› Keskustelut › Metsänhoito › Tyvimutka

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3

  • Tyvimutka

    Sent on: 13.11.2015, 17:31

    Nyt hirvikiimassa olevat jo väittävät, että istutuspuiden tyvimutkat johtuvat hirvivahingoista. HAH – ei takuulla johdu.
    Ranganvaihto voi johtua siitä, että hirvinappaa latvan, mutta se näkyy korkeintaan poikaoksana ja sahatavarassa.
    Avojuuritaimien istutuksissa koulutettiin ja neuvottiin asettamaan taimi joko kuopan ”suupieleen, taikka vinoon lyödyn istutuskuopan etureunaan. Molemmissa tapauksissa juuret jäivät vain yhdelle puolelle, jolloin puun juuret kehittyivät toispuoleisiksi. Samoin miljoonat taimet istutettiin vinoon ja neuvottiin, että ”Taimi nousee aina pystysuoraan”.
    Niinhän se nousi, mutta toispuoleinen juuristo ei pystynyt pitämään puuta pystyssä, vaan se kallistui ja korjasi itse kasvamalla lylyä alapuolelle.
    Tyvimutka oikeaa vasta sahalla, vaikka puu paksunee, niin mutka pysyy. Siksi tyvitukin lenkoutta mitattaessa aloitetaan mittaus vasta metrin korkeudelta.
    Arvelut kannattaa jättää tekemättä – ainakin ne kannattaisi jättää levittelemättä.

    Tekijä
    Jätkä pätkät
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä pätkät 15.11.2015, 22:11

    Paakkutaimetkin menevät enemmän tai vähemmän vinoon, mutta nykyohjeiden mukaan ne istutetaan viiden sentin syvyyteen, eli vanhoilla pottiputkilla ei enää pääse niin syvälle.
    Sieltä kun ne ponnistavat ylös, niin tyvi tulee myös suoraksi.
    Taimi pitää vaan polkea tiiviisti maahan kiinni, ettei rouste nosta sitä ylös.

    suorittava porras suorittava porras 16.11.2015, 13:43

    Kuvakin aiheesta löytyy malliksi lukijoiden kuvat sivu 135. ”Mutkaa mutkan perään ” Lähetetty 24.04.2013.

    Kuvan metsän istutustaimet on ilmeisesti aikoinaan maan tavan mukaisesti tintattu vauhdilla ”nykäs-asentoon” . Tämän jälkeen heinä sekä hienojakoinen maa-aines on huolehtinut ”jatkojalostuksesta” .

    Muistan minäkin vielä ajan , jolloin minua opetettiin istuttamaan männyntaimet vinoon kuokkalaikkuun . Ei edes juuria kehotettu levittämään . Kuusentaimet sitävastoin istutettiin huolella ja juuret leviteltiin aina visusti joka suuntaan ennen peittämistä .

    No ..onneksi on keksitty potit . Istutusten laatu on kehittynyt monta pykälää . Kun vain vielä raivaukset opittaisiin tekemään aiemmin .

    pihkatappi pihkatappi 16.11.2015, 13:55

    Noinhanse meni, vaikka kuusen taimella oli hirveän laaja juuristo, tuli se istutettua paremmin kuin männyt, joita ei hyvin voinut istuttaakaan. Ja pottitaimet ovat tuon tietysti muuttaneet, nyt istuttaminen on paljon nopeamapaa ja lopputulos silti paljon parempaa.

    mettämiäs 19.11.2015, 20:31

    Pätkä:
    ”Olet oikeassa, mutta niin väärässä.
    Taimitarhan koulimiskone teki juuri noin ja niissä taimissa näki, kuinka se taimi nousi aina pystyyn.
    Metsitimme kahdeksan hehtaarin pellon isoilla avojuuritaimilla, joissa oli jyrkkä tyvimutka.
    Kuitenkin jo vuosikymmenten kokemuksella tiesin, että avojuuritaimet pitää istuttaa juuret alaspäin ja niin me teimme.
    Kaikki taimet istutettiin siis vaakasuoraan, mutta jo kuukauden kuluttua ne olivat pystyssä.
    Nyt alueelle tehtiin ensiharvennus ja kävellessäni savotan jälkeen siellä, en löytänut yhtään tyvimutkaa.”

    Voi Pätkä, olet niin väärässä. Tätä asiaa on tutkittu ja testattu moneen kertaan ja yksiselitteistä ratkaisua ei löydetty. Kuvaamasi asia, että harvennuksen jälkeen ei löytynyt yhtään tyvimutkaa, on taas ihan eri juttu. Huonoa istutustulosta pystytään parantamaan kovalla laatuharvennuksella ja ainakin rehevillä paikoilla (kuten pelloilla) luontaisesti syntyneitä kuusia ja rauduskoivuja hyödyntämällä.

    Jos haluaa yksiselitteisen vastauksen tähän esitettyyn ongelmaan (käsittäen kaikki kasvupaikat, maalajit, muokkaustavat, taimilajit, alkuperät yms.), tarvitaan mielestäni isompi koealue kuin 8 hehtaaria. Kyllä sen alueen pitää olla ainakin 10 hehtaaria…

    Jätkä pätkät 19.11.2015, 21:52

    Mettämies.
    Olet niin oikeassa, mutta tasan väärässä.
    Kun istutusmännyista oli puolet harvennettu pois ja ajettu ajourat, mahdollisti se käveleskelyn alueella. Eipä kyllä väärätyvisiä ollut siinä energiapuupinossakaan, joka sieltä hakattiin. Kaikki hakattu tavara meni energiapuuksi.
    Kun on kyse rehevästä peltomaasta, johon on istutettu mänty – kuusikko olisi paleltunut 100-varmasti ilman verhopuustoa, niin ensimmäisestä puusukupolvesta on turha odottaa laadukkaita tukkeja.
    Seuraava hakkuu jää uuden omistajan harkintaan, enkä usko, että siinä tukkipinoa kovin paljoa kertyy.

    mettämiäs 25.11.2015, 18:49

    Mettämiäs:
    ”Jos haluaa yksiselitteisen vastauksen tähän esitettyyn ongelmaan (käsittää kaikki kasvupaikat, maalajit, muokkaustavat, taimilajit yms.), tarvitaan mielestäni isompi koealue kuin 8 hehtaaria. Kyllä sen alueen pitää olla ainakin 10 hehtaaria…”

    Mettämiehestä en tiedä, mutta kyllä minä olin tuossa yo. kommentissani ihan väärässä. Jos on riittävän älykäs, kyllä se 8 hehtaariakin riittää…

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
1 2 3