Keskustelut Puukauppa Tukin laatu ja markkinointi ulkomaille

Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)
  • Tukin laatu ja markkinointi ulkomaille

    Se miksi meillä ei ole havu tukeille laatumaksutapa käytössä, johtuu vain siitä että nykysysteemilläkin ostajat saavat riittävän laadukasta raaka-ainetta sahoilleen ja bulkkitavaran hinnalla.
    Laatumaksutapa, muussakin kuin erikoistyvissä, parantaisi kyllä tukin laatua, mutta se ilmeisesti nostaisi myös hintaa. Saattaisi käydä niinkin että näille laatuluokitelluille puille voisi löytyä rahakkaita ostajia ulkomailta ja omat sahat saisivat sahata entistä huonompaa tavaraa.
    Olenkin monesti pohtinut, että kun olisi vielä olemassa 50-luvun Metsäliitto, joka ajattelisi vain omistajiensa kantohintaa. Tälläiselle organisaatiolle olisi tilausta, muunkin raakapuun kuin tukin, keräily ja vienti pienessäkin mittakaavassa ulos, toisi Suomenkin puumarkkinoille todellisen kilpailun. Nyt Suomen puumarkkina on aivan liian suljettu.

    Olisikohan näistä suurenneista ja muutenkin muutostilassa olevista Metsänhoitoyhdistyksistä tähän hommaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Tuo iroko on köyhänmiehen tiikkiä. Se on noin kolmanneksen halvempaa. Käyttökohteet samat. Noiden sademetsän puiden tekniset ominaisuudet on kuin toiselta planetaalta verrattuna kotimaisiin puulajeihin. Niiden ominaisuudet on aika lähellä tammea.

    TTL

    Oregonin havupuiden sahahintoja: red cedar 1140$, douglas fir 725 $ ja spruce 525 $.
    Mittayksikkönä amerikkalaiset käyttävät tuhatta board feettia, mikä metrimitoiksi muutettuna on noin 2,36 kuutiota.
    Jos euron dollarikurssina käytetään 1,22, niin em hinnat olisivat eurooppamitoilla: 395 €, 250 € ja 180 € (siis ”suomalaisella” kuutiolla).

    Oregonissa puu tulee ilmeisesti luvallisista hakkuista, lahjonta lienee hyvin eurooppalaista ja ei käsittääkseni henkensä kaupalla ainakaan tarvitse työskennellä.

    Edelleen palaisin otsikon sanomaan, että miksei suomalaisella hyvin ”brändätyllä” männyllä voitaisi päästä samaan.

    H-vallan kriitikko

    Kyllähän näitä innovaatioita raakapuun ulkomaan viennistä Myhy
    vetoisesti kehitelty on ainakin Satakunnassa.
    Tosin toimitukset ovat olleet kai lähinnä normaalia kuusitukkia,
    eikä mitään erikois puuta.
    Myyjän saama hinta on ymmärtääkseni on ollut suunnilleen samalla
    tasolla kuin kotimaan ostajillakin.

    Joitakin yksityisiä ”jobbareita” kuulemani mukaan länsirannikolla toimii, jotka välittävät kuitupuuta Enson Ruotsin tehtaille.

    Reijo Lahtonen

    Veikeitä kirjoituksia.

    99,5 prosenttia ei vaatinut kartellipuista korvauksia. Eihän metsäyhtiöiät tyhmyydestä ole syytetty. Ei ole mitään tarvetta nostaa puunhintaa – päin vastoin koska porukka tyytyy kaikkeen.

    Mittaportti toimihenkilö kertoi, että he tietävät jo ennenkuin auto on portilla, että siinä on 1,5 mottia lahoa ja 1,5 mottia alamittaa ja tonni-kolmetonnia lunta.

    Viimetalvi oli lumeton. Eikö kukaan ihmetellyt miten kuormissa kuitenkin oli tonni lunta?

