Keskustelut Metsänomistus Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 140)
  • Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

    Suomalainen malli, jossa metsänomistus ei itsessään anna maanomistajalle mahdollisuutta vaikuttaa omien maiden riistakantojen määrään, on aikansa elänyt. Suurten sorkkaeläinten metsästyksen pinta-alavaatimus (500 ja 1000 hehtaaria) käytännössä antaa ukkoutuville metsästysseuroille vapaat kädet kasvattaa omaa karjaansa muiden mailla, vastaamatta kuitenkaan karjankasvatuksen haitoista.
    Samaan aikaan erityisesti täällä Uudellamaalla on laaja joukko nuoria innokkaita metsästäjia, jotka mielellään kasvaisivat metsästyskulttuuriin, jos vain seurojen ovet aukeaisi. Laajempi metsästäjäreservi auttaisi ilman muuta pitämään sorkkaeläinkannat kurissa ja varmistaisi metsästyskulttuurin jatkumon yli sukupolvirajojen.
    Tätä ongelmaa purkaaksemme olemme alkaneet touhuta Ruotsin mallin mukaista järjestelyä, jossa metsästysseura aidosti maksaa maanomistajalle metsästysharrastuksesta ja sen sivuotuotteena tulevasta riistalihasta. Erityisesti Uudellamaalla nuoret ovat tottuneet maksamaan hyvistä harrastuksista ja parin tonnin vuosimaksu ei monellekaan ole iso raha metsästys- ja luontokokemuksista. Uskokaa tai älkää, nuorilla metsästäjillä on valtava into metsästää ja tehdä riistanhoitotyötä niin että kannat palautuvat järkevälle tasolle.
    Käytännössä maksamme maanomistajille vuosivuokraa 20-35 €/ha, ja arvolupauksemme on huolehtia tehokkaasta metsästyksestä. Tällä korvaustasolla maanomistajakin saa edes pienen palautuksen metsästyksen kaupallisesta arvosta ja riistatuhoista.
    Myönnettäköön, että toistaiseksi metsästysmaamme ovat aika pienet, mutta uskomme niiden laajenevan nopeasti.
    Miten suhtaudut metsänomistajana malliin? Ja erityisesti, minkälaiseksi kompensaatiorakenne pitäisi kehittää, jotta joskus vuokraisit maasi jollekin kaupallisella pohjalla toimivalle seuralle?

  • Haapametsä

    Kiitos asiallisista kommenteista.

     

    Ydinporukkamme koostuu metsänomistajista ja olemme kaikki myös pitkän linjan metsästysseurojen jäseniä. Pääsemme siis nykyiselläänkin metsästämään.

     

    Tämä idea lähti liikkeelle epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta: Omissa metsästysseuroissamme ei ole pienintäkään intressiä palauttaa sorkkaeläinkantoja kestävälle tasolle, vaan päinvastoin. Peuroja ja hirviä on kuulemma edelleen aivan liian vähän, ja kantojen kasvaminen varmistetaan rajoittamalla lupien käyttöä sekä estämällä metsästys yhteisestä kiintiöistä. Meitä viljelijä- ja metsänomistajajäseniä harmittaa tämä enemmän kuin tarpeeksi. Metsästysseurojen perimmäinen tehtävä unohtui sen myötä, kun sorkkaeläinkannat kasvoivat nykyiselle tasolleen.

     

    Puolustan kaupallista mallia myös sen vuoksi, että ainakin eteläisessä Suomessa riistaa on niin paljon, että sillä on aidosti rahallista arvoa. Siitä rahallisesta arvosta jää jaettavaa myös maanomistajalle. Ymmärrän toki, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa tilanne on täysin eri ja metsästyksellä ei siellä ole kaupallista arvoa.

     

    Tulevalla kaudella toimimme rekisteröitynä yhdistyksenä eikä meillä ole pienintäkään haastetta selviytyä byrokratiasta. Kokemusta nimittäin löytyy useilta eri yhteiskunnan aloilta ja metsästysseuratoiminnasta.

    Haapametsä

    Mainittakoon vielä, että tulevalle kaudelle maanvuokrausbudjettimme on 30 000 €, minkä lisäksi käytettävissä on jäsenten omia maita. Meiltä löytyy maksukykyä, ja sitä on kovin helppo kasvattaa ottamalla porukkaan lisää jäseniä.

     

    p.s. Jos täällä oli joku kiinnostunut vuokraamaan alueitaan, niin meidät tavoittaa (haapametsayhtyma ät gmail.com)

    Gla Gla

    Suorittavan linjoilla. Turha rikkoa kenttää rusinoiden poiminnalla. Kova vuokra ajaa siihen, että halutaan vastinetta rahalle eli saalisvarmuutta. Samalla kun homma ei ole paikallisten näpeissä, kontrolli katoaa. Metsästyskulttuuri ja siihen liittyvä vastuu katoaa. Homma menee samaan suuntaan kuin kalastus vierailla vesillä.

