Keskustelut Metsänhoito vanhan metsän harvennus

Tämä aihe sisältää 36 vastausta, 23 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi kuusessa ollaan 1 vuosi, 2 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
  • vanhan metsän harvennus

    Hei.
    Omistan muutaman hehtaarin kuusimetsän jonka puut on 150 vuotta vanhoja. Metsälle ei ole ikinä tehty mitään jonka vuoksi metsä on tiheä ja puut kaiken kokoisia.
    Vieläkö kannattaisi jonkinlsista harvennusta kokeilla vai onko avohakkuu ainoa viisas ratkaisu.

  • Timppa

    Kaikki nurin. Kerran kokeiltiin yläharventaa vanhaa kuusikkoa. Lopputulos oli, että osa jätetyistä puista kuoli auringonpaisteesta. Osa kaatui. Pari vuotta katseltiin ja sitten moto uudelleen paikalle ja aukoksi.

    Vanha kuusi on erittäin herkkä ympäristön muutoksille. Vanhaa mäntymetsää sitä vastoin voi huoleta harventaa.

    Tuossa kysyjän kuusikuviossa kaikki puut ovat todennäköisesti saman ikäisiä. pienemmät ovat vain jääneet kituuttamaan isompien varjoon. Varjopuina sinnittelevät. Mänty sitä vastoin harventaa itse. Kasvussaan jälkeen jääneet kuolla kupsahtavat.

    Tuollaisessa vanhassa kuusikossa kasvu on luultavasti negatiivista, sillä kasvua ei juuri ole ja laho lisääntyy. Mitä pikemmin nurin, niin sitä pikemmin syntyy uusi metsä.

    Nimetön

    Saat varmaan monia selkeitä ehdotuksia. mutta minusta noilla tiedoilla ei vielä voi oikein sanoa mitään. Aukkohakkuu on varmin ratkaisu, mutta olisiko tuossa jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksiakin? Sen taloudellisuudesta ja onnistumismahdollisuuksista on sitten kovin erilaisia mielipiteitä.

    Jos metsälle todella ei ”ikinä” ole tehty mitään ja puusto on 150 -vuotiasta, niin voisit miettiä sen tarjoamista suojelualueeksikin. Jos se hyväksytään, saat korvauksen joko rahana tai helpompihoitoisena vaihtomaana.

    Ottaisin sinuna yhteyttä paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen ja pyytäisin arviointikäyntiä. Useat yhdistykset tarjoavat käyntiä ilmaiseksi.

    Timppa

    Jos jättää vanhan kuusikon suojelualueeksi, niin ottaa kyllä melkoisen kirjanpainajariskin.

    Miten tuollaisesta saisi jonkun jatkuvan kasvatuksen kuvion? Jättäisikö ne kuolevat aluskasvullisuuskuuset siementämään? Kun tiedetään, ettei kuusikon alle synny kuusikkoa, niin aika huono neuvo Lenniltä.

    Nopeasti laatutaimet kasvamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lenniltä hyvä ehdotus kysyä mitä kuusikosta saisi suojeltuna esim. METSO-ohjelman kautta.

    Jos allejääneillä kuusilla on vielä vihreää latvusta runsaasti, ainakin kolmannes puun pituudesta (?) olemassa ja kasvua nähtävissä, eli ne eivät ole ns. sateenvarjokuusia, yläharvennuskin voi olla mahdollinen. Lisäksi pienaukot. Allejääneet kuuset voivat kyllä olla lahoja; asia selviäisi parhaiten kaatamalla muutama erikokoinen yksilö ja katsomalla onko runko terve.

    pena

    Kyllä melkein ainoa järkevä vaihtoehto on tehdä avohakkuu.

    Timppa

    Etkös sinä Anneli joskus varoitellut lahottajasienestä? Jos metsään jättää 150-vuotiaita kuusia, niin mitähän siitä seuraa?

    Toinen kysymys. Kuinka monta hyvin kasvavaa luontaisesti syntynyttä pienaukkoa olet nähnyt?

    tyvilaho

    Aukkohakkuuta arvelinki parhaaksi vaihtoehdoksi. Yläharvennuksen jälkeen kuusikko näyttäisi vielä metsältä mutta tuota puiden kaatumista mietin myös koska pienemmät puut on laihoja ja pitkiä. Lisäksi on alueita jossa on pelkästään isoja puita jolloin niitäkin pitäisi jättää. Kuuleman mukaan metsä on nähnyt sahan n.150 vuotta sitten viimeksi ja siltä se kyllä näyttää. Jotku ne sitte osaa tämän tehokkaan metsänhoidon.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Tuossa ikää on jo niin paljon, että ne pienimmät puut on liian vanhoja enää kasvaakseen, myös ne pohjalla olevat. Jos puut on kasvanut tiheästi niin juuret eivät ole kovin leveät ja pienillä puilla vielä pienemmät. Tuuli riski on jo merkittävä. Aukkohakkuu on ainut hakkuu vaihtoehto.

    Timppa

    Minäkin uskon, että 100-vuotiaankin kuusikon lievä alaharvennus onnistuu siten, että jäävä puusto jatkaa vielä kasvuaan. Metsätalouteen ei tuollainen käsittely tuo kuitenkaan mitään etua. Päinvastoin. Tarpeellinen uudistus siirtyy ja lisätään tyvilahon riskiä. Kyse on siis maisemanhoidosta, kuten edellä oleva esimerkkikin kertoo.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Avohakkuu metsätaloudellisesti viisain ratkaisu,uutta vaan kasvamaan.Mutta jos kokeilla haluat,harvenna vaikka jatkuvan kasvatuksen opeilla ja ota kuvia vuosien saatossa .Arvelisin lopputuloksen olevan Timpan mainitsema valosokkikuivasten ja kirjanpainajien kuolettamien kuusien laboratoriokoekenttä luonnon avittamana.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)