› Keskustelut › Luonto › Turveveron korotuksen peruminen.

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 33 34 35
  • Tolopainen 14.2.2021, 22:01

    Mies pystyy aina jos nainen saa hänet kiinnostumaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.2.2021, 08:55

    Ilkka Savolainen kirjoittaa turpeen päästöistä. Ehkä Puuki haluaisi kommentoida tuonne tai lisätä tähän jotain niin lähetän kommentin lehteen?

    Ainakaan metsäalalla tämä aihe eli ole tabu, vaan siitä on keskusteltu aktiivisesti esimerkiksi Metsälehdessä, ja sitä tutkitaan Luonnonvarakeskuksessa monessa hankkeessa. Jutussa on paljon sellaista joka ansaitsee päästä harkintaan ja kokeiluun, mutta oma osaamiseni riittää kommentoimaan vain metsäojitettujen soiden ennallistamisen järkevyyttä.

    Ennallistettavat alueet pitäisi valita huolella, niin että rahat suunnattaisiin kustannustehokkaimpiin kohteisiin. Ojitettu suo on hieman ongelmallinen siinä mielessä, että ennallistamisesta saatuja päästövähennyksiä voi olla vaikea todentaa, mitä ennallistamista hiilipäästökompensaatioina kauppaavat yritykset unohtavat monesti mainita. Kun ennallistamisen tuloksena on pohjaveden pinnan nousu, vähenevät kyllä hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt, mutta vastaavasti metaanipäästöt voivat nousta. Näiden yhteinen tase on se todellinen päästövähennys.

    Metsäojitetuista kunnostusojituskelvottomat (kriteereinä puun tähänastinen kasvu ja lämpösumma) suot ovat ennallistumassa jo itsekseenkin, kun ojat kasvavat umpeen. Ennallistamiseen sopivia kohteita voisivat olla ne, jotka eivät kasva riittävän hyvin puuta, joiden ravinnetilaa ei voida elvyttää tuhkalannoituksellakaan, joiden tämänhetkiset päästöt ovat suuret ja ennallistamisen monimuotoisuushyödyt ovat myös suuret. Itse luulisin, että paksuturpeiset rehevät suot voisivat olla tällaisia, mutta suotutkijat osaavat määritellä nämä tarkemmin. Ennallistaminen voi myös aiheuttaa ainakin lyhytaikaisen ravinne- ja kiintoainepäästön.

    Metsäojitettujen soiden päästöjä – kuten tietenkin turvepeltojenkin turpeen hajoamisen päästöjä – voidaan vähentää myös tarkemmalla pohjaveden pinnan säätelyllä. Metsissä mahdollisia apukeinoja ovat avohakkuuton eli jatkuva kasvatus ja laskuojien säädettävät patoratkaisut.

    http://www.verdelehti.fi/2021/01/11/ovatko-maankayton-ja-maatalouden-paastot-yha-tabu/

    Tolopainen 20.2.2021, 09:01

    Valitettavasti maatalous on yksi suurimmista päästösektoreista kun katsotaan kokonaisuutta. Eikä kuiviketurvepöpinät sitä miksikään muuta.

    Visakallo Visakallo 20.2.2021, 09:18

    Rakentaminen on ylivoimaisesti suurin Suomen päästölähteistä, mutta jostain syystä tästä yli 40% osuudesta vaietaan lähes täysin.

    Haba Haba 20.2.2021, 09:39

    Eläminen on suurin päästölähde, jos lämpötila laskettaisiin -273,15°C. Päästöt olisi minimaaliset ja bonuksena tulisi suprajohtavuus.

    Visakallo Visakallo 20.2.2021, 09:50

    Haban aivoissa tähän suprajohtavuuteen  on jo päästy aikä lähelle.

    Puuki 20.2.2021, 10:23

    Maatalouden päästöjen vähentämisestä tietänee parhaiten Suomessa se tutkija joka on tehnyt sitä hommaa jo  jotain 40 vuotta.  En muista nimeä mutta on esitelmöinyt joskus vuosia sitten ja kertonut miten pelloista saadaan tarvittaessa hiilipäästöjen sitojia.

    Ennallistamisessa on tosiaan se huono puoli, että metaanipäästöt lisääntyy.  Linkin artikkelissa kirjoittaja kauhistelee miten metaani on hyvin haitallinen kasvihuonekaasu eläinten pieruissa mutta ei sitten sama kaasu kait hänen mielestään olekaan yhtä haitallista , kun sitä haihtuu soilta.      Jos esim. jokin puustoinen suo saadaan kasvamaan tuhkalannoituksella (ja mahdollisesti tarpeellisella säätöojituksella kunnostamalla ojat ) lisää puuta, niin se olisi win-win -tilanne päästöjen suhteenkin.

    Jos turvemaan runkopuun puun kasvu saadaan lannoittamalla  esim. 5 mottiin/ha/v. niin siinä  (l. jostain  tutkimuksesta, saattoivat olla keskimääräisiä lukuja Suomesta) puusto (maan päällinen) sitoo n. 5 tn /v.  Co2:a .  CH4-päästö on n. 0, 30  ekvt /v.  Maaperän Co2 päästöt 1,9 tn/ha .      Jos taas turvemaa ennallistettaisiin ,niin päästöt vähenisi  maasta Co2 ~ 1,5 tn/v,   lisääntyisi : Ch4  ~ 1,3 ekvt /v.  ja puuston poistosta lisää : ~ 1,2 Co2 t/v.(Luvuista puuttuu vielä turvemaahan sitoutuva hiili  puiden juurikarikkeesta) .

    Jatkuvan kasvatuksen ongelmana on joillain turvemailla se, että harsinnan jälkeinen harva puusto ei aina riitä haihduttamaan tarpeeksi vettä jotta puiden kasvu elpyisi.

    Haba Haba 20.2.2021, 10:23

    Pelloista saa hiilinieluja ja hiilivarastoja kun ne metsittää. Ei muuten tarvinnut tutkia neljääkymmentä vuotta.

    Puuki 20.2.2021, 10:35

    Ruokaa pitää tuottaa myös.  Olis tarvetta vaikka tutkia sinunkin sitä  asiaa. Pula aikaan lisäsivät pettuunkin mielellään jauhoja , jos oli mistä lisätä.

    Mettämakuri 20.2.2021, 11:01

    Höbö mittään muusta tuottamisesta tiä kuin mitä per..ulostaa

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 347)
1 2 3 … 33 34 35