Keskustelut Metsänhoito Vanha metsäkärry Riihimäkeen

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 124)
  • Vanha metsäkärry Riihimäkeen

    Tuota noin. Vanhempani hoitelevat edelleen sellaista sukutilan pihametsää, jossa olisi nyt tarkoitus pudottaa kuutiomäärä sieltä 350/ha lukemista johonkin noin kahteensataan, jotta saadaan vähän kuusentaimia syntymään sinne alle. Toimenpiteen kannattavuudesta ei ole nyt tarkoitus keskustella.

    Vanhukset ovat edelleen ihan pystyviä ihmisiä, mutta ymmärrettävästi Ford 5000 ja muutama metri kettinkiä ei ole ehkä ihan optimaalinen tapa ajaa puita metsästä ns. kartanolle. Hommaa on aiemmin hoitanut peltojen vuokralainen, mutta tämä on vähän tuulellakäypä luonne eikä nyt ole pariin vuoteen enää ollut käytettävissä. Vastaavasti lähinaapurien vehkeet eivät ole käytössä, koska he hävisivät eräässä tieriidassa, ja vanhempani eivät itse ole asuneet paikkakunnalla vuosiin, joten normaaleja sosiaalisia kontakteja ei paikkakunnalla enää ole. Kysymys kuuluukin nyt: mikä neuvoksi?

    Eli: mikä on optimaalinen vehje tuon vanhan traktorin perään, jos tavoitteena on tehdä vuosittain tai joka toinen vuosi 100 kuutiota JÄREÄÄ tukkia hankintana (saha ostaa kyllä), ja mitä sellaisesta kannattaa enintään maksaa? Entä vuokrataanko tuollaisia laitteita jossain ja mikä olisi paras ja halvin kanava kontaktoida vuokravehkeiden omistajia?

    Ymmärrän, että joku varmaan sanoo, että pitää tilata ihan oikea ajokone jostain, mutta mulla on ainakin sellainen käsitys, että ne on talvisin kiinni yhtiöitten töissä ja tuollainen pikkukeikka ei todennäköisesti kiinnosta. Lisäksi koska maastokuljetusmatka on luokkaa 200 metriä, niin ihan hirveän ihmeelliset tarpeet eivät ole kyseessä.

    Eli siis, palstan asiantuntijat, antakaa vinkkejä siihen, miten voin auttaa vanhuksia 😉

     

     

  • Jätkä

    Tuo Kokkumi on varmaan pyörinyt vain aakeilla laakeilla mailla, joten sen runko on päässyt helpolla.

    Pitäisi aina muistaa sekin, että jos on hyvät renkaat, on niiden arvo usein jopa enemmän kuin koko koneen hinta.

    Ei muuta kuin koneista jotain ymmärtävä kaveriksi ja katsomaan ja koekäyttämään.

    Noilla hinnoilla ei maatalousyhdistelmää saa oikein kunnollista koottua. Hyvä nosturi maksaa monen tuollaisen koneen hinnan.

    wanhajätkä saattaisi olla hyvä koeajon suorittaja, jos sais puhuttua hänet tuumaan.

    arto arto

    Mitä sitä nuukailemaan kunnon kone kestää varmasti sata mottia ajua eikä aika kulu rassailussa.https://www.nettikone.com/john-deere/1210-e-it-4/1684102#

    Tolopainen

    Taas lähti homma lapasesta kun ajettavaa tukkipuuta on n.100 kiintoa sehän on viisi tai kuusi kuormaa eli vajaan päivän työ isolla ajokoneella ja nettona 500€. Mitään vanhoja romua kannata edes ajatella. Ostettu urakointityö on kokonaan vähennyskelpoinen meno, koneet menee poistojen kautta. Raha on paras konsultti.

    kuusessa ollaan

    83-35 kokkumiin ei todellakaan kannata sekaantua. Olivat ongelmallisia jo uutena…ja kaatumaherkkiä.

    Kun katselin tuon valmetin ilmoitusta, on siinä korjattu tai muutettu ko konemallin ongelmakohdat. Järkevillä kuormilla ja järjellä kestää kangasmaastossa.

    Aika moni metsätilallinen on ostanut edullisen koneen ja hoitanut metsät kuntoon. Sitten kone myyntiin ja omansa tai enemmän saanut takaisin.

    wanhajätkä

    Aloittaja; Toimenpiteen kannattavuudesta ei nyt keskustella.

    Aihe; mikä tuon viistonnisen perään…jne

    Jos minua tarkoitetaan herneen nenään vetämisellä niin kerrompahan että mulla on niin littana nokka ettei sinne herne mene. Kannattaako vanhan miehen enää opetella kouraa ajamaan….kannattaako teloa itsensä isojen puiden kans jos ei osaa…ammattilaisten hommia.

