Turvallinen tila metsäammattilaisille

”..Ihmisten säälimätön ja jatkuva mustamaalaaminen pitää saada loppumaan. Se on sairasta..” ei nyt ole mikään uusi ilmiö. Ammattikuntana alkutuottajat mm. turvetuottajat, metsänomistajat ja maanviljelijät ovat saaneet sitä sontaa vuodesta toiseen.

Ja oksentavat tahot ovat samat. Kuinka suuri määrä onkaan heitä, joiden psyyke on särkynyt päätyen ennenaikaiseen hautaan?

Mehtäukon mustamaalattuun alkutuottajakuntaan lisäisin vielä kettutarhurit.     Nk viitannee metsäalan liiallisella yhteistyöhöllä takavuosikymmenten kartellisotkuihin ? joista firmat sakkonsa maksoi, mutt eivät ikinä ole pahoitelleet sitä toimintaansa metsänomisjille. Kenttäväelle vihjaillaan asiasta edelleen vaikka syylliset olivat ilmeisesti aivan eri tasoilla.

Psykologisen turvallisuuden tunne on järkkynyt leimaantumisen ja maalittamisen pelosta, huolesta omasta ja työnantajan maineesta ja omasta asemasta. Osallistuminen metsäkeskusteluun näyttää pelottavalta ja toivotaankin, että muiden metsäammattilaisten tulisi osallistua keskusteluun, ”kunhan se en ole minä”.

En yhtään ihmettele, että metsäkoneen kuljettajan mieltä synkentää työtä tehdessä, kun nykyinen valheellinen metsäkäsitys saa mediassa palstatilaa ja synkentää ilmapiiriä.

Oikea tieto auttaa.

Nämä yleiset valenäkemykset, jotka varmasti sapettaa ja joita vihervasemmisto toistaa, voidaan korvat oikealla tiedolla ja laittaa vaikka seinätauluksi metsäalan toimistojen seinille.

– Suomen vesien tummumisesta metsätaloudesta tulee vain 4% ja varsinainen vesien tummumisen aiheuttaa metsien karikkeetja luonnon suot, joista tulee 96% kaikesta vesien tummumisesta. Hyvä esimerkki miten vähentää vesien tummumista on kuusivaltaisen puron suojakistojen aukkohakkuut. Kuuset neulaset tuottaa 2..3-kertaisen määrän vesiä tummentavaa orgaanista hiiltä koivun lehtiin nähden.

– Suomen metsät ovat Luken mukaan nyt hiilineutraalit kuten luonnontilaiset metsätkin ovat. Siinä ovat mukana ojitetuilta turvemailta tulevat ilmastopäästö kuin puujalostustehtaan piipusta tulevat CO2-päästötkin.

– Suomelle riittää metsien hiilineutraalius. Suomen metsien ei tarvitse olla fossiilisten polttoaineiden käytön tukinielu.

– Suomen talousmetsät ovat maailman monimuotoisimmat. Uhanalaisista lajeista 833 jo 535 lajia on hyvin pienellä alalla 1..2% metsäpinta-alasta lehdoissa, harjuilla ja niiden paahderinteillaä ja paloalueilla, joita pitää ihmisen pitää avoimina hoitohakkuilla.

– Talousmetsille 20 milj.ha jää sitten 298 uh-lajia, joten arvioitujen metsälajien n.10 000 elinvoimaisuus-indeksi on 97% eli maailman paras.

– Kaikista Suomen uhanalaisista  2667 lajista Suomen luonto uhkaa umpeen kasvulla perinneympäsitöissä 650 lajia ja metsälajien 535 lajin kanssa yhteenä 1185 lajia. Metsätalouden ulkopuolelle jää vielä suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309 yhteensä 1168 uh-lajia.

– Suomen metsistä ei ole hävinnyt yhtään lajia viimeisten 50 vuoden aikana metsätalouden vuoksi.

Kyselin puunostofirman ostomieheltä onko MetsäVesi Raportti tuttu julkaisu. Ei ollut. Samoin Vetalous lehti 1/2016 sivu 29 oli tuntamaton ja käytiin vähän läpi, mitä edellä on kirjoitettu. Lupasi jakaa tietoa muillekin firmassa.

Toivottavasti oikea tieto piristää metsäammattilaisia tässä median lietsomassa valheellisen metsäkäsitysten imapiirissä.

Eniten metsätoimihenkilön turvallista tilaa taitaa nakertaa epäasiallisesti käyttäytyvät metsänomistajat. Netissä huutelijat eivät sillä tavalla tule iholle.