› Keskustelut › Metsänhoito › Tyvimutka

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Tyvimutka

    Sent on: 13.11.2015, 17:31

    Nyt hirvikiimassa olevat jo väittävät, että istutuspuiden tyvimutkat johtuvat hirvivahingoista. HAH – ei takuulla johdu.
    Ranganvaihto voi johtua siitä, että hirvinappaa latvan, mutta se näkyy korkeintaan poikaoksana ja sahatavarassa.
    Avojuuritaimien istutuksissa koulutettiin ja neuvottiin asettamaan taimi joko kuopan ”suupieleen, taikka vinoon lyödyn istutuskuopan etureunaan. Molemmissa tapauksissa juuret jäivät vain yhdelle puolelle, jolloin puun juuret kehittyivät toispuoleisiksi. Samoin miljoonat taimet istutettiin vinoon ja neuvottiin, että ”Taimi nousee aina pystysuoraan”.
    Niinhän se nousi, mutta toispuoleinen juuristo ei pystynyt pitämään puuta pystyssä, vaan se kallistui ja korjasi itse kasvamalla lylyä alapuolelle.
    Tyvimutka oikeaa vasta sahalla, vaikka puu paksunee, niin mutka pysyy. Siksi tyvitukin lenkoutta mitattaessa aloitetaan mittaus vasta metrin korkeudelta.
    Arvelut kannattaa jättää tekemättä – ainakin ne kannattaisi jättää levittelemättä.

    Tekijä
    Jätkä pätkät
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Portimo 14.11.2015, 12:30

    On Portimo nähnyt sellaisenkin alueen, jossa tyvimutka aiheutui istutuksesta.

    Alue oli muokkaamaton. Kuokalla tehty istutuskolo tuli kallelleen. Niinhän se luonnostaan pyrkii olemaan, kun voimalla lyödään kuokka maahan. Taimet tulivat vinoon, josta johtui mutka.

    Vielä isompi harmi oli, että istutukolo jäi usein aivan liian matalaksi. Liekö ollut koululaisia töissä. Taimen juuret oli tungettu yhteen sykkyrään. Totesin sen parikymmentä vuotta istutuksen jälkeen, kun joitain puita kuoli. Kun väänsin puun irti maasta, juuristo oli isona tönkkinä. Ilmeisesti juuret hirttivät toisensa hengiltä niin, että koko puu kuoli.

    Jätkä pätkät 14.11.2015, 14:21

    Meillä oli aikoinaan pienehkö aukko, jonka sitten MHY hoiti. Alue äestettiin maltillisesti – maapohja oli hienojakoista hiesua.
    Istuttaja oli poksautellut paperipotit maahan sen aikaisen käytännön mukaan.
    Itse olin silloin niin kaukana, että ei olisi kannattanut lähteä istutushommiin.
    Tuli käytyä parin kasvukauden jälkeen alueella. uskomattoman moni potti oli noussut ylös, mutta lähes kaikki jatkoivat kasvuaan – potti oli juurtunut kyljelleen ja taimi oli pystyssä.
    Ihmetellä pitää sitä elinvoimaa. Metsikkö siitä tuli ja taimikko harvennettiin sen tiedon mukaan, mitä silloin oli. Hirvet olivat nyppineet monia puita ja ne jätettiin pystyyn laskematta niitä jääviksi puiksi. Nyt siellä on hyvälaatuinen nuori männikkö, joka on ykkösharvennuksen läpikäynyt.

    Gla Gla 15.11.2015, 04:49

    Jätkä pätkät: ”Nyt hirvikiimassa olevat jo väittävät, että istutuspuiden tyvimutkat johtuvat hirvivahingoista. HAH – ei takuulla johdu.”

