Keskustelut Metsänhoito Työttömyyden hurja hinta 6 miljardia euroa ja vienti supistuu edelleen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 176)
  • Työttömyyden hurja hinta 6 miljardia euroa ja vienti supistuu edelleen

    Työttömyysmenot ovat kasvaneet jo kuuteen miljardiin euroon. Yrityksille työttömyyden kustannukset näkyvät työttömyysvakuutusmaksuissa. Tilannetta pahentaa viennin supistuminen jo kuudetta vuotta peräkkäin ja lasku jatkuu. Ainoa viennin ala, mikä selkeästi kasvaa, ovat osaavat ihmiset. Onko tästä kuolemanspiraalista ulospääsyä, ja miten se tehtäisiin?

     

  • savo'ttamies savo’ttamies

    Jätkälle….sellunkeitossa kaikki palkkakustannukset lopputuotteen hinnasta n 14%, raaka-aineen, kuitupuun kantohinnan osuus 5 %…nämä kustannukset ei siis tunnu vähääkään missään….

    Planter Planter

    Ehkä jukisella sektorillakin olisi vielä ”perkaamisen” varaa.

    ”Kävin hattu kourassa” Valtiontalouden tarkastusvirastossa kyselemässä asioista ja hattu kourassa tulin pois. Katselin jälkeenpäin minkälaista porukkaa siellä on, kun tuntui, että ei halua tulla häirityksi. Karsin pois sihteerit, assistentit, nimet ja tällaista jäi:

    Johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, tilintarkastuspäällikkö, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, ylivirastomestarikastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava finanssipolitiikan tarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, ICT-päällikkö, johtava lainsäädäntöasiantuntija, johtava tilintarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja,johtava tilintarkastaja, tilintarkastusneuvos, ylitarkastaja, tuloksellisuustarkastuspäällikkö, hallintojohtaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, ylitarkastaja, tuloksellisuustarkastuspäällikkö, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, ylijohtaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, tilintarkastusneuvos, tilintarkastuspäällikkö,johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, ylitarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, ylitarkastaja, ylitarkastaja, tilintarkastusneuvos, johtava tuloksellisuustarkastaja, tilintarkastusneuvos, ylitarkastaja, ylitarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, tilintarkastuspäällikkö, johtava tilintarkastaja, ylijohtaja,johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja,johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tuloksellisuustarkastaja, johtava tuloksellisuustarkasta, finanssipolitiikan tarkastuspäällikkö, tuloksellisuustarkastusneuvos, johtava tuloksellisuustarkastaja, tuloksellisuustarkastuspäällikkö, projektiasiantuntija, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, johtava tilintarkastaja, tuloksellisuustarkastusneuvos, johtava tilintarkastaja, johtava finanssipolitiikan tarkastaja, tietohallintopäällikkö, tilintarkastuspäällikkö, tuloksellisuustarkastuspäällikkö, tuloksellisuustarkastusjohtaja, ylikamreeri, johtava tilintarkastaj, johtava tuloksellisuustarkastaja, tuloksellisuustarkastusneuvos, ylitarkastaja,johtava lainsäädäntöasiantuntija, johtava tuloksellisuustarkastaja, tilintarkastusjohtaja, ylitarkastaja, ylitarkastaja, johtava tuloksellisuustarkasta,pääjohtaja
    johtava tuloksellisuustarkastaja

    Metsuri motokuski

    Minä olen sitä mieltä että pelkällä palkkatason laskulla ei vientiä saada vetämään. Yksi keino voisi olla myös verotuksen kaventaminen. Tästä tietenkin aiheutuu se että meistä jokainen joutuu sitten käyttämään omaa rahaa tarvittavien palvelujen ostoon.

    Toisaalta onko Suomessa sellaista työtäkään tarjolla jota olisi tarjota ulkomaille. Raskas metalliteollisuus on paennut kolmansiin maihin eikä sieltä tule takaisin kovin helpolla. Meillä taitaa olla tilanne se että meillä ei ole sopivaa ammattitaitoista väestöä tarjota nykyisiin haastellisempiin töihin. Nyt on menossa sellainen väliinputoajien aikakausi jossa ammattitaidottomat eivät saa itselleen töitä ja notkuvat perustoimeentulon varassa vielä pitkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lisää vientiä paremmalla koulutuksella ja innovaatioiden tukemisella.

