Aikanaan otin yhden omakotitalon puutavaran omasta metsästä. Valikoin puut, kaadoin moottorisahalla ja katkoin sopiviin mittoihin. Enää en tekisi niin, ”logistiikka” meni liian hankalaksi.

Työmaalta oli yli 20 km metsään, metsästä 30 km sahalle, sahalta 20 km höyläämölle ja höyläämöltä 10 km rakennustyömaalle. Normaali päivätyön jälkeen iltaisin ja viikonloppuina yritin häärätä joka paikassa. Siitä huolimatta ponttilaudoista osa oli ehditty pontata väärin. Aikataulutus ei onnistunut, vaan jouduin taaplaamaan tavaraa sahan pihalle ja taas uudestaan työmaalle, kun tuoretta tavaraa ei passaa jättää mihinkään epämääräiseen läjään edes muutamaksi päiväksi.

Jos saha on lähellä ja raaka lomalaudoitus tai vanhanaikainen rima sauman päälle kelpaa, niin silloin voisin harkita….muuten en.

Toisaalta oli sitä takkahuoneen seinää mukava katsella ja metsässä käydessä muistaa vielä kannon mistä se ”punapetäjä” tuli kaadettua.

Tolopainen:

”Höyläri ottaa lautojen  höyläyksestä n.puolet siitä hinnasta millä niitä myydään kaupassa. Pienhöyläämöissä proffiilivalikoima on aika suppea ja höyläyksen jälki usein heikompi.”

Tämän päivän hinnoista ei tietoa, mutta muutama vuosi sitten ei kyllä ollut tuollaiset ryöstöhinnat.

Pienhöyläämön profiilivalikoima on rajaton. Olen kaksikin kertaa vienyt vanhan laudanpätkän ja sanonut että tälläistä tarvittais. Asettajainen ei niin mahdottoman kallista ole kun ei nyt ihan yhtä tai kahta lautaa höylätä. Tiedän että kumpikin höyläämö, joissa höyläytin juuri sellaista kuin vanha lauta on ollut, tekevät usein tälläisiä erikoistöitä. Eivät kyllä erityisesti asiaa mainosta, kaikki asiakkaat kun eivät kuulemma ymmärrä oikein sitä höylän asetuksen kertamaksua.

Pienhöyläämöt kilpailevat minun nähdäkseni juuri sillä höyläyksen laadulla.

Nämä kokemukset ovat takavuosilta kahdesta eri höyläämöstä. Toisessa puhuttiin Ruotsia, toisessa Suomea.

Tolopaiselle tiedoksi ettei sahuri tosiaankaan voi tehdä suurempaa palkkia puusta mitä puu on. Sopivasti kaarevan isonkin parrun kyllä saavat aikaiseksi, kunhan on sopiva puu. Lengosta tukista tietysti kaareva parru syntyy nätimmin.

Terveisin: Korpituvan Taneli

En minä ainakaan alkaisi ulkovuori lautoja omista tukeista sahauttamaan. Aikoinaan talon rakennuspuut sahautin omista tukeista, mutta tuskin tekisin sitä enää.

Silloin kun sahataan järeämpää runkotavaraa tai hirsiä, niin silloin sahaamisesta voisi olla taloudellisesti jotakin hyötyä, mutta lautaa en alkaisi sahaamaan ja höyläämään.

Jos puhutaan lomalaudoituksesta taikka yleensä pystylaudoituksesta ja vaihtoehtona on ostaa tai tehdä, niin omatoiminen tekijä tekee tilin kaatamalla tukit itse. Läpimitta ja pituus on otettava huomioon. Liian pienet tukit myyntiin.

Siirettävä kenttäsaha laanille ja tukit laudoiksi. kun ne ovat kuivahtaneet, ne voi vaikka siellä laanilla pohjamaalata ja sieltä kärrätä tuvan nurkalle. Kiinto kulkee kerralla henkilöauton peräkärryssä.

Jos höylätään, ulkovuorin ei tarvitse olla uunikuivaa. Suoraan höylästä kärryyn / kärryihin.

Jos tukit ovat sekalaista tavaraa, niitä kuluu paljon , että saadaan riittävästi materiaalia. Tulee hukkaa.