    Mihin tuolla viittaat eli ketkä ovat hirvikiimaisia ja ovatko he oikeasti noin väittäneet, vai oletko itse keksinyt väitteen, joka ei pidä paikkaansa ja nyt haluat todistaa sen vääräksi?

    antinpoika 15.11.2015, 17:04

    Näyttää siltä että voimakkaasti muokatut männynistutus alueet ovat äärimmäisen huonolaatuisia puuston suhteen, erityisesti auratut ja myöskin mätästetyt. Ei riitä metrin tyveäminen vaan puusta kehittyy moniväärä huonon istutuspaikan takia.
    Näitä 70-luvulla istutettuja on pari-kolme talvea harvennettu, läpimitta antaa kyllä tukkia kohtalaisesti mutta mutkaisuus vie ne kuituun.
    Näitä on miljoonia hehtaareita joten kyseessä lienee kaikkien aikojen puhallus, hirvet jää vahingonteossa kirkkaasti toiseksi.

    jees h-valta 15.11.2015, 17:34

    Kyllä on antinpojallakin aika väritetyt linssit kun väittää että jopa yli metrin korkeudesta mutkainen tyvi olisi istutuspaikkaongelma. On se tietysti siltä kantilta ettei hirvikanta ole ollut miltään osin sopiva mäntypuun laatutuotantoon sillä alueella. Tyvilenkous istutuksesta johtuen on aina alle puolen metrin ongelma maasta mitattuna. Toki lumitalvetkin voimakkaan heinityksen kera joitain mutkia aiheuttaa mutta se pahin on edelleen ne latvanvaihtojen aiheuttama kun hirvi siivoaa isoltakin alalta kaikki pienten taimien latvuksien vihreän.

    Metsuri motokuski 15.11.2015, 17:37

    Niimpä. Täällä vielä pelätään että hirvien takia ei mäntyä voi istuttaa ja kuusta laitetaan tilalle. Tuolla kun kulkee töissä niin valtava määrä männiköitä on perustettu liian reheville maapohjille. Nyt ne tulevat harvennusikään ja varmaan oikea temppu olisi lyödä ne uudestaan lattiaan ja vaihtaa puulaji. Ei se niin tehdä. Surkeimmat otetaan pois ja niistä lopuista sitten yritetään kasvattaa broileritukkia. Isännät uskottelevat että ne vielä joskus sahoille kelpaisi ja niistä pitäisi vielä tukin hinta maksaa.

    Jätkä pätkät 15.11.2015, 17:47

    Istutusvirhe, jossa puunjuuret ovat vain toisella puolella, aiheuttavat hieman isompaan puuhun sen, että rungon massan lisääntyessä se painuu kallelleen ja jos maa on routivaa, se jonakin vuonna kallistuu toiseen suuntaa. Tällöin rungosta tulee moniväärä.
    Kerran pysähdyimme tarkistamaan, miksi sellaisessa 1,5 metrisessä männikössä oli mielettömästi taimia kumossa.
    Vika oli juurikin istutusvirhe, jossa istutuskuoppa oli lyöty selkä suorana ja suorin jaloin. Taimet oli istutettu aina eteenpäin vinoon, eli joka toinen rivi kaatui Länsituulella ja joka toinen kaatui Itätuulella.
    Syy moiseen istutustyyliin oli opetuksessa ja metsäneuvonnassa.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 15.11.2015, 17:53

    Joskus hyvin kasvamaan lähtenyt männyn taimi alkaa hakemaan paikkaansa.Onko routivalla maalla ja suhteessa taimen kasvuun juuristo mahdollisesti riittämätön.Itsellä tuulisella mäellä osa männyn taimista ”hakee”keväällä asentoaan,olen tukikepittäny,jolloin taimi asettuu .Pituutta toistametriä ja vuosikasvaimet hyvän pituisia.Näihin kyllä metrin matkalle tulisi tyvimutka,ellen näköpaikan vuosi torjuntaa harrasta.

    mehänpoika 15.11.2015, 18:00

    Istutusvirhettä tai paljasjuurisen männyntaimen ”koukkujuuristoa” pidetään ehkä liikaakin syynä männyn taimen tyvimutkaan. Sitä se onkin, jos istutusala on valmisteltu muokkauksen osalta puutteellisesti.

    Ainakin paljasjuurinen männyntaimi vaatii juuriston hyvän muodostumisen kannalta katsottuna hyvin kuohkean ja ilmavan kasvualustan. Juuriston hyvä kehittyminen takaa sen, että taimi pysyy hyvin pystyssä eikä tyvimutkia pääse syntymään.

    jees h-valta 15.11.2015, 18:36

    Nyt kait voimme jo lopettaa noin vanhakantaisen asian vatvomisen kuin paljasjuuritaimien mutkailut. Niitten ajoista sentään alkaa jo aikaa olla.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
1 2 3