› Keskustelut › Metsänhoito › Turvallinen tila metsäammattilaisille

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)
  • Turvallinen tila metsäammattilaisille

    Keskiviikkona pidettiin äärimmäisen mielenkiintoinen ja sisällöltään erittäin huolestuttava webinaari, jossa esiteltiin työpsykologin arvio metsäuutisoinnin ja metsäkeskustelun vaikutuksesta metsäammattilaisten työhyvinvointiin. Arvioinnin näkökulmat olivat eettinen stressi, psykologinen turvallisuus ja ammatillinen identiteetti.

    Eettistä stressiä aiheuttaa ristiriita julkisessa keskustelussa tarjotun roolin ja oman ammattilaisuuden välillä. Metsäalan motiiveja ei ymmärretä tai ne halutaan ymmärtää tarkoituksella väärin. Lisäksi on jatkuvasti tarve puolustaa omaa ammattikuntaa. Mitä ei tehdä psykologisen turvallisuuden puutteen vuoksi.

    Psykologisen turvallisuuden tunne on järkkynyt leimaantumisen ja maalittamisen pelosta, huolesta omasta ja työnantajan maineesta ja omasta asemasta. Osallistuminen metsäkeskusteluun näyttää pelottavalta ja toivotaankin, että muiden metsäammattilaisten tulisi osallistua keskusteluun, ”kunhan se en ole minä”.

    Puolet metsäammattilaisista katsoo, että metsäkeskustelun ja uutisoinnin syyllistävä sävy ja leimautumisen kokemus vähentää työhyvinvointia. Omasta työstään riippumattomasti leimaa luonnon tuhoajista, vastuuttomuudesta ja jopa rikollisista jaetaan avokätisesti. Ja se koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Polarisaatio, faktojen puute ja yksipuolisuus, sekä virheiden pelkääminen, maalittamisen uhka ja turvallisuushuolet vähentävät työhyvinvointia.

    Suoraan sanoen vuosikymmeniä jatkunut ja alati paheneva metsäammattilaisten aiheeton paskominen on mennyt aivan överiksi. Metsäammattilaisille kynnyskysymys metsäkeskusteluihin osallistumiseen on turvallisen tilan saavuttaminen. Periaatteessa analogia on aivan samanlainen, kuin seksuaalivähemmistöillä, jotka eivät uskaltaneet aiemmin tulla ulos kaapista. Miten turvallisen tilan luominen voisi toteutua metsäkeskusteluissa ja metsäuutisoinnissa? Ihmisten säälimätön ja jatkuva mustamaalaaminen pitää saada loppumaan. Se on sairasta..

  • Nostokoukku

    Eduskuntatalon tuhrijat ja Elokapina eivät ole osa Greenpeacea tai WWF:ää.

    Nostokoukku

    Ei ole. Elokapina on tietenkin käyttänyt Koneen saastuttamaa rahaa, mutta ei ole yhteydessä noihin kahteen isompaan järjestöön.

    Pieni muistutus vielä Groupin pääjohtaja Hämälän jäähyväishaastattelusta. Hänen mukaansa metsäteollisuuden keskus Oulu oli hänen nuoruudessaan ympäristökatastrofi. Hän arveli, että ilman ympäristöjärjestöjen painostusta mikään ei olisi muuttunut.

    Rane2

    Elokapina on metsätyömaiden häirinnässä Greenpeacen aliurakoitsija.Liimataisen Matti näyttää näille minne mennä…

    mehtäukko

    Aatteeltaan ja toiminnaltaa samaa roskajoukkiota.

    Joillain on kassarana pöllön kuva kannon päässä taustalla aukkoa, toisilla hennaväriä, toisilla pohjoisesta varastettu kanto näytille, jotkut vetämättömät vain istuvat persiillään tien tukkona työliikenteelle.

    Maamies Maamies

    Mistäköhän Greenpeacen yms. tulot koostuvat. Tuskin jäsenmaksuilla ja kortteja myymällä tuollaisia summia kertyy. Vahvasti herää epäilys, että toiminassa saattaisi olla sisilialastyyppisiä tapoja. Metsäyhtiöiden mustamaalaamisessa on tiettyä sykslisyyttä, neuvottelurauha ei yleensä ole pitkäaikainen.

