Keskustelut Metsänhoito Vanha metsälaki takaisin

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 104)
  • Vanha metsälaki takaisin

    Merkitty: 

     

    Metsien hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa.

     

    Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi.

    Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt.

    Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta.

    Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko.

    Artikkeli viimeisessä Metsälehdessä

  • Perko

    A J :n  kysymään: Kumpikaan ei saa mitään, jos on vain propsia tai aukkoa jäämässä  tai rutteikko ei kelpaa ostajalle.
    Vasta kun puukaupassa on nimet alla ja tukkia liikkuu tienvarteen, syntyy sitä todellista mitattavaa arvoa. Markkinat ja aktiivinen myyntityö tekevät teoriasta tuotta.  Puun myynti  on edelleen  heikosti hallinnassa.

    Visa  ja Timppa  tuntee arvonsa  kertomalla suurella puukasalla tulleen menestyneeksi.  Siinä on ero,  jotkut eivät kilpaile  heille riittää oma jatkuvatulos jota kohentavat. Siihen käyttäen ennakointia vuosikymmeniä jonka nykyisin  yhteiskunta hyväksyy.   Se sama logiikka kuin on maanpuolustuksessakin,  pidetään toimintaan  joka kohdassa ja joka hetki  optimissa.

    Makarov

    Kun metsätilamarkkinoilla toimii on tärkeä ymmärtää myös metsän ostoon sijoitetun rahan arvo. Eli suuremmalla puunmyynnillä saat sijoitetulle pääomalle paremman koron.  Esimerkiksi nyt kun voitin tarjouskilpailussa metsätilan josta maksoin kokonaisarvon mukaan jopa vähän ylikin ja hakkuutan sen avohakkuulla koska metsä on semmoista että kannattaa hakata. Nykyisillä puunhinnoilla saan sijoitetulle pääomalle uuden taimikon kaupanpäälle ja näyttäs että jää vielä kaupanteko palkkiotakin ihan kohtuullisesti. Tarkoitan täällä että laskelmia on aina monenlaisia.

    oksapuu

    Löytyi tuossa ylivuotinen pieni kirjanpainaja tuhon alku.

    Silpaisen tuohon 3ha ennakoivan avohakkuun, tulee noin 1200 mottia puuta ja risut päälle. Miten on Perko, väärin kasvatettu?

    Visakallo Visakallo

    Perko: ”Visa  ja Timppa  tuntee arvonsa  kertomalla suurella puukasalla tulleen menestyneeksi.  Siinä on ero,  jotkut eivät kilpaile  heille riittää oma jatkuvatulos jota kohentavat.”

    Eihän tässä niillä puukasoilla olla elvistelty, vaan juuri sillä jatkuvalla tuloksella, eli puuta on kyllä myyty reilusti, mutta sitä on nyt enemmän/ha kuin aikoinaan aloittaessa. Perko ei muuten ole vieläkään osannut vastata siihen, miten se on ollut meille mahdollista?

    Jovain Jovain

    Ilmeisesti avohakkuita tullaan rajoittamaan. Sanoisiko helpon rahan tekoa, jota väistämättä seuraa kylmäkausi. Aikaa vierähtää seuraavaan myyntiin, sitä tarkoittaa myös, parhaassa tuotossa olevan metsän kasvun päättäminen. Metsä säilyttää arvonsa muutenkin. Esim 20 vuotta sitten ostetun metsän myyntihinta tällä hetkellä on kolmin kertainen ja tarkoittaa kasvunsa verran myyntiä omistus aikana. Puuston määrä on suunnilleen sama, kuin ostettaessa ja arvopuustoa on enemmän. Voidaan tämäkin metsä laittaa aukeaksi ja ottaa rahat, mutta sitä ei kannata tehdä. Kasvatus jatkuu ja hyvin vähillä hoitotoimenpiteillä.

    Timppa Timppa

    Ongelma ei tietenkään ole avohakkuu, vaan heikosti hoidetut uudistukset, taimettumattomat jk-metsät sekä myöhässä tehdyt harvennukset.

    Olisi mielenkiintoista saada mutun asemasta faktatietoa siitä, millaisia metsiä uudistetaan.

    Visakallo Visakallo

    Sitä vain ihmettelen, että yksi maailman vapaimpia metsälakeja on ollut Suomessa voimassa jo yli 12 vuotta, ja vieläkin jotkut valittavat! Mihin sellainen voi oikein pohjautua? Eihän yhteiskunta voi mitenkään kaikkien omia henkilökohtaisia ongelmia ratkaista.

    Nostokoukku

    Onkohan kukaan kysynyt sahoilta minkä kokoista tavaraa he haluaisivat sahata?

    Perko

    Miksi pitäisi jonkun  inventointi virheitä selittää.  Visalla on  niitä dis infoja tippunut ennekin niin en puutu, olen sen jo monesti julkituonut.  Käy jossain neuvolassa niin jospa he siellä tietää. Miksi kivität muita syytinki jämilläsi.

    Timpalle helpotusta; jk  puustot eivät ole taimitta kasvavia jos on paljasta  niin se on sitä  entistä kmera-ohjeistettua rikkautta  eikä  kuulu eri-ikäispuustoon.

    Reima Muristo

    Sen pitäisi olla mahdollista kasvattaa metsänsä vanhan lain mukaisesti jos se tuntuu paremmalta. Sitten on näitä kommunisteja jotka tunkevat pätemään ja hämmentämään naapurin tontille.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 104)