Keskustelut Metsänomistus Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 140)
  • Uusi malli metsänomistajien ja metsästäjien yhteiseksi eduksi

    Suomalainen malli, jossa metsänomistus ei itsessään anna maanomistajalle mahdollisuutta vaikuttaa omien maiden riistakantojen määrään, on aikansa elänyt. Suurten sorkkaeläinten metsästyksen pinta-alavaatimus (500 ja 1000 hehtaaria) käytännössä antaa ukkoutuville metsästysseuroille vapaat kädet kasvattaa omaa karjaansa muiden mailla, vastaamatta kuitenkaan karjankasvatuksen haitoista.
    Samaan aikaan erityisesti täällä Uudellamaalla on laaja joukko nuoria innokkaita metsästäjia, jotka mielellään kasvaisivat metsästyskulttuuriin, jos vain seurojen ovet aukeaisi. Laajempi metsästäjäreservi auttaisi ilman muuta pitämään sorkkaeläinkannat kurissa ja varmistaisi metsästyskulttuurin jatkumon yli sukupolvirajojen.
    Tätä ongelmaa purkaaksemme olemme alkaneet touhuta Ruotsin mallin mukaista järjestelyä, jossa metsästysseura aidosti maksaa maanomistajalle metsästysharrastuksesta ja sen sivuotuotteena tulevasta riistalihasta. Erityisesti Uudellamaalla nuoret ovat tottuneet maksamaan hyvistä harrastuksista ja parin tonnin vuosimaksu ei monellekaan ole iso raha metsästys- ja luontokokemuksista. Uskokaa tai älkää, nuorilla metsästäjillä on valtava into metsästää ja tehdä riistanhoitotyötä niin että kannat palautuvat järkevälle tasolle.
    Käytännössä maksamme maanomistajille vuosivuokraa 20-35 €/ha, ja arvolupauksemme on huolehtia tehokkaasta metsästyksestä. Tällä korvaustasolla maanomistajakin saa edes pienen palautuksen metsästyksen kaupallisesta arvosta ja riistatuhoista.
    Myönnettäköön, että toistaiseksi metsästysmaamme ovat aika pienet, mutta uskomme niiden laajenevan nopeasti.
    Miten suhtaudut metsänomistajana malliin? Ja erityisesti, minkälaiseksi kompensaatiorakenne pitäisi kehittää, jotta joskus vuokraisit maasi jollekin kaupallisella pohjalla toimivalle seuralle?

  • suorittava porras

    Ei ole lupien puute esteenä rajoittaa kantaa. On porukoiden haluista ja kyvyistä kiinni ,miten homma toimii. Näyttää jäävän näillä korkeuksilla vuosi toisensa jälkeen puolet vhp-luvista käyttämättä. Kauriitkin kiinnostavat vain hyvin pientä joukkoa.

    Riistahallinnosta on pyritty antamaan vastuu riistan sopivasta määrästä kentälle . Se ei kuitenkaan ole tuottanut joka paikassa kaikkien mieleisiä tuloksia.

    Köppäkynsi

    <p>Tuo Ruotsin malli, jossa metsästysseura joutuu maksamaan korvauksia maanomistajille, jos vuosikiintiötä ei saada täyteen, olisi meillekin sopiva tapa alueilla, joilla karjaa kasvatellaan nykyisin ilman paineita niitä metsästää.</p>

    Metsuri motokuski

    Tarkennuksena nostokoukulle että rhy:llä ei ole mitään valtaa päättää seurojen hirvilupamääriin. Jos seura anoo vaikka kuinka paljon tai vähän lupia niin rhy ei voi siihen vaikuttaa. Luvat päättää riistakeskus ja sinne toimitetaan anomukset sellaisena kun seuran esittää lupa määräksi.

    Metsäkupsa

    Metsäni eivät ole yhdessä palasessa, vaan pienin palanen on 1ha ja isoin kokonaisuus n. 100 ha. Myöskin maat ovat vuokrattu kymmenkunnalle metsästysseuralle. Ostotilallisen se tuppaa hajanaista  olemaan, joten uusi malli vaikeahko tapaus kohdallani toteuttaa. Rhy täällä miehitetty metsästäjillä, joiden suurin huoli on riistakantojen kestävyys. Metsänomistajille puheet tietysti toiset, mutta näin se vaan on vuodesta vuoteen menee.

    Gla

    ”Sanoisin, että tältä porukalta hoituu aika helposti 100-200 sorkkaparin kaataminen kauden aikana.”

    Hirvilupia teillä ei taida olla?

    10 peuraa per ukko ei ole mikään tavaton saavutus tällä.suunnalla. Seudun metsästyspaineesta riippuu, miten se vaikutaa kantaan. 100-200 peuraa ei vaikuta yhtään mitään. Pieni alue saa täydennystä muualta ja suurella alueella se on aivan liian vähän.

     

     

    Makarov

    Jottain tarvis muuttaa kun homma ei toimi nykyisellään.

    Muuan vuosi sitten eräs tuttu mies mouhus tuosta metsämaan vuokramaksusta kun oli kerran niistä puhetta. Noo sitten möi omia hirvenlihojaan ja kehu miten hyvin niistä sai rahaa. Hieman ristiriitaista.

    suorittava porras

    Rhy laatii saamiensa tietojen perusteella verotussuunnitelman ja sen puitteissa mennään. Se ,että yhteislupa kattaa koko rhy:n alueen mahdollistaa myös lupapankkien tehokkaan käytön ,jos on tarvetta.

    On kuitenkin syytä muistaa ,että pyyntilupaehdot koskevat pankkihirviäkin ja luvat on suunnattava rakenteellisesti oikein. Yleensä pankista lohkeaa lupa koskien vasaa tai naarasta . Urokset kaadetaan liiankin ”kuuliaisesti”. Havaintojen kertymiellä on myös merkitystä.

    Nostokoukku

    Tunnen kyllä lupakäytännöt. Näkemys siitä, että rhy:llä ei ole mitään sanaa lupamäärissä on hyvin teoreettinen. Yhteiskuvassa sovitaan yhdessä lupamäärät ja yhteisluvan valitsema henkilö hakee luvat. Jos haluat enemmän lupia, joudut itse hakemaan luvat ja olet yhteisluvan ulkopuolella.

    suorittava porras

    Jokainen yhteisluvan osakas voi hakea vapaasti omat lupansa . Porukalla kuitenkin sovitaan suuntaviivoista rhy:n laatiman suunnitelman pohjalta. Jos on riittävästi havaintoja , saa myös pyyntilupia. Siihen ei ole muilla sanomista. Mutta ,jos”riittävä”lupamäärä tarkoittaa ,että ammutaan vain aikuisia ja niistäkin vain uroksia ,voi tulla lähtö yhteisluvasta.

    PS. Meillä ammutaan hirviä, ei kiloja. Kaadettiin kaksi naarasta ja kuusi vasaa.

    Metsuri motokuski

    Meidän rhy:ssä on sekä yhteislupia että seurojen yksityäislupia. Rhy voi kokouksessaan antaa suosituksia mutta ne eivät sido seuroja. Rhy ei voi vähentää seurojen anemia lupia eikä lisätä. Se on jo hallinnollisesti mahdoton kun rhy:llä ei ole lain mukaista valtuutusta. Jos seura anoo 100 kaatolupaa niin se menee muuttumattomana aina riistakeskuselle saakka. Riistakeskuksella on lain mukainen oikeus päättää hirviluvista.  Rhy:stä on turha syyttää mistään kun sillä ei ole hallinnollista päätösoikeutta.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 140)