› Keskustelut › Metsänhoito › Tyvimutka

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Tyvimutka

    Sent on: 13.11.2015, 17:31

    Nyt hirvikiimassa olevat jo väittävät, että istutuspuiden tyvimutkat johtuvat hirvivahingoista. HAH – ei takuulla johdu.
    Ranganvaihto voi johtua siitä, että hirvinappaa latvan, mutta se näkyy korkeintaan poikaoksana ja sahatavarassa.
    Avojuuritaimien istutuksissa koulutettiin ja neuvottiin asettamaan taimi joko kuopan ”suupieleen, taikka vinoon lyödyn istutuskuopan etureunaan. Molemmissa tapauksissa juuret jäivät vain yhdelle puolelle, jolloin puun juuret kehittyivät toispuoleisiksi. Samoin miljoonat taimet istutettiin vinoon ja neuvottiin, että ”Taimi nousee aina pystysuoraan”.
    Niinhän se nousi, mutta toispuoleinen juuristo ei pystynyt pitämään puuta pystyssä, vaan se kallistui ja korjasi itse kasvamalla lylyä alapuolelle.
    Tyvimutka oikeaa vasta sahalla, vaikka puu paksunee, niin mutka pysyy. Siksi tyvitukin lenkoutta mitattaessa aloitetaan mittaus vasta metrin korkeudelta.
    Arvelut kannattaa jättää tekemättä – ainakin ne kannattaisi jättää levittelemättä.

    Tekijä
    Jätkä pätkät
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metät kunnossa! 13.11.2015, 17:42

    Mäntyä en uudista muutoin kun kylvämällä. Voi ammattilaisilta onnistua paalujuuren asettaminen siten, että tyvestäkin tulee suora, mutta minä mielelläni häviän muutaman vuoden kasvussa ja lähden siis nollasta. Tyvimutka ei johdu hirvistä, ainakaan valtaosassa tapauksissa.

    jees h-valta 13.11.2015, 18:02

    Eipä tietenkään ny hirvistä mikään johdu mutta eipä juuri istuttaminen huonompi vaihtoehto männyllekkään ole. Alkaa olla parikymppinen istutusmännikkö jo tukkia pukkaavaa metsää. Tosin vikoja on enemmän kuin tarpeeksi sekä hirvistä että maapohjan liiasta rehevyydestä johtuen. Myyrätkin jättivät omat reviirimerkkauksensa.
    Mutta mitäs näistä kun tukki hiukan kuitenkin tyvestään jopa tukilta näyttää. Antaa vahingon kiertää jalostukseen. Tiedä vaikka siellä joskus vielä herättäisiin huomaamaan suomalaisen ”karjankasvatuksen” irvokkuus metsissämme.

    mettämiäs 13.11.2015, 18:13

    Tyvimutka paljasjuurisilla istutetuilla puilla johtuu käytännössä aina sen aikaisesta taimituotantotekniikasta; taimitarhoilla paljasjuuriset taimet koulittiin sellaisilla värkeillä, joissa taimet laitettiin koulintakoneen kiekon yläreunaan ja kiekon pyöriessä taimi sitten ”istutettiin” taimitarhan kenttään kiekon alareunan ollessa maassa. Tällöin käytännössä lähes aina juuri jäi tässä koulintavaiheessa mutkalle ja sitä mutkaa ei tietenkään saatu oikaistua missään vaiheessa istutettiin taimi sitten ihan ”miten päin” tahansa. Tästä asiasta tuli aikanaan väiteltyä taimitarhan johtajien kanssa, mutta siihen aikaan näistä asioista ajateltiin ihan puhtaasti tuotantolähtöisesti eikä asialle tehty mitään. Paakkutaimet sitten aikanaan muuttivat/korjasivat tämän ongelman.

    Portimo 13.11.2015, 18:56

    Portimo hakkasi 1980-luvulla lähemmäs parikymmentä vajaatuottoista kuviota, jotka aurattiin. Männyntaimet olivat tietenkin niitä paperipottitaimia, joissa myös paperi pantiin maahan. Yhden 7 hehtaarin alueen hirvet söivät jo pienenä. Taimet olivat niin pieniä, että hirvet söivät käytännössä vain uusimman vuosikasvun. Elukka meni siinä keskellä pitkin auranvakoa ja söi kahta puolta. Sain siitä sitten ihan mukavan korvauksenkin.

    Muutama vuosi sitten alue harvennettiin. Samalla todettiin, että lähes joka puussa on tyvimutka. Kaikissa muissa saman ajan istutuskohteissa taimet ovat suoria.

    Ei tästä voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen, että hirvivahinko saa taimen kehittymään toispuoleisesti. Oisko niin, että lumi painaa kallelleen tainta, jonka latva on lähtenyt uudelleen jotenkin sivusta. Joka tapauksessa portimo on omien kokemustensa perusteella jämerästi sitä mieltä, että hirvivahingon jälkeen voi syntyä tyvimutka.

