Keskustelut Metsänhoito Tuulikaatosiemenpuiden keruu

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)
  • Tuulikaatosiemenpuiden keruu

    Naapurilta kaatui 15-20 järeää simenpuumäntyä aukolta n 200m tieltä.Naapurilla käsitys että maassa lojuvia siemenpuita ei saa korjata.Puita on vielä senverran pystyssä,että metsälain jättöpuupykälä toteutuu.Taimikkoa ei ole riittävästi,taimistovaurioita ei korjuusta tule,pitää viljellä uudelleen.
    Onko esim MK kieltänyt uudehkolta(n 5v) uudistusalalta tuulikaatosiemenpuiden keruun?

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei siemenpuu uudistuksen käyttämättömyys merkitse sitä että olisi välttämättä kannettava multaa istutusta varten kiviseenkään maastoon.

    Jätkälle tiedoksi että kivikkoon voi ihan käsipelilläkin kylvää siemeniä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

     

    Jätkä

    Hajakylvönä hangelle – tulos on hyvä, mutta siementä menee rutkasti.

    Jos jollakulla on niin kiviset maat, että istutus on vaikeaa, niin suosittelen luopumista tai myymistä, ellei tila kävisi murskaamon raaka-aineeksi.

    Tuskin avokallioita omistavatkaan pähkäilevät kallioittensa kanssa, nehän ovat ”ilmaisia” – olleet kitu – ja joutomaita. Miksi niiden kanssa painiskella?

    rööri roope

    Voisko jätkä opettaa meitä yksinkertaisia metsänkasvatuksessa ettei siemenpuut kaatuisi tuulen voimasta?Vai oliko aamuset höpinät korjaussarjan jäljiltä?

    Jätkä

    Kasvata ohjeen mukaan, älä päästä liian tiheäksi. Kun harvennusmalleissa ollaan leimausrajalla, niin silloin savotta käyntiin. Jos enskassa poistuma on 120 kiintoa hehtaarilta, on myrskytuhot varmat. Jos lähtee vain 60 kiintoa, voi selvitä ilman tuulikaatoja.

    Tolopainen

    Jos kuusikkoa kasvatetaan n.1700 tiheydessä ja enska tehdään moottorisahalla ja korjuu traktorilla ilman leveitä baanoja, poistuma on alle 30 kiintoa, kun harvennetaan niin, että jäävä puusto on n.1100. Pikkutukkia kertyy jo ensimäisestä harvennuksesta ja tyvet yli 20cm.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuuli ei vain valitettavasti ole lukenut samoja oppikirjoja kuin Jätkä.

    Kuten sanottu nuo Jätkän opit taatusti parantavat siemenpuidenkin tuulenkestävyyttä. Yksi siihen vaikuttava asia, jota hän ei tullut maininneeksi on kunnollinen ojitus heti kierron alusta alkaen.

    Tosiasia on kuitenkin että 90% siemenpuukuvioista kaatuu myrskyissä ainakin muutama puu. Eikä tarvitse niin erikoinen myrsky olla kun se kaataa yli puolet kuvion puista. Jostain kumman syystä isommilla siemenpuukuvioilla. Löytyy aina joku puu joka jää pystyynkin.

    Kun siemenpuiksi on valittu parhaat puut ja ne tuulenkaatoina sitten tuhotaan tulee uudistamiselle ylimääräisiä kustannuksia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Jätkä

    Pohjanmaalla on hieman eri juttu kuin Suomessa.

    Kun maa on aakeeta – laakeeta, niin siellähän vesi seisoo ja rahkasammal kasvaa. Ojitus on pakollinen liike ”kaikilla” avohakkuualueilla, on siellä siemenpuut taikka ei.

    Kuitenkin, jos metsä on hoidettu aikanaan ja päätehakkuussa on jäljellä 400 r/ ha, on pystyssäpysyminen suht. varmaa, kunhan edellisestä hakkuusta on kulunut yli 15 vuotta.

    Jos taas pohjavesi on alle puolen metrin syvyydessä, puut melko heikosti kiinni – männyilläkään ei ole hääppönen paalujuuri, mutta siihenkään ei auta viimehetken ojitukset.

    Siemenpuiden tehollinen ikä on pari vuotta, eli kun ne ovat siemensatonsa karistaneet, sirkkataimia löytyy muokkausjäljessä ”lakki päässään”, niin silloin on aika korjata kaikki siemenpuut pois, ovat ne sitten pitkällään tai pystyssä.

Esillä 7 vastausta, 11 - 17 (kaikkiaan 17)