Keskustelut Metsänomistus Väestökehitys ja metsät

Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 20 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Tolopainen 2 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
  • Väestökehitys ja metsät

    Toisaalla keskusteluissa mainittiin kyläkoulujen kohtalo, lisäksi aiemmin täällä on arvuuteltu maaseudun autioitumisen vaikutuksia metsänhoitoon ja omistukseen. Löysin paikkatietoikkunasta mielenkiintoista infoa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi Valitkaa siellä karttatasojen alta väestöjakauma – demografia ja sieltä sitten napsitte väestöruutuaineiston 1km x 1km vuodelta 2018. Halutessaan vertailuun voi ottaa vuoden 2005 aineiston. Niin ja valitkaa se ruutuaineisto joka näyttää tilanteen värillisenä. Myös maastokartta kannattaa valita taustalle, se auttaa hahmottamaan tilannetta.

    Vähiin on käynyt ihmiset maaseudulla. Katselin yhtäkin kylää, jossa mun lapsuudessa oli pari kauppaa, pankki jne, niin siellä asui enää 8 ihmistä vakinaisesti. Vuonna 2005 siellä asui vielä 21 ihmistä ja 80 luvulla tietenkin paljon enemmän. Koulu oli lopetettu jo aiemmin ja lapset kävivät samaa kyläkoulua kuin minä. Tämäkin koulu on lopetettu, ja nyt on uhan alla se koulu johon on siirretty ainakin kolmen lopetetun kyläkoulun oppilaat.

    Tarkoitukseni ei ole nyt sanoa, että kyläkouluja tulee pitää hengissä väkisin. Maaseutu käy Pirkanmaallakin jo niin harvaanasutuksi, että ei vaan ole järkevää pitää kyläkouluja pystyssä. Unohtamalla kuntarajat hommaan voisi saada jotain tolkkua. Jos naapurikunnassa on kyläkoulu lähempänä, kannattaisi lapsia kuskata sinne eikä keskustaajamaan.

    Pistän vielä oikein kuvan itä-ikaalisten tilanteesta: https://aijaa.com/IFSDAt Noistakin ruuduista iso osa sisältää yhden tai kaksi ihmistä.

    Mitä tämä sitten tarkoittaa metsille? Kertoo minusta vahvasti siitä, että metsänomistajat ovat kiihtyvällä vauhdilla (nuorehkoja) kaupunkilaisia. Metsillä ei ole heille samanlaista merkitystä kuin vaikka maanviljelijöille. Aktiivisille metsänomistajille tilanne luo varmasti haasteita. Ei esim.  ehkä olekaan enää muilla tien osakkailla intoa pitää teitä kunnossa.

  • sitolkka

    Ihminen on yleensä rikkaimmillaan kuollessaan. Rahaa on eniten silloin kun sitä vähiten tarvitsee. Nuorena kun perustaa perhettä ja rahaa tarvitsisi, niin sitä harvalla on.

    Tolopainen

    Jotkut tuttavat ovat ostelleet nuorelle parille asunnon ja auton. Näyttää kuitenkin, että avustuksen kohteilla työmotivaatio menee nollille ja alkaa olla kaikenlainen huuhaa harrastus pääosissa. Ei tavallinen työ enää sovi vartalolle. Pieni rahapula on tervettä, kun on nuori. Mitä olen seurannut pienten raha-avustusten käyttöä, investoinnit ovat olleet  viihdettä suurimmaksi osaksi, nykyisin  ne on laitettu kannattamattomina jäihin. Ostakoot itse 65 tuuman telkkarit.

    sitolkka

    Se tuppaa olemaan, että työmotivaatio joko on tai ei. Ei se rahasta ole ikinä kiinni. Taloudellinen epävarmuus yksi syy miksi lapsia ei hankita. Vanhana rahaa ei monikaan jaksa enää edes viihdekäyttää. Hukkaan menee rikkaudet vanhalla.

    Tolopainen

    Näin hän se on ja myös ns. työnlukutaito. Sehän on aika ärsyttävää katsella, kun kaverilla ei ole mitään tajua miteen työvaiheet edistyy ja pitäisi pystyä siirtymään joustavasti eteenpäin. Aika harvassa on nykyisin tyypit, jotka osaavat itse ajatella.

    MJO

    Toloppa mainostaa, kun ei tarvitse käyttää omia rajoja, sen kun törsää kuolinpesän varoja.

    Samalla soimaa nuoria, jos heitä vanhemmat avustaa asunnon hankinnassa yms..

    Kukahan oikeasti kuuluu ”minulle kaikki ja heti” sukupolveen? Ei kävisi kateeksi tolopan sukulaisia ja varsinkaan jälkipolvea.

    Tolopainen

    Tarkoitus on kuitenkin kolminkertaistaa metsien puuvaranto, omistusaikana. Kyllä jälkipolville jotain jää. Ennakkoperinnöksi on jo mennyt moottorisaha, peräkärry ja moottorikelkka.

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)