    Metät kunnossa! 13.11.2015, 19:11

    Portimo, olivatko taimet samaa alkuperää muillakin kuvioilla ja oliko istutustyövoima samaa?

    Jätkä pätkät 13.11.2015, 19:15

    ”Tyvimutka paljasjuurisilla istutetuilla puilla johtuu käytännössä aina sen aikaisesta taimituotantotekniikasta; taimitarhoilla paljasjuuriset taimet koulittiin sellaisilla värkeillä, joissa taimet laitettiin koulintakoneen kiekon yläreunaan ja kiekon pyöriessä taimi sitten ”istutettiin” taimitarhan kenttään kiekon alareunan ollessa maassa. Tällöin käytännössä lähes aina juuri jäi tässä koulintavaiheessa mutkalle ja sitä mutkaa ei tietenkään saatu oikaistua missään vaiheessa istutettiin taimi sitten ihan ”miten päin” tahansa. Tästä asiasta tuli aikanaan väiteltyä taimitarhan johtajien kanssa, mutta siihen aikaan näistä asioista ajateltiin ihan puhtaasti tuotantolähtöisesti eikä asialle tehty mitään. Paakkutaimet sitten aikanaan muuttivat/korjasivat tämän ongelman.
    Lähetetty: 50 min sitten
    Lähettäjä: mettämiäs ”
    -Olet oikeassa, mutta niin väärässä.
    Taimitarhan koulimiskone teki juuri noin ja niissä taimissa näki, kuinka se taimi nousi aina pystyyn.
    Metsitimme kahdeksan hehtaarin pellon isoilla avojuuritaimilla, joissa oli jyrkkä tyvimutka.
    Kuitenkin jo vuosikymmenten kokemuksella tiesin, että avojuuritaimet pitää istuttaa juuret alaspäin ja niin me teimme.
    Kaikki taimet istutettiin siis vaakasuoraan, mutta jo kuukauden kuluttua ne olivat pystyssä.
    Nyt alueelle tehtiin ensiharvennus ja kävellessäni savotan jälkeen siellä, en löytänut yhtään tyvimutkaa.

    jees h-valta 13.11.2015, 20:29

    Aika huikeaa on ammatillinen laatutyö ollut jätkä pätkällä. Tuon oivaltaminen on ollut aika hyvää oman järkeilyn tulosta joka olisi aika tervetullutta koko nykyisellekkin metsäsektorille.

    Portimo 14.11.2015, 07:36

    Mettänsä hoitanut kysyi lisätietoja.

    Kaikki kuviot olen istuttanut itse ja taimiaines on ollut samanlaista.

    Ainoa erottava tekijä oli hirvien aiheuttama latvan vaihtuminen.

    pihkatappi pihkatappi 14.11.2015, 08:46

    Ei ne nuo tyvimutkat aina tietysti hirven tai myyrän aiheuttamia ole. Paljasjuuritaimien ja istutustekniikan syystä varmaan tullut pitemmälle matkalle sitä lenkoutta.

    Muistan hyvin kun noita 90 asteen kulmaan sijoittuneita juuria yritin asettaa alaspäin, kyllähän siinä kävi niinkuin jätkät pätkät sanoi, rungot osoittivat enempi vähempi sivulle kuin taivasta kohti. Ei sitä silloin ajatellut että juurien epätasainen sijoittuminen aiheuttaisi koko puun kasvuiälle lenkoutta, mutta ohjeena oli että männyn juuret pitäisi istuttaa siten että paalujuuri pääsisi poraamaan itsensä suoraan alas.

    mehänpoika 14.11.2015, 09:47

    Hirvisyönnösten aiheuttamat tyvimutkat istutusmänniköissä ovat yleisiä mutta merkitykseltään ehkä vähäisempiä kuin kuoren syönnistä runkoihin hitaasti kyljestyvät korot. Nekin paljastuvat vasta joskus sahoilla. Siis sellupuuta tulee sahoille hirvituhoaloilta jo nyt ja tulevaisuudessa.

    Ehkä pahin hirvien aiheuttama menetys syntyy silloin, kun hirvet syövät männyntaimikon vuodesta toiseen ”hivuttamalla”. Silloin syntyy enemmän tai vähemmän aukkoisuutta ja lisäksi runkoihin kaikki mahdolliset piilevät viat. Kun latvusto ei ”sulkeudu” jo taimiasteelta lähtien, syntyy runkoihin voimakasta oksaisuutta, kun viereisten puiden varjostus alaoksille on puutteellista. Näin valtaosa järeästäkin männystä päätyy selluksi.

    Lenkuratyvet ovat hyvin harvoin hirvien aiheuttamia. Nykyisin tällaista pääsee harvemmin tapahtumaan, kun paljasjuurisista taimista on valtaosin luovuttu. Valitettavasti männyn istutukset hirvien vuoksi ovat nykyisin hyvin vähissä. Tämä on ollut lisäämässä kuusentaimikoiden hallatuhoja ja latvanvaihdoksia, joista on murheita nyt ja tulevaisuudessa motohakkuissa ja sahoilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
1 2 3