    Mistä tiedätte papparaisen ammattitaidon. Voisin kuvitella sen olevan vähintään keskimääräistä parempi täällä keskustelijoihin verrattuna.

    Kokkumi on turhan raskas vedettävä voortin perässä. Siitähän olisi pitänyt kirjoitella…..siis aloittajan aiheesta.

    Tolopainen

    Ammattitaitoa on myös se että jättää tukkisavotat tekemättä eikä itse yritä liikaa. Paljon helpompi juoda sisällä kaffe ja teettää työt halvalla työnorjilla, joiden on pakko, kun velat ahdstaa.  Kuskilla asuntolaina ja koneen omistajalla kalusto on rahoitusyhtiön. Ei kovin vapaata yrittämistä suurin osa yrittäjistä on elinkeinonsa orjia.

    Visakallo Visakallo

    Jean S: ”Eli siis, palstan asiantuntijat, antakaa vinkkejä siihen, miten voin auttaa vanhuksia”

    Juuri näitä vinkkejä ollaan täällä yritetty antaa, mitä elämänkokemus on meille vanhuksille mukanaan tuonut. Hyvissä ja koetuissa neuvoissa tahtoo tosin olla se vika, ettei ne tahdo oikein kelvata.

    pikkutukki

    Muistan kun otin ensimmäisen hirvikoiran .Olin ollut kolmetoista kertaa tuomarina hirvikokeessa syksyn mittaan . Siellä joka reissulla , kuullessaan koiranpennun tulosta , minulle sanottiin ; älä tee vain sitä virhettä minkä minä tein ensimmäisen koiran kanssa . Mielestäni sain arvokkaita vinkkejä kysymättä ja kohta olinkin alan huipulla !!!

    jees h-valta

    Tosiaan, ensimmäinen hyvä vinkki oli jättää se Foorti sinne talliin edelleen eikä yrittääkkään sillä metsästä mitään. Kun se ei sinne sovellu eikä sillä siellä mitään tee. Olen ite ollut onnekas aloittaessani kun en sortunut erään aktiivisesti tyrkyttämään Foorttiin. Saattoi olla juuri tuo mallikin. Ensimmäinen oma traktorini oli takatuuppari kyllä eli MF 265:n. Silloinkin kun olisi maltti riittänyt hakea samaa nelikkona. Niitäkin silloin oli jo. Kyllä takatuuppari metsässä eteni kun juontokoura oli täydessä kourakuormassa perässä. Nokka vain oli riivatun köykäinen eikä oikein painoillakaan uskaltanut laittaa sitä alas. Kun pelkäsin sitä että katkeaa. Niitäkin kuulemma oli käynyt. Mutta silloin jo tajusi että minkään sortin kärryä ei metsään perään kannata laittaa. Siksipä kärry olikin sitten vasta tienvarressa perässä. Ja nastoja hakattuna traktorin vetävät klopit täyteen. Kyllähän tuo nykyinenkin Valtra -nelikko vielä metsään kevyt on mutta on sillä jo metsästä lähtienkin kärryä vedetty ja ulos sieltä saatu. Mutta tukkimetsään en ole koskaan edes hurjimmissa kuvitelmissakaan lähtemässä.

    Jätkä

    Kun rungot ovat neljän kuution luokkaa, niin JOS siitä tehdään 49 – 55 dm:n pituinen tyvipölkky, sen käsittelemisessä tarvitaan taidon lisäksi nosturissa voimaa  ja vakautta. Juontokoura VOI  sellaisen ottaa syliotteeseen, mutta tykin häntä ei taida nousta maasta ylös, eikä etuvedosta ole mitään hyötyä.

    Etupainojen – ja todella voimakkaiden nostolaitteiden kanssa – Nostimme juontokourankin linkkuun, kun kuskasimme isohkoja mäntypylväitä.  Ne olisi pitänyt vetää lovipankon kanssa, mutta se ei ollut silloin käytettävissä.

    Nelivetoa moni huutaa avuksi, mutta varsinainen hyöty etuvedosta on, kun ajetaan jälkiä paksuun lumeen ja etupyörissäkin on neliselkäketjut. Kuormalla ei etupyöriä  etupyöriä kaivata lainkaan, jos on olemassa häntäohjausleitteet, joilla voi etupäätä kannatella myös tyhjänä ajettaessa. Kiven – Kannon – tai Ojan ylityksissä häntäohjaus on todella mainio.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 124)