyy. Tuo ko. tapaus oli sellainen, että palstaa oli hoidettu hyvin 90-luvun alkuun asti. Omistaja kuoli äkillisesti ja perillisiä ei metsänhoito kiinnonnostanut, joten tuo metsä pääsi varttumaan 100-vuotiaaksi. Sitten palsta siirtyi kaupalla haltuuni. Nyt siinä varttuu nätti männyn taimikko 🙂

Jos oikeasti on laatupuuta metsässä ja lähellä sitä jalostavia yrityksiä niin yleensä ne ovat valmiita siitä myös markkinatukkia enemmän maksamaan. Laskeskelin vielä tuota kuvaamaani kauppaa aamulla uudestaan ja olen varma että sain paremman hinnan näin leimikosta, vaikka normitukin hinta hieman laskikin.

150 vuotiaat männyt on luonnonvara.

Ei niitä voi ilmaiseksi antaa. Ne kuuluvat myös luonnon monimuotoisuuteen. Hienoa, että voi keskustella tällaisistakin ”ongelmista”.
Harjavallassa lyödään kaikkí lattiaan 30 vuoden kasvatuksella, joten näitä ongelmia ei ole. On minusta miehekästä kaupata kunnon tukkia. Viimeisellä hirsitalotehtaan listalla oli 800 litran tukkeja. Niitä ei traktorin kärryyn enää montaa mahtunut:-) Hankintana sahasin, vaikka moto tätä kokoluokkaa paremmin osaa hoitaa – raivaussahalla ne pienemmät!

Katselin vertailuksi afrikkalaisten tukkien hintoja. Joku varmasti palstalla voi selventää puulajeja ja niiden käyttöä, mutta vertailuksi sahatukkien kuutiohintoja: Belli 335 €, Iroko 330 € ja Sipo/Utile 380 €.

Uskon, että ei suomalaisen männynkään rajahinta ole 60 tms €, vaan erikoisempaan käyttötarkoitukseen hinta voi laatupuulla olla jopa moninkertainen.