› Keskustelut › Metsänomistus › Tuleeko Pariisista metsänomistajalle jobinpostia ?

Viewing 7 replies - 51 through 57 (of 57 total)
1 2 3 4 5 6

  • Tuleeko Pariisista metsänomistajalle jobinpostia ?

    Sent on: 20.11.2015 at 14:47

    Durbanin ilmastokokouksessa 2011 Suomen edustaja Ville Niinistö meni asiaa käsiteltäessä nukkumaan(V Ä L I NP I TÄ MÄ T T Ö- M Y Y T T Ä Ä N ??) ja Suomen metsät muuttuivat hiilinielusta hiilipäästöjen lähteeksi.Muut maat ajoivat paljon itsekkäämmin etujaan.Suomi sai jälkikäteen pienen päästökorvauksen,mutta tappio mikä tappio neuvottelupöydässä

    Saapas nähdä tuleeko taas Pariisin kokouksesta lunta tupaan.Eniten pelkään metsien uudistushakkuille rajoituksia.En ole saanut selville Suomen delegaation osanottajia,mutta ilmeisesti suurin osa vihervasureita politrukkeja

    Creator
    tamperelainen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Planter 3.3.2016 at 18:51

    Professori huolestui poliitikkojen puheista: Puu-Suomi pulassa EU:ssa – ”Tiede ei tue Suomea”

    Puuenergia on hyvä juttu pyrkimyksessä korvata fossiiliset polttoaineet, mutta puulla voi mennä myös pieleen,
    viestittää Suomen ympäristökeskuksen eli SYKE:n tutkimusprofessori Jari Liski suomalaisille päättäjille.

    Bioenergian kestävyyskriteerien määrittelyä pidetään Suomen kannalta erittäin merkittävänä asiana, koska se voi johtaa siihen, että puusta valmistettua biomassaa ei jatkossa enää kohdeltaisi täysin uusiutuvan tai ainakaan päästöttömän energian lähteenä.
    Puuenergia on keskeinen Suomen uusiutuvan energian käytön tavoitteiden ja muun muassa kansallisen biotalousstrategian kannalta.
    – Jos käy niin, että puuta ei luokitella uusiutuvaksi kaikilta osin, niin se on Suomelle ongelmallista, professori Liski sanoo Uudelle Suomelle.

    Hänen mukaansa keskustelua aiheesta käydään Suomessa kuitenkin virheellisin perustein ja yksiulotteisesti, koska asiassa nähdään vain kaksi vaihtoehtoa: täysi päästöttömyys tai päästöllisyys.

    – Mitä jos puu luokitellaankin uusiutuvaksi energiaksi ja päästöt huomioidaan jollain muulla tavalla siinä ohella? Ei sen tarvitse välttämättä olla niin, että jos puulle lasketaan päästöjä, niin sen uusiutuvuus-status putoaa samalla pois, Liski pohtii.

    Visakallo 3.3.2016 at 20:16

    Uusimpien aurinkokennojen hyötysuhteessa on nyt tehty suurin läpimurto 60 vuoteen.
    Keski- ja Etelä-Euroopan maat satsaavat siten aurinkoenergian lisähyödyntämiseen.
    Pohjoisemmat maat, kuten Suomi ovat tässä kuviossa hätää kärsimässä, koska muualla ei enää nähdä puusta saatavaa energiaa tarpeelliseksi.

    A.Jalkanen 4.3.2016 at 14:52

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/175736-professori-huolestui-puu-suomi-pulassa-eussa-tiede-ei-tue-suomea?ref=valinnat

    Bionenergiatavoitteet ovat Suomelle tärkeitä, muun muassa siksi, että selluteollisuus tuottaa runsaasti energiaa. Liski viittaa jutussa muun muassa siihen että pieniläpiimittaisen eli nopeasti luonnossakin lahoavan puun käytön ympäristövaikutus on lievempi kuin pitkäikäisten kantojen noston.

    Jos uusissa kestävyyskriteereissä vaadittaisiin vuotuisen metsänkasvun olevan aina poistumaa suurempi, se olisi aidosti ongelma, kun metsät alkaisivat pikku hiljaa vanheta.

    harrastelija 5.3.2016 at 06:39

    Risuista ja vesoista ei kyllä saada energiaa siihen tarvittavan työmäärän vuoksi. Käsittely tapahtuu pääasiassa fossiilista energiaa käyttäen.
    Ne on parempi jättää maaperän lannoitukseen.
    Nyt suunta on jo mennyt karsitun rangan puolelle.

    Tuskin koskaan päästään siihen, että kaikki kasvu hakataan. Osa metsästä jää ensinnäkin hoitamatta ja hoitamaton metsä lähinnä pöhelöityy.
    Siitä huolimatta näyttää kumminkin, että metsät kokonaisuudessaan nuorentuvat. Tehokas hoito/lannoitus pienentää metsän kiertoaikaa ja hakkuut kohdistuvat kumminkin vanhimpaan osaan eli päätehakkuuseen.

    Visakallo 25.3.2016 at 08:19

    Nyt olisi jollekin aidosti riippumattomalle nuorelle tutkijalle tilaisuus tehdä tutkimus suomalaisesta metsää sivuavasta ympäristötutkimuksesta, alkaen 70-luvulta tähän päivään.
    Suuren osan näiden paljonkin julkisuutta saaneiden tutkimusten tuloksista ovat olleet enemmän tai vähemmän vääriä.
    Oikeitakin tuloksia on toki saatu, mutta ne on jostain syystä monesti haudattu.
    Nyt olisi korkea aika jo selvittää, mikä on ollut se yhteiskunnan eri piirien taloudellinen ja poliittinen ohjaus mikä tämän vääristymän on aiheuttanut.

    A.Jalkanen 25.3.2016 at 10:53

    Osittain ongelma tulee käyttäjäpuolelta, eli tieteellisen tiedon luonne ymmärretään heikosti: luotetaan liikaa yksittäisten tutkimusten tuloksiin, kun pitäisi tuntea kenttä pitemmältä ajalta ja miten uusi tulos suhteutetaan aiempiin. Tieteen yksi tärkeä ominaisuus on itseään korjaavuus, eli totuutta lähestytään pienin askelin.

    A.Jalkanen 5.8.2016 at 11:04

    Tiedoksi meppi Nils Torvaldsille, joka kaipailee hiilinielun mittausjärjestelmää: kasvihuonekaasujen inventaario tekee aiheesta raportit sekä EU:lle että ilmastosopimukselle. Raportit ovat luettavissa Tilastokeskuksen sivuilta. Kaikissa EU-maissa on samantapainen systeemi, tai olisi otettavissa käyttöön vähällä vaivalla, joten keskinäinen taakanjako tällä perusteella olisi mahdollista.

    Ainakin maanpäällisen puustobiomassan määrä ja sen muutokset (vuotuinen kasvu – käyttö) on selvitettävissä kohtalaisella tarkkuudella. Turve ja maaperä ovat hankalia osioita.

    Mutta kannattaako hiilinielua tai hiilivarastoja suuremmassa määrin käyttää päästökompensaatiossa – se riippuu sopimusehdoista. Sellaista sitoumusta ei kannata tehdä, joka johtaa teollisuuden puupulaan.

Viewing 7 replies - 51 through 57 (of 57 total)
1 2 3 4 5 6