    Täällä on aktiivinen seura ja kaatojen määrää voi vain hämmästellä. Ei siihen muutama paksukukkaroinen nuori pysty. Tämän kylän eläkeukoilla ja maanviljelijöillä riittää talvella aikaa, paras taisi kaataa yli 30 peuraa. Harmi vaan, että tuokaan ei riitä kannan leikkaamiseen.

    En siis ymmärrä seuranne toimintaperiaatetta. Vai eikö maattomat kaupunkilaispojat pääse muihin seuroihin, joten homma hoidetaan rahalla.

    Muistanko oikein, että kyselitte tästä jo aikaisemmin mielipiteitä jollain toisella nimimerkillä ja silloinkaan siitä ei pidetty?

    Haapametsä

    Sanoisin, että tältä porukalta hoituu aika helposti 100-200 sorkkaparin kaataminen kauden aikana. Oma ennätykseni mennävuosilta taitaa olla 60 kaurista ja peuraa. 15 sitoutunutta, aktiivista ja kokenutta metsästäjää saa paljon asioita aikaiseksi, kun toiminta rakennetaan niin, että saaliskateus ei hankaloita tekemistä.

     

    Osa meistä on nykyisellään jo metsästysseuran jäseniä, itseni mukaan lukien. Osa taas turhautuneita pk-seutulaisia, joille seurojen ovet eivät avaudu millään.

    Rane

    Ranella on metsää vuokrattu neljälle metsästysseuralle.Ei nyt tuommoisia vuokria kuin aloittajalla mutta jonkinlainen vuokra motivoi metsästäjiä ampumaan niitä hirviä jotta vuokra/lihakilo ei kasva liian suureksi.Ja tämä kun on ainoa keino motivoida…

    Metsuri motokuski

    Onhan tuo outo yhdistelmä haapametsällä jos pääosa seurasta on metsänomistajia ja muutkin metsästää näiden mailla. Luulisi tuollaisella porukalla saada nämä liialliset sorkkaeläinten kasvattajat ruotuun. Ainakin meidän seurassa kuullaan erityisen herkällä korvalla metsänomistajien tahtotilaa.

    En ole vielä ainakaan törmännyt sellaiseen tapaukseen etteikö sorkkaeläimiä kaadu seuran jäsenten toimesta jos se vain sovitaan. Tänäkin vuonna hirven kaatoprosentti oli 100.

    Haapametsä

    Olet Motokuski aivan oikeassa, tilanne on erikoinen. Näin se vaan näyttäisi olevan, että maanomistajan ja viljelijän tahtotilaa ei kuunnella ollenkaan.

     

    Tiedän jo useita tapauksia läntiseltä Uudeltamaalta, Satakunnasta ja Pirkanmaalta, jossa isot metsästysmaat ovat vaihtaneet seuraa, jotta metsästykseen saataisiin puhtia.

    Metsuri motokuski

    Seuraavaan seuran vuosikokoukseen maanomistajat lähtevät porukalla ja laitatte asian kuntoon. Ilmoitatte tylysti että maat lähtee jos seura ei halua hommaa hoitaa. Uskon että millään seuralla ei ole tuolla alueella liikaa metsästysmaita joten kyllä puupäitä ovat jos puhetta eivät ymmärrä.

    Gla Gla

    Ehkä jossain voi olla, mutta täällä en ole kuullut saaliskateudesta.

    Rhy- yms. tasolla on kehoitettu vähentämään seuroissa metsästyksen esteitä. Jos kokous päättää toisin, on hyvä ilmoittaa asiasta. Saavat sitten arvioida seuran motiiveja.

    Jos toimitte alueella, jossa vhp-kanta ei ole vielä liian suuri, kantaa on tarkoitus kasvattaa. Siinä seurataso on väärä paikka vaikuttaa kehitykseen. Tavoitteet tulee ylempää.

    Nostokoukku

    Kun se hirvipolitiikka ei ole yksin metsästysseuran päätettävissä. Rhy on siinä paljon merkittävämpi tekijä. Meilläkin on seuroja, jotka haluaisivat joka vuosi enemmän kaatolupia. Rhy kuitenkin pistää aina hanttiin. Rhy:n johtokuntaan on kelpuutettu vain metsänomistajia. Jos yrität saada lupia enemmän kuin rhy:n esitys on, joudut hakemaan ne suoraan Riistakeskukselta. Silloin pullahdat pois yhteisluvasta ja se hankaloittaa pienillä alueilla metsästystä.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 140)