    Nostokoukku

    Enne kuin lähdetään tekemään turvallista tilaa metsäammattilaisille, julkisen keskustelun ja maalittamisen syyttelyn sijaan kannattaisi metsäalan siivota ensin oma pesä. Etenkin naistyöntekijöiden osalta. Luken ja Helsingin yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan työyhteisössä 70% naisista ja 50% miehistä on kokenut epäasiallista käytöstä. Metsäalan naiset arvioivat tutkimuksessa, että heidän on tehtävä 1,5-3 kertainen työmäärä miehiin verrattuna ansaitakseen paikkansa työyhteisössä. Työhaastatteluissa ja – keskusteluissa sauna- ja seurusteluehdotukset, viittaukset ulkonäköön ja kysymykset raskaudesta ovat vielä tavallisia. Työhyvinvointia heikentää myös työmäärä, hetkittäiset kiirehuiput ja työvälineiden toimimattomuus.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Huono tilanne, mutta miten eteenpäin? Metsämiesten Säätiö rahoittaa hanketta nimeltään Metsäalan johtamisakatemia, jolla saadaan työelämässä jo nyt oleville työkaluja, joilla päästään parempaan kulttuuriin metsäalan organisaatioissa. Säätiö myöntää myös muuta tukea henkilöstön koulutukseen. Koulutus toimintaan työelämässä esihenkilönä ja alaisena pitäisi olla osana metsäalan ammattiopintoja. Nämä eivät poista sitä häirintää, mikä tulee asiakkailta, joka tuntuu olevan valitettavan yleistä.

    Itse olen jotenkin onnistunut saamaan aina hyvät työkaverit, joten en osaa samaistua näihin tilanteisiin. Uskon että ovat aika kuumottavia – tulee epäasiallinen käytös sitten työyhteisöstä tai asiakkaalta. Äitini ei kyllä tullut aikoinaan toimeen yhden mhy:n naispuolisen metsäasiantuntijan kanssa, jonka asenne oli saneleva. Siitä selvittiin vaihtamalla meille toinen yhteyshenkilö.

    Mitä tulee metsäkeskusteluun, se paranee sillä että metsäammattilainen käyttää koulutuksensa ja kokemuksensa antamia eväitä. Eli kertoo rauhallisesti miten asian näkee eikä lähde väittelyyn, vaikka vastapuoli provosoisi. Jokainen meistä voi päättää omalta osaltaan miten toimii esimerkiksi meneillään olevassa vaalikampanjoinnissa ja lisääkö kommenteillaan polarisaatiota vai rakentavaa metsäkeskustelua. Maaseudun Tulevaisuuden äskettäinen kärjistävä artikkeli koskien Syken politiikkatavoitteita oli varoittava esimerkki: ei kannata lähteä hätäisesti kommentoimaan mutuja ja huhuja ottamatta selvää mistä on kysymys.

    Itseäni harmitti tänä aamuna, kun Hesarin kommenttikentässä jälleen syyllistetään metsäalaa hakkuista. Metsätalous ei ole syyllinen ilmastonmuutokseen. Jos EU ei olisi keksinyt hiilineutraaliuspolitiikkaa, jossa koplataan yhteen päästöt ja metsänielut, tätä keskustelua ei luultavasti käytäisi.

    Ole se muutos, jonka haluat nähdä!

    Rane

    ”Ottamatta selvää mistä on kysymys”

    No MT  kirjoitus kommentoi Syken ja erityisesti Sampo Pihlaisen kantaa ennallistamisen aiheuttamaan työpaikkojen katoamiseen.

    Sampo:”Kyllähän kansantalouden tasolla siihen shokkiin sopeudutaan ja resursseja, mukaan lukien työvoimaa, siirtyy sektorilta toiselle. Eivät työttömät välttämättä jää työttömiksi, vaan sitten työllistyvät toiselle sektorille”

    Mielestäni MT:n kommentointi oli hyvinkin korrektia.Itse olisin sanonut pahemmin…

Esillä 8 vastausta, 51 - 58 (kaikkiaan 58)