Ainakin muutama asia tuli etsimättä mieleen. Vuokrataso, onko se vallitsevan markkinatason mukainen. Sähköyhtiön pitää vastata tieyhteyksien kunnossapidosta. Yhtiön pitää kerätä kamat pois sitten vuokra-ajan päätyttyä. Koituuko tuulivoimalasta äänellistä tai maisemallista haittaa. Tuleeko kiinteistöveroa maksettavaksi ja kuka siitä vastaa.

https://yle.fi/uutiset/3-6785235

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/mtk-tuulivoimalan-maksettava-kunnon-vuokraa-1.16638

Sopimusmalleja ja muuta asiaa löytyy kun laittaa nettiselaimen hakukenttään ”tuulivoimalan vuokrasopimus”.

Systeemihän menee usein niin, että tuo hankkeen käynnistäjä ei sijoita hankkeeseen omaa rahaansa vaan myy sen edelleen jollekin sijoittajalle, joka voi olla mistä tahansa maasta.  Ja luonnollisestikin saattaa lopuksi ajaa hankkeen konkurssiin ja jättää kaikki velvoitteensa aikanaan hoitamatta.  Tämä kannattaa pitää sopimusta miettiessä mielessä.

Esimerkiksi voimalan purkukustannus on tosi korkea. (netistä löytyy tietoa)  Pitää saada saada luotettava vakuus purkuhomman tekemisestä ja tietysti myös erääntyneiden  vuokrien saannista.

Varmistettava, että kiinteistöveron maksaa vuokralainen.  Kaavoituksesta tehdään yleensä sopimus kunnan kanssa.  Ongelmana on kiinteistövero, jos voimalatontti jää aikanaan käyttämättömäksi.  Hyvä olisi, että sopimuksessa kunta sitoutuu palauttamaan alueen metsämaaksi, jos voimalakäyttö loppuu.

Ei kannattane sitoutua siihen, että vuokramiehellä on optiota jatkaa vuokrasopimusta vuokrakauden päätyttyä.  Vuokrakausi on usein 25-30 vuotta tuotannon aloittamisesta.

Jos olet MHY:n jäsen, sinulla on mahdollisuus saada ainakin MTK:n mallisopimus ja ehkä sieltä juristin neuvojakin.  Joka tapauksessa olisi hyvä käydä sopimus läpi juristin kanssa.

Kannattaa ottaa huomioon sekin, etteivät läheskään kaikki hankkeet toteudu.  Syynä voi olla kaavoituskysymykset tai se, ettei hanke osoittaudu kuitenkaan kannattavaksi.

”Voiko olla vuokraamatta jos ei taho vai meneekö se kaavotuksella tuulivoimalle yms.”

Pakko ei ole vuokrata, mutta kaavoittaja voi kaavoittaa (tai on ehkä jo kaavoittanut?) alueen tuulivoiman tuotantoalueeksi. Ainankin isommat ”tuulivoimapuistoalueet” näkyvät maakuntakaavoissa ja kunnan tai kaupungin nettisivuiltakin löytynee tietoa kaavoituksen tilanteesta.

Metsätaloutta voi harjoittaa ihan normaalisti, vaikka oma palsta kuuluisi tuulivoimakaava-alueeseen. Jos itse ei vuokraa maataan tuulivoimayhtiölle, niin voimaloita voi tulla kuitenkin naapuripalstoille, jos omistajat vuokraavat. Tällöin jää itse ilman vuokraa ja naapurit saavat suuremman vuokran, kannattaa siis tunnustella mitä mieltä muut ovat hankkeesta, puoltaako vai vastustaako suurin osa.

On tuossa hyllyssä eräs tuulivoimayhtiön tarjous, jonka sain tarkistettavaksi. Vuokra-aika 25v. Käyttökorvaus (vuokra) 3% alueen voimaloissa tuotetun energianmyynnin bruttomyyntitulosta, jakautuen vuokratun pinta-alan suhteessa maanomistajien kesken. Lisäksi korvausta nostaa se jos voimala tai voimaloita tulee omalle palstalle, jolloin niiden alle jäävästä maa-alueesta saa erillisen korvauksen.

Ei siinä maanomistajalle ole juuri muita velvoitteita kuin, se ettei saa tehdä alueella mitään tuulivoimatuotantoa haittaavaa.

Vuokralainen, tuulivoimayhtiö, tekee tiet, hoitaa ne, maksaa kiinteistöverot, hoitaa kaavat, rakennusluvat, valitukset jne. Tiealueilta ja voimalan tontilta kaadettavat puut jäävät maanomistajalle. Maanomistajilla on oikeus käyttää voimaloita varten mahdollisesti rakennettavia uusia teitä. Mikäli tuulivoimatuotanto joskus loppuu laitteiden purkaminen ja alueen maisemointi kuuluu tuulivoimayhtiölle.

Kun/ jos aikanaan tulee ”tarjous” maavuokrasopimuksesta, kannattaisi käydä se tarkasti läpi ainakin jonkun metsänaapurin tai naapureiden kanssa ja yhdessä vielä tarkistuttaa jollakin asiaa tuntevalla.

Jos omalla maalla olisi tuulivoimala, joka jäisi joskus maanomistajan kontolle, pudottaisin siivet alas ja muuttaisin konehuoneen saunaksi. Olisi hulppeaa löylytellä 140 metrin korkeudessa!

Jotenkin tästä tuulivoimahommasta on sellainen tunne että sopimuksista huolimatta jotain on jäämässä maanomistajan kontolle. Kannattavuus lähinnä ihmetyttää kun tehdään kilometritolkulla moottoritietä metsään ja ajetaan 100 rekkakuormaa betonia joka jalustaan, lisäksi sorat ja rekkalasteittain rautaa pelkkään perustukseen, nostetaan mylly pystyyn jonka toiminta-aika on varsin lyhyt. Jos nämä kaikki toteutuvat niin koitipaikastani 50km säteelle pitäisi tulla yli 200 myllyä. Toki ei sama yhtiö kaikkia tee, mutta millä rahalla ne puretaan? Tässä nyt yritetään vain saada näyttämään eu:n päästötavoitteet isolla rahalla hyvältä.

Tuulivoimaprojektit on nykyisin jäissä kun valtio lopetti rahan syytämisen niihin. Viimeisen rahoituskauden voimalat piti olla valmiina marraskuun lopussa. Kun Ol3 valmistuu markkinoille tulee niin paljon sähköä että yhtään tuulimyllyä ei tarvita. Suomen ja Pohjoismaiden sähkön kulutus on pienentynyt jo yli 10v. Aurinkosähkö tulee olemaan lähivuosina merkittävämpi investointikohde kuin tuulimyllyt.