Jos haluaa tehdä hyvän, kannattaa ottaa selvää ihan perinteisistä tiedoista, taidoista ja asenteista. Jos esim on tutkittu, että ulkovuori kannattaa tehdä kuusesta, niin se pitänee paikkansa, kun sanotaan, että sydän pitää sahata pois, niin sekin pitää paikkansa, samoin ”Sydänpuoli säätä vasten” jne.  Olenpa nähnyt rakennusliikkeen ammattilaisten tekemää lomalaudoitusta, jossa laudat ovat sattumanvaraisessa asennossa, naulaus ei ole työohjeiden mukainen, alapäät on katkaistu suoraan jne – loputtomiin.

Jos asiaa pitää kysyä, niin luultavasti ei kannata moiseen savottaan ryhtyä. Puunjalostus pystymetsästä sopivan kuivaksi ulkoverhouslaudaksi ei toki mitään rakettitiedettä ole, mutta siihen sisältyy lukuisia työvaiheita ja jos ilman aiempaa kokemusta hommaan ryhtyy, niin projektin hallittu ja onnistunut läpivienti saattaa osoittautua aikaa ja hermoja vaativaksi.

Aloituksesta ei käynyt ilmi, onko tarve sahapintaiselle laudalle, ympärihöylätylle ponttilaudalle vai haetaanko hienosahattua pintaa. Hienosahatulla pinnalla oleva pontattu ja takalappeeltaan halkeamisurille höylätty – eli paras ulkoverhouslauta – on kaikkein konstikkain vaihtoehto omista puista tehtäväksi.

Tukkikuutiosta tulee tarkan kenttäsirkkelimiehen hyppysissä noin puolet karvalautaa. Ulkoverhouslauta olisi viisainta tehdä kuusesta. Oksaisuuslaadun puolesta hyvä lauta on terve/pienioksainen. Jokunen lyijykynän paksuinen kuiva oksa ei ole paha juttu, eikä välttämättä peukalon paksuinen tuore oksa. Joka tapauksessa rungosta tulee ehkä neljännes sopivaa tavaraa, kun se sahataan nimenomaan tätä varten.

Puiden kaato talvella, sahaus viimeistään näihin aikoihin ja huolellinen taapelointi saman tien. Karvalautana pääsee asentamaan ehkä jo kesällä. Jos höylätään, niin puun kosteus olisi oltava jossain 12-15 % tienoilla.

Pystyykö kaadon – puiden ajon sahauspaikalle – sahauksen (sirkkelimies paikalle) – sahatavaran taapeloinnin – sivujakeiden määränpään – höyläyttämisen (myös mobiilihöyliä on) – höylätavaran mahdollisen välivarastoinnin ja lopulta asennuksen – hoitamaan hallitusti? Ainakin pitää varautua siihen, että kalenterissa muut jutut joustaa. Jos harrastuneisuutta löytyy ja työtunnille ei laske hintaa, niin mikä ettei – mutta useimmiten kannattanee tilata satsi muoviin käärittyä kuivaa tavaraa tontille. Jos se ei vastaa esim. Rt-kortissa määriteltyjä laatusuosituksia, niin reklamaatio on aiheellinen, omien puiden kanssa vastaat laadusta itse.

Edit: noin niinkuin pääpiirteittäin. Kun sattuu olemaan sateinen kevät, eivät laudat kuivukaan suunnitellusti ja mikä neuvoksi? Jos haluaa varmistella, niin rakentaa omalla rungolla olevan kuivauskatoksen. Entä jos on suunnitellut kaatavansa rakennuspuut maaliskuulla, ottanut lomaa ansitöistä tätä varten ja kun savotalle suuntaa, metsässä onkin kainaloita myöten lunta? Helpommalla ja riskittömämmin luultavasti pääsee, kun tilaa valmista tavaraa.

Edit2: Olen sahauttanut ja höyläyttänyt omia puita jonkin verran, joten tiettyä kokemuspohjaa on. Harrastusluonteista tämä on ja kustannuksia ei juuri ole tullut laskettua. Nytkin on mm. lehtikuusta lattiaponttilaudaksi höyläämistä varten taapelissa odottamassa ja leppälautaa saunapaneelitarpeeksi. Pienet määrät kuusipaneelia kyllä mieluummin ostan valmiina.