    No – ei se mitään. Raha kuuluu sille, joka sitä eniten tarvitsee. Metsäyhtiöt työllistävät ja tekevät osakkeenomistajille osinkoeuroja. Puuta mittaamalla kotiinpäin vetäen tehdään miljoonien eurojen tilit.
    Mittaportti oy tekee vuodesta toiseen tappiota. Eikö kenenkään mieleen herää kysymys – miksi puun ostaja saa itse mitata ostoksensa – ja miksi metsäyhtiö pitää kannattamatonta mittausyksikkö pystyssä – miksi eivät ulkoista sitä, kuten kaiken muunkin kannattamattoman ovat tehneet?

    Heräilkää pikkuhiljaa totuuteen. – pienissä erissä se alkaa silmä aukeamaan linnunpoikasillakin.

    Oikein hyvää vuotta 2015 kaikille

    – Reijo

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Hankintahakkaajan puissa on varmasti 1,5 mottia lahoa ja alamittaa. Vai mitä tästä pitää ajatella? Tonni lunta vastaa n. 1 kuutiota raakapuuta. Kuituna n.30e. Siis jos pointti oli, että kusetetaan maanomistajaa väittämällä, että lunta enemmän kuin oikeasti on? Tehdasmitta maksuperusteena taitaa olla jo aika harvinainen tänä päivänä. Pienet hankintaerät pinomittauksella, hankintatukit yksitellen ja loput motomitalla.

    Tossa kerrotaan miten tehdas mittaus tehdään: http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/puun+tehdasmittaus+tehostuu/a43560?service=mobile

    huski

    Kuormatraktorin vaaka on yleistymässä pikkuerissä, minun kohdalla.Tosin vaatiin hyvän ajokaluston ja ammattikuljettjat – siitähän maksaa mielellään.

    Raivaaja

    Stora meillä päin näyttää käyttävän rekoissa olevaa kuormainvaakaa hankintakauppojen kuitupuun mittaukseen. Ensimmäisessä erässä minkä ajoivat ero omaan moton mittaukseen oli 2% luokkaa minun tappioksi.

    Metsuri motokuski

    Nyt kyllä Reijo syytät mittaukseta ihan turhaa yhtiöitä ja urakoitsijoita. Aiemmin olet kirjoittanut että urakoitsijat ovat yksi rehellisimmistä metsätyössä. Nytkö onkin asia muuttunut ? Mitä se Mittaportti liittyy tähän metsänmyyjänkannalta ? Maksu tapahtuu motomittauksen perusteella ja se että kuormassa on tonni lunta koskee korkeintaa kuljetusyrittäjää. Se että kuormassa on lahoa vaikka kuinka paljon niin se ei vaikuta metsänmyyjän tilitykseen?

    Meillä on hyvä mittausjärjestelmä tarkistusmitauksineen luotu joka ei ole metsäyhtiöistä riippuvainen. Sinä tiedät sen ja toivottavasti et mustamaalaa sitä ihan turhaan.

    Ymmärrän sinun koko savottaurakkaa mutta eihän anneta mopon karata käsistä. Mennään asia linjalla ja jätetään turha ”söhiminen” pois. Pahinta se on niille jotka eivät asiaa tunne ja uskovat urheasti heittoihin. Me konemiehet tuolla savotoilla saamme oikoa sitten väitteitä. Perjaintaina yksi metsänomistaja kysyi minulta että mitä mieltä olet suurestasavotasta.

    Jatka urheasti taistelua niiden 0,5 % voimin jotka sait taaksesi ja vie asiaa eteenpäin eikä katkeroiduta ennen kuin savotta on maalissa.

    huski

    meidän savotoilla ei ole puhuttu halastua sanaa suursavotasta!puun mittaukseen on yksiselitteiset ohjeet ja kaikki niitä kunnioittakoot.kai käden puristus kaupanteon jälkeen vielä jotain merkitsee.

Esillä 9 vastausta, 41 - 49 (kaikkiaan 49)