› Keskustelut › Metsänhoito › Vanha metsälaki takaisin

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 104)
1 2 3 … 8 9 10 11

  • Vanha metsälaki takaisin

    Lähetetty: 25.11.2023, 18:23

    Merkitty: 

     

    Metsien hiilensidonnan lisäämiseksi on ehdotettu niin lisäsuojelua kuin metsänomistajille maksettavaa korvausta hakkuiden lykkäämisestä. Molemmat vaihtoehdot ovat vaikeita toteuttaa ja aiheuttaisivat yhteiskunnallista eripuraa.

     

    Pöytälaatikosta kannattaisikin pelastaa Metsäkeskuksen muutosneuvotteluiden tuoksinassa vanhan metsälain mukaiset metsien uudistamisläpimitat ja -iät. Yksityisten metsänomistajien mielissä ne toimivat edelleen yleisesti päätehakkuun ajankohtaa määrittävänä tekijänä. Paluu vanhaan olisi siksi helppo hyväksyä ja valtion rahoja säästyisi.

    Kiertoaikojen määrittäminen palvelisi myös metsäluontoa. Valtion ja yhtiöiden metsissä hakataan parhaillaan aukoksi 1970-luvulla perustettuja männiköitä. Tämä hirvittää jopa leimikoita suunnittelevia metsäammattilaisia. Tauti tarttuu yksityismetsiin, sillä uuden sukupolven käsitys päätehakkuukypsyydestä on hämärtynyt.

    Vanhan lain mukaiset uudistamisrajat loisivat luontevan rajapyykin myös hiilensidontakorvauksille. Metsänomistajat sitoutuisivat lakirajoihin, mutta jos kiertoaikaa tästä jatkettaisiin, olisivat he oikeutettuja korvaukseen hiilivaraston ylläpidosta.

    Valtion ja yhtiöiden metsissä päätehakkuisiin saattaisi tosin tulla muutaman vuosikymmenen tauko.

    Artikkeli viimeisessä Metsälehdessä

    Tekijä
    tamperelainen tamperelainen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 1.5.2026, 17:49

    Jostain pienestä oksanreiästä katsoen voi näyttää tuolta. Olet jämähtänyt vanhoihin luuloihisi pahasti.

    Perko 1.5.2026, 17:55

    Visalla ei ole ollut juuri muuta mahdollisuutta, on  vastaukseni kaikille muillekin eikä siihen  viisautta  mennyt yhtään. On eri asia  mitä on ansainnut pelto istutuksilla.

    Visakallo Visakallo 2.5.2026, 05:48

    Hah, hah Perko! Oikein odotin, että haksahtaisit tuohon peltojuttuun! Metsitettyjen peljojen osuus metsäpinta-alastani on vain 6%, joten se ei selitä sitä, miksi puuta on nyt koko metsäpinta-alalla niin paljon/ha. Turvemaita on vähän enemmän, 10% pinta-alasta, mutta nehän ojitettiin jo 1960-luvun alussa, eli yli 20 vuotta ennen omistusaikaani, joten selitys ei löydy sieltäkään.

    Jovain Jovain 2.5.2026, 07:57

    Tiukoille ottaa alijäämäisen yhteiskunnan puolustaminen, niin kuin metsissäkin. Ei pidetä edes laajana ongelmana, ”toteutuu kuitenkin aika harvoin”. Mistä syystä sitten hallitus asettaa työryhmän. Se on joka tapauksessa positiivista, että puututaan metsänhoidon ongelmiin ja niiden valvontaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.5.2026, 08:21

    Näetkö hankaluutta Perko siinä, että toiset mittaavat kannattavuutta koroilla ja toiset euroilla? (Kolmannet sitten uhanalaisten listoilla ja neljännet jokamiesten haastatteluilla.)

    Jovain Jovain 3.5.2026, 08:32

    Se voi olla tuo viimeinen, jokamiesten haastatteluilla. Liityisikö siihen, että vapun aikana poistettiin viestejä täältä. Voi tietenkin liittyä vapun aikaan ja kannattavuuden vertailuun täällä. Ennen aikaan sanottiin avoimesti, että talonpoika päivässä ja nyt ollaan viisastuttu, toimitaan salatummin. Tuskin kuitenkaan vastustetaan, jos etuudet ja tulonsiirrot voivat jatkua entisellään. Visan on aivan turha perustella hyvillä tuloksillaan, kun tilanne metsissä on aivan muuta. Metsien parturoinnilla ei voi perustella.

    Timppa Timppa 3.5.2026, 11:18

    Metsäammattilaisten viestintä vastustaa vielä ajatusta, koska koko heidän ansainta logiikkansa, tarpeellisuus ja maailmankuvansa perustuu sille, että metsä pitää ”uudistaa” (eli hakata ja istuttaa). He selittää muutoksen uhkana perinteiselle metsätaloudelle, kun taas edelläkävijät näkevät sen ainoana tapana pelastaa metsäalan tulevaisuus kannattavana.

    Olenko siis ”metsäammattilainen”, koska minunkin, siis insinöörin, ”maailmankuva” perustuu siihen, että metsää pitää uudistaa.

    Scientist Scientist 3.5.2026, 11:54

    Kyllä päätehakkuulle jonkinlaiset järeysrajat esim 25 cm kuuselle etelässä voisi olla järkevä. Ikärajoista en ole niinkään varma koska metsänkasvu nopeutunut. Minullakin yksi kuvio 38v vanha, jonka valtajäreys jo 22 cm. Ensiharvennus tehty 2017. Minulle eräs yhtiö ehdotti päätehakkuuta jo 2030. Mielestäni liian pian ja laitoin suunnitelmaan 10 v lisää. Silloinkin vasta 52 v vanha metsä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.5.2026, 12:09

    Jos noita lakirajoja perustellaan metsien kokonaiskasvun lisäämisellä, pitää muillekin kasvua vähentäville tahoille asettaa vaatimuksia. Jatkuvan kasvatuksen pohjapinta-alan alarajan nosto? Maankäytön muutosmaksu? Nyt rakentajille ei tule mitään sanktioita siitä, että muutetaan metsämaata rakennetuksi maaksi, vaikka toiminta pienentää metsien kasvua.

    Nostokoukku 3.5.2026, 12:14

    Kumpa valtion mailla männyt saisivat kasvaa vähän yli 20 senttisiksi rinnankorkeudelta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 104)
1 2 3 … 8 9 10 11