Keskustelut Metsänhoito Uudistamisilmoitus pakolliseksi

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
  • Uudistamisilmoitus pakolliseksi

    ”…Esitysluonnoksen mukaan päätehakkuun tai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen metsänomistajan olisi tehtävä uudistamisilmoitus viimeistään kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Ilmoitus olisi pakollinen…” MT

    Tätä ei olisi tarvinnut riskiryhmiltä poistaa ollenkaan. Ne jotka ovat käyttäneet yhteiskunnan tukia (Kemera), uudistamisvelvoitteen laiminlyönti olisi sanktioitava.

  • Nostokoukku

    Olen autonikkunasta seurannut useamman uudistusalan tuloksia, yksityismailla. Viisi vuotta sitten muokattu rehevä uudistusala, kuusen istutus. Nyt kuuset ovat reilun metrin mittaisia rotanhäntäluiruja. Päällä läpipääsemätön viisimetrinen lepikko-pajukko-pihlajikko. Eli uudistuminen on onnistunut luontaisesti loistavasti ja hiiltä siinä niellään rutkasti. Tulosten tulkinta onkin sitten katsojasta kiinni. Sitä olen miettinyt, että päästäänkö jk-metsissä koskaan noin mahtavaan tulokseen. Varmasti lähes 50 000 runkoa/ ha.

    mehtäukko

    ”…. muokattu rehevä uudistusala, kuusen istutus….onnistunut luontaisesti loistavasti…”

    Eikköös tuossa viljelystä ole kysymys, jossa aivan normaalisti luonto täydentää?

    Mutta pointti on se, että vakuustalletus olisi riskiryhmille välttämätön. Rahat saisi kuitattua vasta kelvollisen taimikkoharvennuksen jälkeen. Muutoin ne siirtyisi Metka-rahastoon.

    Visakallo Visakallo

    Tuntuu muuten jotenkin hassulta, että metsää uudistettaessa pitää kyllä ilmoittaa hyvinkin tarkasti se puulaji, millä uudistetaan, mutta kun se uudistusala muuttuu taimikoksi, puhtaan rauduskoivikon puulaji onkin lehtipuu!

    Jovain Jovain

    Voihan se olla, että ainakin jatkuva kasvatus kaipaa tarkempaa määrittelyä, jo senkin takia, että ovat paremmin havaittavissa metsissä ja tienvarsilla. Metsäkeskus suosittelee jatkuvalle kasvatukselle hoitotapaa, joissa hyvä kuusialikasvos on valmiina. Kun taas metsänkäyttöilmoituksella suositellaan pienakkoja ja poimintahakuuta, eli suositellaan tekemään avoimia alueita. Ovat ristiriidassa keskenään ja ainakin jälkimmäiset näkyvät pusikoina tienvarsilla. Niin näkyvät myös hoitamattomat jaksottaisen taimistot ja metsät. Ja jää vielä epäselväksi, mikä oli metsänhoidon tarkoitus. Mitä käsitellään aukkona ja mitä hoitometsänä.

    Apli

    Tänäpäivänä näkevät satelliittikuvista melko tarkkaan miten aukot kasvaa ja mitä jos haluavat, mutta itse olen tehnyt heti istutuksen jälkeen ilmoituksen metsäkeskus.

    Visakallo Visakallo

    Ilmeisesti lehtipuiden osalta on olemassa tunnistamisessa ongelma, koska kaikki täysin puhtaat rauduskoivikotkin ovat taimoikkovaiheesta eteenpäin nimikkeellä ”lehtipuu”, eikä puulajia voi tietoihin tarkentaa oikeaksi. Sitä en tiedä, miten näiden ”lehtipuiden” kasvu on sitten laskettu. Raudus kun kasvaa hybridihaapaa lukuunottamatta aika tavalle eri tahtiin kuin muut lehtipuut.

    Jovain Jovain

    Tuplatuotot tai menetykset ovat erittäin hyvä määritelmä metsänhoitoon ja metsien tuottoon. Se joko saavutetaan tai menetetään. Sen määrittelyyn on erilaisia tapoja ja kaikki ovat oikein. Tuskin kannattaa mussuttaa täällä, oliko naapurilla paremmin tai huonommin. Pusikoituminen ainakin on hyvä esimerkki menettämisestä ja puustopääomien tuplaaminen menestymisestä. Toimii valtakunnan tasollakin. Metsien kasvun tuplaaminen voi olla mennyttä haavetta tällä hetkellä. Pysähtyi kuin seinään, mutta on se tuplaaminen valtakunnan tasolla mahdollista sekin. Voi olla, että haaveet 200 milj. kuution kasvusta vaatii metsänhoidon uudelleen järjestelyjä. Ainakin valvonnan ja tilastoinnin sopii toivoa säilyvän ajantasalla.

    Mäyräkoira

    Mittailin alkuviikolla rauduskoivujen pituuksia, kun istutuksesta tuli tasan kaksi vuotta. Pisin mittaamani oli 3,2m. Paljon taimia 2,5 – 3,0m. Kyllä rauduskoivu kasvaa nopeasti.

    mehtäukko

    Keskustelupalstojen parasta antia ollee julkaisut onnistuneista menettelyistä, jossa työpanos,olosuhde, hinta ja tulos muodostavat paremmuuden. Samoin syystä tai toisesta johtuvat takapakit jalostavat metsätalouden kulttuuria, kun niistä otetaan opiksi.

    ” Tuskin kannattaa mussuttaa täällä ”,- on taas sitä sisään lämpiävää vatulointia, jossa ei tunnusteta tosi-asioita. Tuntuuko tutulta?

    Jovain Jovain

    Hyvinkin tutulta tuntuu. Tallintakaa heitellään mitä sattuu, mutta siitä voi olla samaa mieltä. ”Jalostuneet” takapakit eivät edistä metsätalouden kulttuuria. Takamatkalla mennään ja siitä on otettava opiksi. Myös jatkuvan kasvatuksen metsät ovat jalostettavia metsiä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)