    Työttömyyden hoito ei auta vientiin, mutta auttaisi valtiontalouden tasapainotuksessa. Työpaikat ja työttömät kohtaisivat paremmin, jos työmarkkinatuen voisi käyttää palkkatukeen, ts. tuki säilyisi ainakin työsuhteen alkuvaiheessa ennallaan. Tämä poistaisi kannustinloukun niiltä joilla ei ole muita tukia.

    Jovain

    Rakenteissa se hyvinkin on työttömyyden hurja hinta, niin kuin MaalaisSeppo tuolla edellä esittää. Saavutetun edun purkaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi, kohdistuupa se sitten yksilöön tai yhteisöön. Oikeneehan se siitä vaikka kulumalla, mutta aikaa siihen menee. Päättäjillä on tahto oikaista kurjistuminen, mutta palkansaaja vastustaa. Pelätään etuuksien menettämistä, jota sitten vastustavat, vaikka kysymys on yhteisestä edusta. Lähtökohta on kuitenkin antaa periksi, että voidaan aidosti rikastua ja se on kaikkien lähtökohta. Olkoon sitten vaikka sääntelyn purkamisesta tai perkaamisesta, jota ns. lihavien vuosien jäljiltä riittää.

    Jätkä

    savo`ttamies:

    Jätkälle….sellunkeitossa kaikki palkkakustannukset lopputuotteen hinnasta n 14%, raaka-aineen, kuitupuun kantohinnan osuus 5 %…nämä kustannukset ei siis tunnu vähääkään missään….”

    Tamoereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä tutkittu: -Paperirullan hinnasta 15 % on työpalkkojen osuus, Sellupaalin hinnasta 8 % on työpalkkojen osuus, 5 % on kantohintaa.

    Puuki

    Se vuoden 2008 jälkeinen palkkapolitiikka meni Suomessa överiksi.  Jos en ihan väärin muista niin tuosta lähtien esim.  julkisensektorin palkkamenot  on nousseet n. 40 %, mutta kun odotettua talouskasvua ei tullutkaan, joten velkarahalla pitää toimia.

    Kalliiksi on tulleet myös ulkoistamalla tehdyt hankkeet. Mm. uuden it-järjestelmän rakentaminen ja ylläpito sote-puolella. Esim Virossa vastaava järjestelmä tuli (suhteutettuna väkimäärään)  paljon halvemmaksi.

    Virossa muutenkin  taidetaan olla jo edellä Suomea talouden puolella. Ainakin yritysten toiminta on tehty siellä helpommaksi. Toisaalta Suomella on lisänä omat hankaluutensa mm. vieraan työvoiman verotuksen ja verottoman alkoholin tuonnin takia.

    petep

    Paperimiesten palkat on ollut aina jostain avaruudesta. Jossain kohtaa luulivat olevansa korvaamattomia ja lakkoilivat joka mutkassa.

    Sitten näpättiin muutama tehdas kiinni niin loppu se lakkoilu….En pidä minään ruudinkeksijöinä vaikka kuin istuvat kovalla palkalla .

    Kalle Kehveli

    Yllätys, yllätys! Valtion ja kuntien työntekijöiden palkat lomineen ja etuineen ”kepittävät” selvästi teollisuustyöntekijöiden palkat. Vientiteollisuus työntekijöineen elättää tämän maan, kunnioitusta siis hieman heille. Myös maatalouden ja metsätalouden sekä teollisuuden tuet ovat täysin turhia, kaikki pois.

    Jätkä

    Viime lokakuussa julkaistut paperikoneenhoitajan palkat olivat 4500 – 5800 € / kk.

    Sellaisten palkkojen takiako tehtaita ja -koneita on suomessa suljettu?

    En jaksa uskoa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 176)