› Keskustelut › Metsänhoito › Tutkija

  • Tämä aihe sisältää 232 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Avatarkaapo123 toimesta.
Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 20 21 22 23 24

  • Tutkija

    Sent on: 9.2.2023, 19:57

    Merkitty: 

    ”Tutkijoiden ei kannata sekaantua poliitikkojen työhön”.  Näin keskustan Ovaska kertoo tapaamisestaan Mika Aaltolan kanssa”

    Sen metsäsektorilla  työskentellee t tutkijat oppi jo muutama vuosikymmen sitten., vai opettettinko heidät ymmärtämään?

    Nykyisiä tutkijoita ei ole tarvinnut opettaa.

    Tekijä
    Tomperi
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Tomperi 13.3.2023, 08:33

    ”Metsäteollisuuden vienti oli 13,1 miljardia euroa vuonna 2021. Viennin kokonaisarvo nousi edellisestä vuodesta reaalisesti 16 prosenttia,”  ja just sanoivat uutisissa että sähkön lisähinta kriisin vuoksi on kuluttajille 5 miljardia euroa, sähkön tuotanto kustannukset eivät ole nousseet kun sähkö on Suomessa ns ympäristöystävällistä.

    Halavalla menee teollisuuden tuotteet maailmalle.

    Ja nuo tilastothan ovat tosiaan ennakoitua tilastoja vuodelle 2021.

    Ei se suomi todellakaan elä enää  metsästä niin kuin kuulema oli aikoinaan sellanen sanonta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2023, 08:59

    Totta, osuus BKT:tä on nykyään pieni, vain prosentteja. On kuitenkin edelleen viidennes nettoviennistä. Siinä mielessä elää metsästäkin. Tomperin kysymys kuinka paljon puuta kaatuu kiinalaisten sellua varten on hyvä. Vastaus lähetetään Demokraatti-lehteen joka väitti että puistamme tehdään ”lähinnä” vessapaperia kiinalaisille.

    Sillä aikaa kun etsin Tomperille tietoa, voitte lukea lisää sellusta, ”vaurautemme lähteestä”.

    https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/vaurautemme-lahde

    Tomperi 13.3.2023, 09:13

    Luulen, huom luulen, että kiinalaisilla on ympäristöystävällisempiä tapoja huolehtia alapäähygieniastaan kuin sellusta tehty paperi, voin olla väärässä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.3.2023, 09:50

    Luken tilastotietokanta 2021. Yksiköt milj. tn.

    Tuotanto. Puumassa 10,954. Siitä mekaaniset massat 2,638. Sellu 8,316 josta valkaistu havusellu 4,163 ja muu sellu 4,152.

    Vienti. Mekaaninen massa 353, sellu 4,123 josta valkaistu havusellu 3,035 ja muu sellu 1,088 (lehtisellua?). Puumassat yhteensä 4,475 milj. tn.

    Paljonko sellutonniin kuluu puuta? Jos oletetaan että 4 kuutiometriä puuta per tuotettu sellutonni, puuta tarvitaan 4 x 4,475 milj. tn eli 17,9 milj. m3.

    Tästä vajaat puolet Kiinaan, eli noin 9 milj. m3 puuta kuluu. Sehän on… noin 1/10 kokonaispoistumasta, eli sama osuus kuin Kiinan osuus metsäteollisuuden viennin arvosta.

    Tomperi tyytyväinen vastaukseen?

    Kuinka lähelle osuu arvioni, että sellutonniin kuluu 4 m3 puuta?

    Nostokoukku 13.3.2023, 11:20

    Sellunkeitossa saanto on noin 50% raaka-aineen määrästä.

    kaapo123 14.3.2023, 06:46

    No minä kyllä keitän aamulla kaurapuuron ensin.Nämä metsät meillä kehitty jääkauden jälkeen kun tuli ensin tundraa,sammaleita,jäkäliä,heiniä,sarat,ruohot,kanervat.Tunturikoivikko ja sitten metsät,koivu,mänty ja kuusi jne..

    Puuki 14.3.2023, 07:39

    Onko saanto jo noin hyvä että 50/100 puun määrästä. Ei ole kovin kauan, kun havusellua sai tonnin n. 5 kiinnosta puuta. Koivua tarvittiin 4 kuutiota.  Hyvä on jos on.

    Kaikkine sivujakeineen puu on halpaa arvonnousuun nähden.  Oikea kantohinta olisi n. 70 € kuutio ja siinäkin alennusta markkina hintaan satamassa yli 30 %.

    Jätkä 14.3.2023, 08:18

    Jos koivusellutonniin kuluu keskimäärin neljä kiintoa runkopuuta, niin oikeastaan siitä neljästä kiinnosta pitää vähentää kuoret ja vesi, että päästään puun kuiva-ainemäärään. Parhaan kasvukauden aikoihin koivun kosteusprosentti on hyvin korkea. Eli kun sellusta on poistettu vesi kokonaan = 25 %  kuiva-ainetta / kiinto.

    Eipä sellua tyhjästä tehdä, eikä paljoa taideta lisäaineistaakkaan.

    Tomperi 14.3.2023, 08:27

    Juu ei täysin tyydyttänyt, antoi liian hyvän kuvan sellunkeitosta, voi olla todellakin kultakaivos metsäyhtiöille, sahaus ja sahatavaran vienti pitäs kans tarkastella jne.

    Täytyy oikaista virheellinen käsitys ettei jopku vie jätkältä rahoja vedonlyönnissä.

    Jätkä olettaa että koivu on vetisimmillään kesällä vaan kun ei ole. Mikäli uskomme heitä jotka ovat asiaa selvittäneet ja julkaisseet tuloksiaan.

    ”Kun puutavaran varastointiaika oli alle 31 vuorokautta, oli tuoretiheyden keskiarvo korkeimmillaan talvikuukausina noin 915 kg m3 ja kesäkuukausina noin 850 kg m3”

    metsätieteenaikakauskirja

    Yksi mittari verrattaessa voisi myös olla se että arvioitaisiin myös ulkomaalaiset tuotantopanokset ja sivuvirrat yms.  Sen takia mie epäilen kaikkia tuollaisia  lukuja mihin kiinnitin huomiota….  helpointa että uskoo vaan että hienoa on sellu ja lipeän polttaminen ja mekaaninen metsäteollisuus on tarpetton kuoleva ala, siinä metsäteollisuus on onnistunut hyvin. Ei puhuta laatupuusta tarkottamalla puun teknistä laatua esim rakennus- ja huonekaluteollisuuteen.  Sitä ei ole enää. Sitävähääkään mitä oli aikoinaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.3.2023, 08:31

    En löytänyt tuoretta lähdettä muuntokertoimeen, siksi kysyin. Viennistä muistaakseni 3/4 havusellua.

    Tomperi kysyit nimenomaan sellusta ja minulla on tapana vastata mihin kysytään. Siellä kaaviokuvasta Tomperi näkee (linkki edellä) viennin rakenteen: Kiinaan menee myös sahatavaraa mutta sen osuus on pieni, ehkä kymmenys lisää koko Kiinaan kohdistuvasta viennistä. Sahatavarassa suhdeluku on toinen eli raakapuun menekki on vähän yli kaksi kertaa tuotteen määrä.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 232)
1 2 3 … 20 21 22 23 24